Lätkäjätkän perikuva

MESTIS / Haastattelu
Muutaman vuoden Mestis-valmennuksesta syrjässä ollut Jukka Varmanen arvostaa sarjaa varsinkin nuorten pelaajien kasvualustana.
Kuva © Erno Laisi
Peliitat julkaisi ennen joulua valmentajauutisen, jota Heinolan kiekkopiireissä oli odotettu jo pitkään. Oman kylän lätkäjätkä, Jukka Varmanen, pestattiin Peliittojen valmennusportaaseen. Mies kertoo Jatkoajalle urastaan valmentajana ja näkemyksistään suomalaisjääkiekkoilijan polusta.

Jukka Varmanen, 34 vuotta, jääkiekkotoimintojen koordinaattori. "Helvetin pitkä titteli", kuten mies itse kuvailee.

Mitä tuo titteli pitää sisällään? Miehen puheesta kuuluu paljon ammattikieltä, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Mies osaa kuitenkin avata ajatusmaailmaansa kansankielisestikin. Tietopankki on valtava.

− Käytännössä kaikki leirit ja turnaukset, joita Vierumäellä järjestetään, kuuluvat minun työnkuvaani. Paljon on myös juniorimaajoukkueiden tukitoimintoihin liittyvää työtä. Analysoimme kaikki juniorimaajoukkueiden tapahtumat ja raportoimme niistä jääkiekkoliitolle sekä maajoukkueiden päävalmentajille tapahtumien jälkeen.

− Tämä on erittäin mielenkiintoinen projekti. Työssä näkee koko ajan sen, missä suomalainen jääkiekko menee. Kehityskeskuksena meidän toki pitää myös pystyä esittämään juttuja, joiden avulla suomalainen jääkiekko, ja kansainvälinenkin, menisi eteenpäin, Varmanen kertoo aidon innostuneena.

"Olen ylpeä siitä, että olen saanut rakastamastani lajista ammatin."

Varmanen työskentelee vakituisella työsopimuksella kansainvälisen jääkiekkoliiton, Suomen jääkiekkoliiton sekä Suomen Urheiluopiston yhteisessä kehityskeskuksessa Vierumäellä. Eläkevirassaan 34-vuotias Heinolan Kiekossa kiekko-oppinsa saanut Varmanen ei kuitenkaan ole.

− Totta kai tätä tarkastellaan vuosi kerrallaan. Tällä hetkellä olen tosi tyytyväinen siihen, että olen päässyt myös aidosti peliin käsiksi tiiviin juniorimaajoukkueyhteistyön kautta.

− Alun alkaen olemme puhuneet jo pitkin kautta, koska Peten [Peliittojen päävalmentaja, Suomen nuorten maajoukkueen apuvalmentajana MM-kultaa voittanut Petri Karjalainen] maajoukkuekomennukset jo alusta asti tiedossa. Oli puhetta, että jonkinlaisia tukitoimia kauden aikana varmasti tarvitaan.

Varmasen pesti kestää ainakin kuluvan kauden loppuun.

− Loppukausi on nyt sovittuna, päivätöitään jääkiekkotoimintojen koordinaattorina Vierumäellä kansainvälisen jääkiekkoliiton kehityskeskuksessa jatkava Varmanen toteaa.

Ylpeä ammattilainen

− Siirtymä pelaajasta valmennuspuolelle oli melko lailla luonnollista. Minua on aina kiinnostanut ilmiöt jääkiekon ympärillä. Vasta vähän vanhemmalla iällä aloin opiskella alaa, Vierumäeltä ammattivalmentajan tutkinnon itselleen opiskellut Varmanen toteaa.

− Olen ylpeä siitä, että olen saanut rakastamastani lajista ammatin. Kun kouluun aikoinani pääsin, oli ammattilaisuus aivan selkeä tavoite.

Urallaan HeKissä, HIFK:ssa, Kiekkoreippaassa, Jokipojissa ja Vierumäellä valmentanut Varmanen tunnustaa, että toimistossa vietetyt tunnit ovat saaneet kaipaamaan takaisin päivittäisen työn pariin. A-nuoriin oman uransa Heinolassa päättänyt Varmanen lähti heti oman pelaajauransa jälkeen tavoittelemaan valmentajan uraa. Se käynnistyi HeKin B-junioreissa. 

− Olen ylpeä siitä, että olen saanut rakastamastani lajista ammatin. Kun kouluun aikoinani pääsin, oli ammattilaisuus aivan selkeä tavoite.

