Colorado Avalanche sai uuteen NHL-kauteen huikean alun. Debyyttikauttaan päävalmentajana toimivan Patrick Royn ryhmä aloitti kautensa kuudella voitolla, ja kaikkiaan ensimmäinen kymmenen ottelun jakso sisäsi vain yhden tappion. Alun kovasta rynnistyksestä hieman taantunut denveriläisjoukkue on ottanut paikkansa läntisen konferenssin kärkisijoilta.
Joukkue sijoittui viime kaudella koko sarjan toiseksi viimeiselle sijalle, mutta on siitä huolimatta onnistunut kokoamaan itsensä vähin muutoksin. Suurin muutos tapahtuikin kravaattiosastossa, kun joukkueen entiset pelaajalegendat ottivat paikkansa organisaation johtoryhmästä.
Laadukkaan hyökkäyskaluston takaa löytyy kysymysmerkkejä, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että Avalanchen juna olisi jatkamassa kulkuaan runkosarjan jälkeenkin.
Duchenen johdolla
Avalanchen alkukauden valovoimaisin nimi on ollut toistaiseksi nuori ykkössentteri Matt Duchene. Piste per peli −tahdissa pyörivän taiturin kausi on ollut vuoristorataa, mutta tämänhetkinen tahti näyttäisi vievän hänet kivenkovan Kanadan olympiaryhmään.
Kauden 18 ensimmäistä ottelua toivat väkevät 20 tehopistettä, mutta tämän jälkeen tullut loukkaantuminen vei terän. Kahdeksan ottelua tuottivat vain yhden tehopisteen ja Duchenen kausi meni ikävässä vastatuulessa. Ennen joulua Duchene saalisti kuitenkin seitsemässä ottelussa komeat 13 tehopistettä.
Duchenen ohella Avalanchen vahvasta hyökkäyksestä ovat nousseet esiin Nathan MacKinnon ja Ryan O'Reilly. Kesän ykkösvaraus MacKinnon on hiljalleen saanut koneensa käyntiin ja on varteenotettava ehdokas vuoden tulokkaaksi. Väkivahva raataja O'Reilly on ketjun kolmas lenkki ja kerännyt myös hyvin pisteitä.
Joukkueen kapteeni Gabriel Landeskog ja hänen tutkaparinsa Paul Stastny antavat vahvaa taustatukea. Duchenen johtama ykkösvitja ja Stastnyn kakkoskentällinen ovatkin todella tasaiset kaksi koostumusta. Hyökkäykseen kokemusta tuova Alex Tanguay on kärsinyt loukkaantumisista ja hänen paluutaan kokoonpanoon odotellaan lähes kahden kuukauden tauon jälkeen.
Puolustus edelleen kysymysmerkki
Jos hyökkäys on tasaisen vahva, niin samaa ei voi sanoa puolustuksesta. Vaikka se onkin toiminut runkosarjan ensimmäisellä puoliskolla kelvollisesti, se on joukkueen suurin kompastuskivi. Nimetöntä ja epätasaista puolustusjoukkoa johtavat Jan Hejda ja Erik Johnson. Kumpainenkin on pelannut yli oletetun tasonsa ja löytyvätkin aivan kärkiryhmästä NHL:n tehotilastossa.
Johnson on vähitellen esittänyt niitä elkeitä, mitä NHL:n tähtipuolustajalta odotetaan. Viime kaudella kokonaan maalitta jäänyt jenkki on osunut tällä kaudella jo kuudesti, vaikka hänen vahvin alueensa on yhä puolustuspää.
Tämän kaksikon takaa esiin nousee vähitellen nuori kiekollinen Tyson Barrie. Hän joutui hakemaan vauhtia aina AHL:stä asti, mutta on nyt vakiinnuttanut paikkansa Avalanchen alakerrasta. Kiekollista osaamista tuo myös Tampereen Tapparasta tuttu Andre Benoit. Sitä, pystyykö Benoit pitämään tasonsa läpi kauden, jännitetään kuitenkin Denverissä.
Maalivahtiosasto saanut uskottavuutta
Venäläisveskari Semjon Varlamov on vihdoinkin ottamassa paikkaansa NHL:n parhaiden maalivahtien joukosta. Nopea refleksitorjuja oli aivan kauden alkuun koko sarjan paras pelaaja, mutta tuo uskomaton taso ei odotetusti pysynyt pitkään. Lisähuolia toi oikeusprosessi tyttöystävän kanssa sattuneesta kahakasta. Silti Varlamov on joukkueen avainpelaajia ja häneen luotetaan kuin vuoreen Coloradossa.
Taustatukea tuo kokenut Jean-Sebastien Giguere, joka aloitti kautensa myös uskomattomasti torjuen kolmeen ensimmäiseen otteluunsa kaksi nollapeliä. Vähitellen hänen vastuunsa on kuitenkin pudonnut, sillä hänen tasonsa on heitellyt selvästi nuorempaa virkaveljeään enemmän.
Joukkue on yksi sarjan vähiten maaleja päästäneistä joukkueista. Varlamov onkin Duchenen ohella joukkueen menestyksen toinen suuri yksittäinen tekijä.
Kuinka pitkälle kevääseen?
Nyt vasta alkaakin Avalanchen näytön paikka. Aliarvioitu joukko on onnistunut yllättämään kaikki, mutta pystyykö nuori joukkue säilyttämään tasonsa tammikuun raskailla viikoilla? Kaikki edellytykset sille on, Avalanchen odotetaan ottavan paikkansa läntisen konferenssin kahdeksan parhaan joukosta, muutaman vuoden tauon jälkeen.
Tasokas keskinen divisioona on hankala Avalanchelle, muttei mahdoton. Hallitseva mestari Chicago Blackhawks jyllää edellä, mutta piste-eron perusteella St. Louis Blues ei ole mahdoton ohitettava denveriläisille. Takana vaanivat toki Minnesota Wild ja Dallas Stars, mutta ilman suurempia tappioputkia Avalanchen pitäisi pystyä pitämään paikkansa pudotuspeliviivan yläpuolella.
Se vaatii kuitenkin Varlamovin pysymistä tasollaan ja puolustuksen onnistumisen. Hyökkäykseen joukkue ei tule missään nimessä kaatumaan.