Liigassa ollaan ennennäkemättömässä tilanteessa, kun ainakin Sport, Jukurit ja SaiPa aloittavat pelaajiensa kanssa yt-neuvottelut. Sellaisia ei ole käyty Liigassa koskaan aiemmin.
Samalla Liiga-pelaajien edunvalvontajajärjestö Pelaajayhdistys on ennenkokemattoman valinnan edessä. Seurojen yt-neuvotteluissa on vaihtoehtona lomautukset – kun seuroja on jo kolme, lomautukset ovat jopa todennäköisiä. Työnantaja saa halutessaan valikoida lomautettavat työntekijät yksilöllisesti eli on mahdollista lomauttaa vain osa joukkueesta.
Jos lomautukset osoittautuvat jossain seurassa välttämättömiksi, kumpaa Pelaajayhdistys priorisoi; lomautukset koskevat joukkueen kaikkia pelaajia vai lomautukset koskevat vain osaa pelaajista?
– Yhdistyksemme säännöissä todetaan, että huolehdimme pelaajien kollektiivisesta edunvalvonnasta. Ja kun olemme eri joukkueiden pelaajien kanssa viime viikkoina keskustelleet, käsitykseni pelaajakentän vallitsevasta näkemyksestä on, että olemme tässä tilanteessa yhdessä. Eli Pelaajayhdistys lähtee siitä, että kaikki osallistuvat talkoisiin yhdenvertaisesti, Pelaajayhdistyksen toiminanjohtaja Jarmo Saarela vastaa.
– Ellei sitten jossain joukkueessa haluta toimia toisin – pelaajat kuitenkin aina päättävät, miten toimitaan. Laki tosin antaa työnantajalle oikeuden valita sen, ketkä lomautetaan, hän jatkaa.
Lomautukset aiheuttaisivat hankaluuksia myös työnantajalle. Lomautusten aikana ei ole luvallista rekrytoida uusia työntekijöitä lomautettujen työtehtäviin. Jos lomautettuna on laitahyökkääjä, saako rekrytoida keskushyökkääjän? Tällaisesta ei ole Suomessa ennakkotapauksia.
Ja jos Liiga-seura lomauttaa määräaikaisella työsopimuksella työskentelevän työntekijänsä, työntekijällä on oikeus purkaa työsopimuksensa lomautuksen aikana yksipuolisesti ja välittömästi. Ainoastaan lomautuksen seitsemän viimeisen päivän aikana sopimusta ei enää voi purkaa välittömästi, vaan tällöin tulee irtisanoutumisaika.
Koronakriisi tosin kurittaa koko maailman jääkiekkoa, eivätkä pelaajien työllistymismahdollisuudet ole tavanomaiset Suomen ulkopuolellakaan. Jukurien toimitusjohtaja-puheenjohtaja Jukka Toivakka myönsi tämän vaikuttaneen seuran uskallukseen aloittaa mahdollisesti lomautuksiin johtava prosessi.
– Minun mielestäni pelaajamarkkinat ovat avoinna. Ruotsin SHL on tiedottanut, että uusien pelaajasopimusten solmiminen olisi siellä nyt kiellettyä, mutta suoraan sanoen en ole täysin vakuuttunut asiasta. En ole Ruotsin asioiden asiantuntija, mutta Ruotsin lainsäädäntö on monin paikoin lähellä Suomen vastaavaa, ja tuollainen kielto voi rajoittaa työllistymismahdollisuuksia lainvastaisesti. Tohdin lisäksi arvella, että esimerkiksi KHL-seurat ottaisivat avosylin vastaan lomautetun pelaajan, jos pelaaja heitä kiinnostaisi, Saarela pohtii.
Historiallinen tilanne, jossa seurat voivat lomauttaa pelaajiaan ja valmentajiaan, johtuu huhtikuun alussa voimaan astuneesta poikkeuslaista, joka sallii työnantajan lomauttaa vakinaisten työntekijöidensä lisäksi myös määräaikaisella työsopimuksella työskentelevät. Suomen hallitus lisäsi poikkeuslailla yritysten mahdollisuuksia reagoida suuriin yhtäkkisiin tulonmenetyksiin, jollaisia koronakriisi aiheuttaa äärimmäisen laajalti.
