Turun linnan Tonttu-ukko on kiivas ja äkkipikainen äijä. Hän on omanarvontuntoinen tonttu ja kovin vihoissaan tamperelaisille, jotka luulevat omaavansa jonkun roolin jääkiekon juurtumisessa maahamme. Itsehän hän toi pelin Kanadasta käydessään tapaamassa Notre Damen saaren tonttua lähes 300 vuotta sitten. Täysin vastoin Sakari Topeliuksen luuloa Tonttumme ei suinkaan pukeudu lampaannahkaiseen myssyyn, vaan hän käyttää ainoastaan parhaita ja uusimpia varusteita harjoitellessaan öisin läpiajoja tyhjällä Elysee Arenalla. Kääntämällä kypäränsä väärin päin hän muuttuu yhä näkymättömäksi. Hurjista huudoista ja verkkojen venymisestä vahtimestarit tietävätkin Tontun aloittaneen öisen jäävuoronsa kiekkojen lennellessä kohti maalia ihmissilmälle tyhjässä kaukalossa.
Vaikka maila yhä pysyykin lähes kahdeksansataakesäisen Tontun käsissä, on hänen suurin intohimonsa paikallisen lätkäseuran menestyksen ohella lähettää turkulaisia kiekkojohtajia, valmentajia ja pelaajia muihin seuroihin ja jopa vieraisiin maihin. Ei ole laisinkaan viisasta joutua huonoihin väleihin tämän teräsvanhuksen kanssa, sillä silloin saattaa matka viedä kauas Turusta vastoin asianomaisen omaa tahtoa ja etua. Karmeinta asiassa on, että Tontun hampaisiin joutuneet eivät edes välttämättä huomaa kauheaa tilaansa. Kerrottakoon siis muutama esimerkki, jotta totuus valkenisi kiekkokansalle.
Kalen moka ja Frankin kehno mäihä
Kale kävi syntymässä Raisiossa, joka suloisessa Suomessamme tunnetaan ainoana kaupunkioikeudet omaavana tienristeyksenä. Hyväpäinen kaveri nimettiin Tontun tahdosta Tepsin markkinointipäälliköksi, mutta nopealiikkeinen businessmies ei kauaa hommassa hapantunut. Tontun suu mutristui muikeaan hymyyn Kalen otettua koko SM-liigan johtopaikan. Tontun tarkoituksena oli tietysti, että SM-liiga muuttaa Turkuun, mutta mitä vielä! Kale oli siinä sivussa kuitenkin mennyt tekemään rikoksista hirveimmän; muuttanut Tampereelle. Linnan Wanha Isäntä suuttui tuosta aivan silmittömästi. Hän päätti rankaista koko SM-liigaa antamalla maan parhaiden pelaajien joutua ulkomaille ansaitsemaan ranskanpullaansa. Äkämystynyt Tonttu tuumi, ettei tuossa ole vielä kylliksi rangaistusta vaan passitti Kalen Helsinkiin siihen laitokseen, jossa tehdään toinen toistaan tolkuttomampia päätöksiä mukamas yhteiseksi hyväksi.
Muuan Frank-niminen poika syntyi kyllä kaikkien taiteen sääntöjen mukaan Turussa ja Tonttu näki heti, että tässä nassikassa on ainesta. Kun helsinkiläinen kätilöharjoittelija puki kundille Heidekenin synnytyssairaalassa vahingossa punaisen koltun, päätti Tonttu siirtää Frankin täältä ajallaan muihin tehtäviin. Kaikki perheenisäthän tietävät tuon värin merkityksen ja niin tämän tulevan kiekkojohtajan seura selkisi Tontulle kerralla. Harjoittelijan moka kuitenkin harmitti Tonttua niin, että hän soi Frankille ja tämän seuralle taloudellista menestystä. Suuremman urheilullisen menestyksen Tonttu harmituksessaan epäsi.
Sushit väärään kurkkuun
Eräs Juhani oli alkujaan Tontun suosikkipoika. Sanavalmis perusturkulainen jumppamaikka miellytti Tonttua kovasti ja hän päättikin tehdä tästä Tepsin ja maajoukkueen kapteenin. Kaveri lähti kuitenkin Japaniin Kokudo Keikakuun vastoin Tontun tahtoa ja silloin poika parka sai Kupittaan hallin oikean isännän vihat päälleen. Valmentaminen oli sitten todellinen vikatikki. Tonttu puri hammasta Tepsin jäädessä Juhanin ohjustamana ulos loppupeleistä sen ainoan karmean kerran. Seurauksena oli karkoitus divariin harjoittelemaan poroerottelua. Kun reissu venyi vuodella yli Tontun odotusten, joutui kirjailijamme Yyterin tuulisille rannoile taskussaan vain pahainen korttipakka ässiksi naamioituneita mustiapekkoja.
Tupla-Hannu ja tuplatriplaviski
Hannun avatessa ensi kerran Kupittaan hallin oven Tonttu otti tupla-triplaviskin. Enemmälti kuitenkin järkytyksestä, sillä kaukalon pleksit olivat aina olleet Tontun silmäterä ja tämä pakinretale ei koskaan osunut alle puolentoista metrin korkeuteen ampuessaan siniviivalta. Lisäksi Tonttua kylmäsi aina hemmon ollessa kentällä, sillä pelitaidot eivät olleet samalla tasolla tulevien valmennustaitojen kanssa. Hannu olisi saanut Tontulta anteeksi lähes mitä tahansa, mutta tämän Midaksen turmioksi koitui se, että hän uskoi erään yksinpurjehtijan merimiesjuttuja kadonneesta Atlantiksesta ja tästäkös Tonttu suuttui! Nykyään Tontulla onkin Elysee Arenan uumenissa hiiriä jahtaamassa Harry -niminen kissa, joka pitää erityisesti akvaarioista ja merikukista.
Kun toisen Hannun pelinumero jäädytettiin, oli Tonttu itse kiinnittämässä omin käsin paitaa hallin kattoon. Hän jopa pölytti Hantan paidan joka päivä muistellen tämän virtuoosimasta luistelua ja kiekonkäsittelyä jäällä. Kaikki olisi ollut hyvin Hantan vinkkelistä katsoen, ellei hän olisi jättänyt Fairy-pulloa valumaan osittain omistamassaan turkulaisten hyvin tuntemassa ravintolassa. Tonttu liukastui ja löi päänsä. Äkkipikainen maahinen äkämystyi moisesta huolimattomuudesta ja passitti entisen suosikkinsa Espooseen kakkosvalmentajaksi. Sen verran Tontun kiukku kuitenkin syksyn mittaan laantui, että hän päätti sentään antaa Hantalle päävalmentajan vakanssin.
Summa summarum
Kaikenlaista puhutaan ja kirjoitetaan jääkiekosta, kun nämä asiat eivät ennen tätä ole kovinkaan monen tiedossa. Tonttu-ukko seuraakin osin huvittuneena ihmisten touhuamista. Raukat kun kuvittelevat itse päättävänsä asioistaan. Uutta tämä oli minullekin, sillä kuulin koko jutun Jatkoajan TPS-kirjoittajien pukkijuhlissa Tontulta itseltään. Nyt totuus on sitten tuotu julki ja nähtäväksi jää, karkoitetaanko amatööritoimittajanrenttu tästä paljastuksesta muille foorumeille kirjoittamaan juttuja potkupallosta. Tällaista tarinaa syntyy, kun uskoo kaikkia tonttuja.
Hauskoja pikkujouluja kaikille!
toivoopi