− Kahden HeKin B-junioreissa vietetyn vuoden jälkeen valmensin HIFK:n junioreissa viisi vuotta, jonka jälkeen menin Vierumäelle opiskelemaan. Samaan aikaan valmensin Martikaisen Sakun [nykyinen Vaasan Sportin A-nuorten päävalmentaja] kanssa Kiekkoreippaan C-junioreissa. Sen jälkeen oli välivuosi valmennuksesta. Tein tuolloin koulun lopputyöksi yksilön kehitysmallin ja samaan aikaan tein kansainväliselle jääkiekkoliitolle erilaisia projekteja, Varmanen luettelee.

Paluun valmennustyöhön mies teki Joensuussa, jossa hän oli mukana niin A-nuorten kuin Mestis-joukkueen valmennustiimeissä. Joensuun vuosien jälkeen mies palasi Vierumäelle, tarkemmin sanottuna kehityskeskuksen leipiin. Työn ohessa mies valmensi Vierumäen A-nuoria.

− Vaikka nuorten Suomi-sarjajoukkueen valmentamisessa ei olekaan samanlaista statusta kuin Mestis-valmennuksessa, niin Vierumäen projekti oli silti erittäin palkitseva ja piti minut mukana päivittäisessä valmennuksessa ja opetti paljon.

Peliittojen ja Mestiksen kutsu

Viime keväänä valmennustyöt Vierumäki A:n peräsimessä päättänyt Varmanen tiesi, että paluu valmennushommiin on edessä, vaikka etäisyyden otto valmennustyöhön olikin tietoinen valinta kahden vuoden projektin jälkeen.

− Tämä Peliittojen kanssa sovittu kuvio tuli erinomaiseen saumaan. Syksyn ajan pidin tarkoituksella etäisyyttä päivittäiseen valmennustyöhön.

− Kun ennen joulua Peliittojen koppiin kävelin, niin kyllä siitä vain suhteellisen suuret fiilikset sai, Varmanen kertoo silmät kiiltäen.

Peliittojen pelejä ennen valmennuspestiäänkin aktiivisesti seurannut Varmanen arvostaa sarjaa edelleen korkealle. 2010-11 Joensuun Jokipoikien Mestis-joukkueen peräsimestä kesken kauden monoa saanut Varmanen tietää mistä puhuu.

− Yhden pelin voittaminen vaatii joukkueelta ja yksilöltä todella hyvää valmistautumista ja orientoitumista. Nuorille pelaajille tämä on erittäin hyvä oppimisen kannalta. Täällä he oppivat, mitä aikuisten jääkiekko on ja mitä se vaatii pelata yli 50 peliä isoja, aikuisia miehiä vastaan.

Varmasen mielestä pelaajien kannalta ajateltuna Mestiksen suurimmat ongelmat liittyvät pelaajien jatkuvaan siirtelyyn.

"valmennuksessa Innon tappaminen on kaikkein helpointa."

− Pitäisi välttää hissiliikettä eri sarjojen ja joukkueiden väliltä. Olisi tärkeää, että syntyisi koko kauden mittaisia juttuja. Tätä kautta pelaajalle syntyisi koti koko kaudeksi.

− Tällöin epätietoisuus siitä, missä pelaaja pelaa esimerkiksi ensi keskiviikkona, putoaisi pois. Samoin pelaajan kehittymisen seuranta helpottuisi.

Varmanen on kiinnittänyt huomiota siihen, että viime vuosina Mestis-joukkueiden kokoonpanot vaihtelevat läpi kauden todella paljon. Yksittäiset pelaajat voivat heilautella joukkueen tasoa merkittävästikin.

− Joukkueiden voimasuhteet heilahtelevat todella paljon yksittäisten pelien välillä.

Varmanen ei suoralta kädeltä lähde tyrmäämään esimerkiksi jyväskyläläisten mallia, jossa JYP-Akatemia elää ja hengittää vain ja ainoastaan edustus-JYPin ja seuran A-nuorten kautta.

− Jokaisella organisaatiolla on omat tapansa toimia. Jotkut seurat tavoittelevat avoimesti nousua liigaan, kun taas toisaalta on täysin kehityspaikkoja.

Varmasen mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että kaikella tekemisellä on tarkoituksensa.

− Kokonaisuudessaan on vaikea vertailla, mikä on oikea ja mikä on väärä tapa toimia. Pääasia on kuitenkin se, että jokaisella seuralla on jokin tarkoitus ja selkeä suunta.

Yksilön kehittäminen joukkuepelin ehdoilla

Varmasen puheista aistii sen, että kokonaisvaltainen valmennus on taktiikkataulun piirroksia merkittävämmässä roolissa, ennen kaikkea nuorten pelaajien kohdalla.

