Se oli päivälleen kolmen vuoden pesti. 15. huhtikuuta 2013 Kärppien uusi valmennusryhmä veti ensimmäiset jääharjoitukset. Tasan kolme vuotta myöhemmin Oulun Kärpät voitti pronssiottelussa JYPin. Ottelu oli Lauri Marjamäen ja Kärppien yhteisen kirjan viimeinen luku.
Ennen haastattelua Marjamäki on juuri vetänyt joukkueelle viimeiset oikeat jääharjoitukset. Jäljellä on enää pelipäivän aamujää ja pronssipeli JYPiä vastaan.
"Mun elämän kolme parasta vuotta niin ammatillisesti kuin elämän kannaltakin"
Jäiden jälkeen Raksilan jäähallin uumenissa päävalmentajan katse hamuilee lattialla lepäävää mailan lapaa. Kolmen vuoden pestiä on selvästi vaikea pukea sanoiksi hetki ennen sen päättymistä.
− Mun elämän kolme parasta vuotta niin ammatillisesti kuin elämän kannaltakin. Siitä on vähän vaikea puhua..., Marjamäki kakistelee ja kääntää katseensa hetkeksi vastakkaiseen seinään.
Kelataan ensin takaisin alkuun. Kärpät ui syvissä ja synkissä vesissä keväällä 2013. Vuosituhannen kestomenestyjän tekemisestä oli kadonnut punainen lanka. Oulussa ajanjakso syksystä 2008 kevääseen 2013 kulki ilkikurisella nimellä alasajon aika. Nimi oli väännetty mestaruuksia tuoneen Kari Jalosen seuraajasta Matti Alatalosta.
Kärpät teki vuonna 2008 strategisen linjauksen talouden ja urheilupuolen eriyttämisestä. Käytännössä tämä tarkoitti urheilupuolen vastuun siirtämistä urheilutoimenjohtajalle. Tehtävää hoiti ensin vuoden ajan nykyinen maalivahtivalmentaja Ari Hilli. Sen jälkeen vastuu urheilupuolesta siirtyi Harri Ahon harteille.
Viiden vuoden taaperrus riitti. Kärpät organisaationa katsoi rehellisesti peiliin, eikä näky miellyttänyt. Kärpät uudisti organisaatiotaan ja urheilupuolen vastuu siirrettiin takaisin toimitusjohtaja Juha Junnolle. Seura teki viisivuotissuunnitelman, jonka aikana sen tulisi voittaa vähintään yksi mestaruus.
Palapelin ensimmäinen ja tärkein pala oli uuden päävalmentajan palkkaaminen projektiin.
Junnon pitää kaivella hetki kovalevyään ennen kuin vuosien takainen tilanne muistuu mieleen.
− Jos nyt oikein muistan, niin se oli Hapa.
Kärppien urheilutoimenjohtaja Aho oli se, joka nosti ensimmäisenä Marjamäen nimen esiin, kun seura kartoitti seuraajaa Hannu Aravirralle. Junnon ja Ahon lisäksi kolmen miehen aivoriiheen kuului Kärppien hallituksen puheenjohtaja Tommi Virkkunen.
− Tiesimme, että hän on luultavasti lähdössä Espoosta. Meillä oli asiasta heti yhteinen näkemys, joten toimimme todella nopeasti, Junno muistelee.
Ajoitus osui kaikille osapuolilla kohdalleen. Kärpät tarvitsi kipeästi Marjamäen kaltaista vahvassa nosteessa olevaa valmentajaa ja Marjamäki tarvitsi puolestaan toimintaympäristön, jossa hänen oli mahdollista ottaa viimeinen askel noustakseen Suomen valmentajaeliittiin ja mestarivalmentajaksi.
Uudelle aikakaudelle vahva alku
Keväällä 2013 Kärpät tippui jo varinaisten pudotuspelien karsintakierroksella. Lukko pudotti Kärpät ratkaisevassa kolmannessa ottelussa. Seuraavana päivänä tuolloinen päävalmentaja Aravirta piti viimeisen lehdistötilaisuutensa, jossa paketoi letkeän rennosti kauden ja totesi perinteisesti kantavansa vastuun. Alle vuorokausi kauden päättymisen jälkeen Aravirta oli karistanut Oulun tomut jaloistaan.
"En halunnut ajatella etukäteen, että tuo tyyppi on mulkku ja että onneksi tuon kanssa taas ei tarvitse ikinä tehdä mitään"
Estradi oli valmis Marjamäelle. Tuon kevään mahalasku oli siemen uudelle nousulle. Kärpät sai uuden valmentajan alaisuudessa yhdeksän viikon harjoitusjakson ennen juhannusta. Tämä on huikean pitkä valmistautumisjakso, sillä finaalijoukkueet jäävät helposti alle puoleen tästä. Näin kävi esimerkiksi Tapparalle, joka aloitti hopeaputkensa tuona keväänä.
− Se pitkä jakso alussa oli tärkeä koko kolmen vuoden periodille. Apuvalmentajat olivat uusia, paikkakunta oli uusi ja joukkue oli uusi. Pystyimme valmennustiimin kanssa tutustumaan ja saimme jauhaa omaa ideologiaa pitkään joukkueelle, Marjamäki muistelee ensimmäistä kesäänsä Oulussa.
Marjamäki tuli Ouluun täysin puhtaalta pöydältä. Se oli häneltä tietoinen valinta.
