Ville Peltonen jäi Markus Nordlundin jyräämäksi paikalliskamppailussa. Yksi Suomi-kiekon suurimmista ikoneista talutettiin pukukopin suojaan. Kaikesta näki, että pää oli ottanut osumaa.
Seuraavana päivänä HIFK tiedotti Peltosen saaneen tilanteessa aivovamman.
Aivovamma. Kaikki seis. Nyt puhutaan vakavasta asiasta.
HIFK:n tiedotteen sanavalinta sai kiekkoa vähemmänkin seuraavat tahot kommentoimaan tilannetta jyrkästi. Olihan kyseessä kuitenkin SM-liigan tunnetuin pelaaja ja diagnoosikin varsin synkkä. Tämä puolestaan aiheutti vastareaktion jo valmiiksi takajaloillaan olleeseen lätkäväkeen.
Me kyllä hoidetaan omat asiamme, te ette tästä tiedä mitään.
Aivovamma oli ehkä HIFK:lta tietoisesti dramatisoitu sanavalinta, mutta myös täysin oikein.
Aivotärähdyksen on varmasti kokenut iso osa lapsuudessaan ulkona leikkinyt ihminen. On tiputtu keinusta, sen jälkeen oli vähän huono olo ja taisi siinä itkukin tulla. Sitten isi osti jäätelön ja hetken päästä asia jo unohtuikin.
Ei siinä varmasti käynyt mitkään aivovammat mielessä, vaikka helposti olisi voinut käydä huonomminkin.
Valitettavan usein urheilu-uutisissa kerrotaan urheilijan selvinneen tilanteesta aivotärähdyksellä. Ei ulkoisia vammoja. Ei sijoiltaan menneitä jäseniä tai murtumia luissa. Aivotärähdys on rankingissa ehkä hieman mustelmaa korkeammalla, mutta ei paljon muuta. Pelaajalle aivotärähdys ei ole kovinkaan ikävä vamma. Kaukaloon pääsee huomattavasti nopeammin kuin polven ristisiteiden napsahtaessa poikki. Mieluummin aivotärähdys kuin polven siteet.
Aivotärähdys on aivovamma ja toivottavasti tämän tapauksen jälkeen vakavista asioista puhutaan riittävän vakavin termein, jotta lätkäjätkällekin menisi kaaliin. Lätkäpiireissäkin tulisi lopettaa aivotärähdysten vähättely. Kukaan ei selviä vain aivotärähdyksellä, vaan aivotärähdyksen on noustava rankingeissa aivan kärkisijoille.
SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen kuvaili aivotärähdyksiä jääkiekon syöväksi ja tarjosi lääkkeeksi kovempia rangaistuksia. Vuorisen ehdotus oli, että kaikki sääntöjen vastaiset taklaukset, joista on annettu iso rangaistus, menevät suoraan SM-liigan kurinpitoryhmälle mikäli seurauksena on lääkärin diagnosoima aivotärähdys.
Suunta on oikea, mutta miksi rajoittaa vain tapauksiin, joista on tuomittu iso rangaistus? Kurinpitoon pitää saada resursseja tutkia vaikka jokainen loukkaantumiseen johtanut kontaktitilanne.
Vuorisen ehdotus, että aivotärähdyksiin johtavissa sääntöjen vastaisissa taklauksissa minimituomiona olisi viisi ottelua on myös askel oikeaan suuntaan.
Entä puhtaat taklaukset? Nekin aiheuttavat valitettavasti loukkaantumisia SM-liigassa. Toivottavasti puheet muuttuisivat nopeasti teoiksi myös joustokaukaloiden osalta.