− On tärkeää, että pelaaja tiedostaa, miten toimia ryhmässä ja olla hyvä joukkuekaveri. Toisaalta on tärkeätä saada pelaajat ajattelemaan sitä, keitä he ovat ja mistä he tulevat sekä ennen kaikkea sitä, miten kukakin tekee asioita. Kaikki ei liity siihen, mitä kaukalossa tapahtuu, Varmanen linjaa.

Yksilön kehittämisessä Varmanen korostaa itsensä tuntemisen lisäksi sopeutumista. ­

− Välillä tuntuu yksilön kehittämisestä puhuttaessa, että jokainen pelaaja on yksittäinen saareke joukkueen sisällä. Tärkeintä on kuitenkin se, miten yksilö pystyy linkittämään omat vahvuutensa osaksi sitä joukkuetta, missä hän kulloinkin pelaa. Kyky mukautua ja sopeutua on nykyjääkiekossa todella tärkeätä.

Varmasen teesit purivat Mehtimäellä vaisusti.
Varmasen teesit purivat Mehtimäellä vaisusti.
Kuva © Joona-Pekka Hirvonen

− Ei voida kehittää pelaajaa vain pelaamaan sitä viivaa fläppitaululla.

Varmanen kokee, että nykyisin pelaajan into tapetaan liian helposti jo juniorikiekkoilussa. Peliitat-luotsi vaatii, että jatkossa varsinkin juniorikiekkoilun valmennukseen kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota.

− Valmennuksessa innon tappaminen on kaikkein helpointa.

Urheilun pitäisi olla aina etusijalla

Innon tappaminen on helppoa paitsi valmennuksessa, niin myös jääkiekkojohtajien kabinettikokouksissa. Ennen joulua julkistettu uusi nousujärjestelmä on herättänyt porua ympäri kiekkoilevan Suomen. Niin liiga- kuin Mestis-joukkueiden kannattajayhdistykset ovat ottaneet voimakkaasti kantaa uutta järjestelmää vastaan, jossa talous sanelee ja urheilullisuus on jätetty vaille huomiota.

Varmanen ymmärtää järjestelmän luojia osittain. Liigapaikkaa kärkkyvien organisaatioiden pitää valmistautua nousuun vahvistamalla organisaatiota, eikä siihen yksi kesä riitä.

"Päämäärä on olla valmis siinä vaiheessa, jos ja kun puhelin soi."

− Jos joku seura oikeasti nousee – tai nostetaan – liigaan, niin taustat ja organisaatio pitää ihan oikeasti olla sillä tasolla, jolla ylimmällä sarjaportaalla voi toimia. Jos huhtikuussa selviää liigapaikka ja vasta silloin ryhdytään toimiin organisaation vahvistamiseksi, niin silloin ollaan auttamattomasti myöhässä.

Varmanen kannattaa mallia, jossa liigakelpoisuudet täyttävän seuran pitää noustakseen voittaa myös sarja tai muuten nousua ei tule.

− Urheilullinen pää edellä on mentävä ehdottomasti, mutta samalla pitää aivan selkeästi avata ne kaukalon ulkopuoliset kriteerit, joita liiganousuun vaaditaan.

Valmennus vai toimisto?

Mitä Jukka Varmanen tekee tulevaisuudessa? Onko päätoiminen valmentaminen ajankohtaista jo tulevalla kaudella?

− Vierumäellä on tulossa muutama kehitysprojekti, joissa haluan niiden toteutuessa olla mukana. On siis hyvinkin mahdollista, että jatkan Vierumäellä. Toivottavasti projektit varmistuvat, ja pääsemme siten taas kehittämään jääkiekkoa kokonaisuudessaan eteenpäin. Siten ymmärtäisimme lajista taas hieman enemmän pelkän arvailujen tai arviointien sijaan.

− Toisaalta nämä muutamat viikot tässä Peliittojen mukana ovat laittaneet ajattelemaan paluuta täysipäiväiseen valmennustyöhön. Päivittäinen valmennus on jossain vaiheessa ajankohtaista joka tapauksessa, koska olen siihen investoinut omaa aikaani ja koulutusta aika paljon.

Varmanen kuitenkin muistuttaa, että hän on vasta 34-vuotias. Vuosia päivittäisessä tekemisessä on vielä edessä kymmeniä.

− Kiire tässä ei kuitenkaan ole mihinkään, sillä tätä hommaa on tarkoitus tehdä vielä pitkään. Oman pakettini pitää olla kasassa. Päämäärä on olla valmis siinä vaiheessa, jos ja kun puhelin soi.

» Lähetä palautetta toimitukselle