Manitoban provinssin toiseksi suurimmassa kaupungissa Brandonissa vuonna 1985 syntynyt Eric Fehr ihastui jääkiekkoon tyypillisen kanadalaispojan tavoin. Ensimmäiseen joukkueeseensa Eric liittyi jo viisivuotiaana. Jääkiekko Kanadassa oli myös Fehrille kilpailuhenkistä pienestä pitäen. Pari ensimmäistä vuotta meni kaikilla lapsilla pelipaikkoja vaihdellen, mutta parhaat alkoivat pelata eniten jo seitsemän vuoden iässä.
Mistä maalintekotaito sitten syntyy? Fehr on ehdottomasti sitä mieltä, että kyky ei tule äidinmaidossa, vaan tuhansien ja tuhansien harjoitteiden kautta.
- Todellakin. Takapihalla, jäällä, autotallissamme, ne olivat paikat joissa lätkin kiekkoa kerta toisensa jälkeen, Fehr kertoo.
Vuodet vierivät ja Fehr kehittyi pelaajana. MMHL:n Pembina Walley Hawksissa syntyi 45 maalia 36:ssa ottelussa. Samalla kaudella 15-vuotta täyttäneen nuorukaisen pelipaikka löytyi Brandon Wheat Kingsistä, legendaarisesta WHL-seurasta. Mario Lemieuxia ja Eric Lindrosia ihaillut teini oli pienen askeleen lähempänä unelmaansa.
WHL opetti
Reilut neljä kautta WHL:ssä nostivat Fehrin rivipelaajasta sarjan tähdeksi. Wheat Kings oli sarjan kestomenestyjiä, ja eteni Fehrin viimeisellä WHL-kaudella (2004-05) finalistiksi asti. Finaalitappio oli nuorukaiselle paha pettymys. Laiturin onneksi takataskussa oli ykköskierroksen varaus kesältä 2003.
Alunperin Fehr kiinnitti skouttien huomion toisen, siihen aikaan lupaavampana juniorina pidetyn Ryan Stonen rinnalla. Skoutit saapuivat Wheat Kingsin peleihin Stonen takia, mutta Fehrin sentteri varattiin lopulta tätä myöhemmin. Stonen NHL-ura ei poikinut täysin edes NHL-tasolle asti. Kaudella 2011-12 kovaotteinen Stone tuli suomalaisille tutuksi TPS:n riveissä.
Varaus ensimmäisellä kierroksella oli varaustilaisuutta seuraaville asiantuntijoille pieni yllätys, mutta Fehr itse osasi sitä toivoa viimeistään varaustilaisuutta edeltäneiden "Combine"-testien aikana. Washington Capitals oli kuitenkin nuorukaiselle pieni mysteeri.
- Minulla ei ollut oikeastaan mitään käsitystä Washingtonista ennen varaustani. Tuohon aikaan ei ollut Jetsiä, joka olisi varmasti ollut suosikkini, joten olin joka tapauksessa todella onnellinen että tulin varatuksi NHL:ään. Se oli tärkeintä, Fehr muistelee.
Juniorikiekon pimeä puoli
Minkälaista on sitten juniorikiekko Kanadassa? Fehr kertoo, että unelmien tavoittelulla on myös varjopuolensa. Perheet ottavat jopa taloudellisia riskejä koittaessaan saada jälkikasvustaan huippukiekkoilijan.
- "Lätkäisät" ja "lätkäperheet" menevät joissain tapauksissa todella pitkälle. Perheet tekevät mitä tahansa koittaessaan saada omalle "vesselilleen" peliaikaa. He politikoivat, satsaavat rahansa kiinni...kaikki ajattelevat, että "pojastamme tulee NHL-tähti", Fehr kertoo.
Suurimmalle osalle NHL:stä ei tule koskaan totta. Harva lopulta pääsee NHL:ään, kaikkia ei edes varata.
- Jokaisen kohdalla voi vain toivoa, ettei heistä tule rikkinäisiä aikuisia.
Kiellettyjen aineiden Fehr ei arvioi olevan osa juniorikiekkoa.
- Sitä en ole nähnyt tai kokenut. Jääkiekko ei oikein ole sellainen urheilumuoto, jossa niistä [steroidit] olisi varsinaista hyötyä.