Alkupään otteluiden pienen kangertelun jälkeen kovaan lentoon noussut Jokerit on tällä viikolla Jatkoajan toimituksen hampaissa. Voiko punakeltaisen mestaruusmaton jo levittää? Mitkä ovat suurimmat syyt menestyksen takana, ja kuinka kauan vire kestää? Kysymyksiä tällä kertaa pohtivat päätoimittaja Antti Wennström sekä Helsingin Jokereita, NHL:ää ja junioriotteluita erityisesti seuraava "Fancystatsien" ystävä, toimittaja Eetu Huisman.
Jokerit on kärsinyt loukkaantumisista enemmän kuin mikään muu joukkue, mutta silti se porskuttaa voitosta voittoon. Voiko Areenan sauna-aition lauteilta varata jo paikan "Pojalle"?
Antti Wennström: Ei. Tämä kausi on Jyrki Ahon ja JYPin toinen peräkkäinen menestyskausi, sillä joukkueen suoraviivainen pelityyli näyttää entistä nälkäisemmältä ja aavistuksen hengittävämmältä. Jokereilla on syytä odottaa menestystä myös keväällä, mutta mitään niin radikaalia ei JYPin pelissä ole tapahtunut, että sen romahtamista voisi odottaa. Lisäksi Jokerien maalivahtipeli ei riitä mestaruuteen asti.
JYP on mestaruussuosikki numero yksi.
Eetu Huisman: Itse pidän tällä hetkellä Jokereita suurimpana mestarisuosikkina, mutta kausi on pitkä. Suhteellisen kokemattoman valmennusjohdon kyvyt mitataan vasta silloin, kun vastustajat alkavat keskittyä toden teolla Jokerien pelitavan rikkomiseen.
Mitkä tekijät ovat joukkueen voittoisan vireen takana?
Wennström: Tärkeysjärjestyksessä arvioisin ensimmäiseksi Jokerien puolustuskuusikon, joka hakee vertaistaan. Tämä olisi SM-liigan kärkipakisto jopa ilman Erik Karlssonia. Puolustuskuusikko on mielestäni jääkiekossa eniten suoritusten tasaisuuteen vaikuttava yksittäinen asia.
Huisman: Tärkein tekijä on pelitapa, jota Tomi Lämsä on ollut ajamassa sisään jo Erkka Westerlundin aisaparina. Koko joukkue on samalla sivulla, ja loukkaantuneita paikkaavat varamiehet Vantaalta ja junioreista ovat hekin omaksuneet saman pelillisen identiteetin omissa joukkueissaan.
Ei tietenkään sovi ohittaa huippuvireistä Ilari Filppulaa ja nappihankinnaksi osoittautunutta Steve Mosesia, jotka ovat vastanneet joukkueen tehoista liiaksikin.
Onko sinulle ollut yllätys, että tulokasvalmentaja Lämsä on saanut joukkonsa moiseen lentoon?
Wennström: Positiivinen yllätys kyseinen onnistuminen on. Ennen kautta oli mielenkiintoista nähdä, että Lämsä oli listattuna myös ensimmäisiä potkuja veikkaavien useilla listoilla. Samaan aikaan oli kuitenkin tiedossa myös se, että Lämsä on pelitavan puolesta etevä nuoresta iästään huolimatta. Väitän, että ensi kesänä tuulitakit ovat suhisseet, ja nuo potkulistat ovat vaihtuneet jo tulevien maajoukkuevalmentajien listaksi.
Huisman: Ei se sinänsä yllätys ole ollut, vaikka odotin Lämsän ja Tomek Valtosen toimitsijakieltojen vaikuttavan joukkueen peliesityksiin enemmän ja pidempään. Nythän Jokerit on kahden ensimmäisen liigapelinsä jälkeen ollut hallitsevampi osapuoli jotakuinkin kaikissa peleissään.
Joukkueen ykköspakki ja -hyökkääjä ovat molemmat NHL-vahvistuksia. Onko Jokerit pulassa, jos työsulku päättyy?
Wennström: Aiempaan vastaukseeni viitaten, Jokerien pakisto on liigan kärkeä myös ilman Erik Karlssonia. Se ei olisi varsinaisesti pulassa, mutta hyökkäystehoissa riittää todistettavaa. Teemu Erosen tulee pelata huipputasolla loppuun asti, ja Markus Nordlundin sekä Jeremy Dehnerin onnistua. Onko heistä nousemaan Ossi Väänäsen kaltaiseksi kylmäpäiseksi johtajaksi, kun panokset ovat kovimmillaan?
Huisman: Viittaan aiempaan vastaukseeni: joukkueen merkittävin vahvuus on yhtenäinen ja toimiva pelitapa, sitä ei yksi tai kaksi pelaajaa heilauta suuntaan jos toiseenkaan. Ylivoimapelissä Karlsson on toki korvaamaton.
Viikon puhuttavin tapaus oli Ilkka Pikkaraisen taklaus Ville Mäntymaahan. Pikkaraiselle määrättiin tilanteesta pelikieltoa kaksi ottelua. Mikä on mielipiteesi tilanteesta, ja menikö pelikielto oikein?
Wennström: Pelikielto meni oikein tämän yksittäisen tapauksen osalta, sillä mukana oli myös vahvasti huonoa tuuria. Ilkka Pikkaraisen menneisyydestä tosin pitäisi silti raa'asti lätkäistä ekstraa, on surullista sanoa että häneltä on irronnut pahempiakin aivopieruja. Ei armoa rikoksenuusijoille.
Huisman: Näin tilanteen vasta jälkikäteen videolta, ja ensimmäinen reaktioni oli ihmetellä Ville Mäntymaan toimintaa. Puolustajan katse aivan väärässä suunnassa siinä vaiheessa, kun Pikkarainen hänet teloo.
Toisaalta Pikkarainen tehostaa aivan turhaan taklaustaan käsillä, eikä hän tälläkään kertaa kunnioita vastustajaa tipan vertaa. En tiedä, onko Pikkaraisella jotain erityistä Mäntymaata vastaan, sillä tämähän ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän metsästi puolustajan päätä. Parin vuoden takainen hyppytaklaus Elitserienissä (katso video Youtubesta) oli kyllä huomattavasti törkeämpi kuin tämänkertainen, jossa tosin seuraukset olivat ikävämmät. Kuten Antti sanoi, tilanteessa oli myös rutkasti huonoa tuuria.
Itse olisin lätkäissyt Pikkaraisen historian vuoksi pidemmän kakun, nyt mentiin melkolailla minimillä.
