Itäisen konferenssin ykkösjoukkue ja suurin ennakkosuosikki Boston Bruins kärsi kevään ensimmäisessä pudotuspeliottelussa riipaisevan 0−1-tappion. Tappio tarjoiltiin Claude Julienin ja Bruinsin illalliselle Red Wings-valmentaja Mike Babcockin pelikirjasta, eikä edes Tuukka Rask onnistunut estämään kyseistä yllätystä.
Ennakkoasetelma ei ole ollut Red Wingsille suosiollinen. Materiaalissa joukkue häviää Bruinsille jokaisella osa-alueella.
Valmentajista Babcock vei ensimmäisessä ottelussa pidemmän korren komeasti. Red Wings voitti paremman pelikirjansa ansiosta. Punasiivet ottivat pelin alusta alkaen haltuunsa jatkuvalla syötöllä viivelähtöjä ja malttia. Kolmannessa erässä maltti sai palkintonsa, kun Pavel Datsjuk ampui ottelun voittomaalin vastahyökkäyksestä. Rask oli yllätetty.
Bruins ei ollut kentällä voimaton tai jalaton. Joukkueen vahvuus on edelleen viisikkopeli molemmissa päissä, ja myös se pyrki ajoittain pakki-pakki-lähdöillä ja kiekon kierrättämisellä saamaan kontrolloituja hyökkäyksiä aikaan.
Virheen Bruins teki siinä, että se hävisi kiekollisessa pelissä. Bruins luotti liian suuren osan aikaa pelistä onnistuvansa jossain pitkistä hyökkäyksistään. Koittaessaan minimoida kiekonmenetyksiä ja vastahyökkäyksiä se todellisuudessa söi omaa peliään hitaasti.
Kiekko menetettiin hallitsemattomasti harvoin, mutta annettiin vastustajan alueelle 60 minuutin ajanjaksolla liian helposti. Bruins ei luottanut omaan kiekolliseen peliinsä tarpeeksi.
Kun Bruins onnistui luomaan paineen Red Wingsin päätyyn, se jyräsi kaksinkamppailuissa ja sai useita paikkoja peräkkäin. Tätä ei vain nähty edes valtaosan pelistä verran, ja Jimmy Howardin yhteispeli viisikon kanssa riitti tällä kertaa hoitamaan loput.
Red Wings teki osansa laadukkaammin ja pärjäsi paremmin keskialueen ylityksessä. Sen viivelähdöt iskivät Bruinsin passiivista trapia vastaan, mutta joukkue sai kiekon useammin hallitusti alueelle. Tämä tiesi laadukkaita maalipaikkoja, joista Red Wings olisi mennyt johtoon jo paljon aikaisemmassa vaiheessa ilman uhrautuvaista blokkausta ja Raskin komeita pelastuksia.
Välillä hyökkäys toimi sillä, että kiekko pelattiin selkeään 1 vs. 1-tilanteeseen ja joukkue haki hyökkäysalueen hallintaa sitä kautta. Alivoimaiset miinaan ajamiset oli minimoitu. Tämä vähensi Bruinsin trapin mahdollisuutta kääntää kiekkoa ylivoimahyökkäyksiin. Vaikka Wings sattui häviämään kyseisen kaksinkamppailun, sen pelaajat olivat valmiiksi kiekon alapuolella.
Luvassa on herkullinen sarja. Suosikki-Bruinsin täytyisi vain muistaa, että passiivisella asemasodalla se antaa Red Wingsille sauman voittaa lisää pelejä. Edes NHL:ssä kukaan ei voita onnella.