− En ottanut etukäteen selvää mistään. En halunnut mitään uhkakuvia tai mielikuvia päähäni. En halunnut ajatella etukäteen, että tuo tyyppi on mulkku ja että onneksi tuon kanssa taas ei tarvitse ikinä tehdä mitään.
− Halusin tulla tänne omana itsenäni ja tutustua ihmisiin sellaisina kuin he ovat. Siinä tein viisaasti.
Ensimmäinen vuosi Oulussa oli kaikkein työntäyteisin. Kärppien lisäksi Marjamäki oli mukana maajoukkueen valmennuksessa muun muassa Sotshin olympialaisissa.
Ensimmäistä vuotta helpotti se, että organisaatio antoi kaiken mahdollisen tuen.
− Pystyin sanomaan, että tehdään näin ja näin. Kaikki kävi aina. Tykkäsin siitä, että kaikki lähtivät aidosti muutoksen tielle, eikä nipotettu mistään. Saimme perustan heti niin vahvaksi, että kaksi jälkimmäistä vuotta olivat jo senkin takia helpompia.
Tavoitteet ylittyivät
Marjamäen aika Kärpissä ylitti lopulta tuloksellisesti monet odotukset. Mestaruuskin tuli heti ensimmäisellä kaudella.
− Meillä oli strategiaan kirjattu viiden vuoden tavoitteeksi yksi mestaruus ja joka vuosi mukana mitalipeleissä. Tavoitteet ylittyivät. Arvostan tätä kolmen vuoden yhteistyötä todella korkealle, Junno summaa.
"Siitä olen ylpeä, ettemme kertaakaan sanoneet, että tässä on alkamassa jokin uusi prosessi ja se vaatii aikaa. Me lähdimme heti voittamaan"
− Siitä olen ylpeä, ettemme kertaakaan sanoneet, että tässä on alkamassa jokin uusi prosessi ja se vaatii aikaa. Me lähdimme heti voittamaan, Marjamäki kehaisee.
− Ei Oulun Kärpissä voi edes sanoa, että tarvitaan aikaa. Täällä odotetaan menestystä heti. Sen takia täällä ovat puitteet sellaiset kuin ovat ja joukkue kootaan sen mukaan, että voitetaan.
Ja voittoja tuli. Kärpät keräsi Marjamäen aikana 365 pistettä runkosarjassa, voitti runkosarjan kahdesti ja oli kerran toinen. Kärpät voitti Marjamäen ajanjaksolla kaksi mestaruutta ja yhden pronssin. CHL:ssä Kärpät eteni ensimmäisenä vuonna välieriin ja toisena vuonna finaaliin.
− Jälkeenpäin on varmasti mukava katsoa, että pari viiriä on tuonne kattoon saatu. Niitä ei sieltä kukaan revi pois. Tietysti Euroopan mestaruuskin olisi ollut mukava voittaa. Toivottavasti Kärpät siinä jonain päivänä onnistuu.
Marjamäki jakaa varauksetta kunniaa paitsi valmennustiimilleen, niin myös Kärppien luottoratsuille Mika Pyörälälle ja Lasse Kukkoselle.
− Ilman Kukkosta ja Pyörälää tästä ei olisi tullut hevonpersettäkään.
Nousu valtakunnan ykkösvalmentajaksi
Kolme menestysvuotta näkyvät Marjamäen ammattitaidossa ja arvostuksessa. Oulun vuosien aikana tamperelainen on noussut Suomen terävimpään valmentajakärkeen. Status nousi niin suureksi, että tämän kevään pudotuspeleissä kollegat nostivat puheillaan Marjamäen tahtomattaan jalustalle.
− Minulla oli hyvä itseluottamus jo, kun tulin Ouluun. Tiesin, että osaan valmentaa. Olin sen valmentajuuden opin saanut jo Espoossa.
− Oulussa olen kehittynyt eniten henkisen puolen suhteen. Pystyn katsomaan nyt enemmän tuolta lintuperspektiivistä toimintaa ja näkemään laajemmassa perspektiivissä tämän osana elämän kokonaisuutta.
"Minulla oli hyvä itseluottamus jo, kun tulin Ouluun. Tiesin, että osaan valmentaa"
Juuri johtamisen taidoissa Marjamäki vaikuttaa kehittyneen Oulussa eniten. Kärpät on ollut lukuisia kertoja kovissa ja jopa toivottomalta vaikuttavissa tilanteissa pudotuspeleissä, mutta noussut sieltä kuitenkin kuin uudesti syntyneenä.
Kärpät on ollut myös lähes joka kevät siinä tilanteessa, että kauden kovan profiilin pelaajahankinnoista iso osa istuu katsomossa ratkaisupeleissä. Joukkueen henkisen vireystilan ja yhtenäisyyden kanssa on varmasti ollut kädet täynnä töitä etenkin keväisin.
Epäonnistuneet pelaajahankinnat ovat suurin särö Kärppien ja Marjamäen yhteisessä aikakaudessa. Kolmen vuoden aikana Oulussa epäonnistui luvattoman moni kärkipelaaja. Se ei voi jokaisessa tapauksessa olla täysin pelaajien syytä.
− Välillä ajatukset menevät tässä työssä aika negatiivisiksi. Kun teet suurempaa muutosta, niin haluat, että kaikki on koko ajan aivan tip top. Tuollaisessa tilanteessa ihminen on aika kireä.
− Urheilupsykologi Toni Mets on ollut minulle hyvänä apuna. Hänen luonaan olen käynyt säännöllisesti parin viikon välein. Kun tämä prosessi Oulussa alkoi, tiesin minkälainen valmentaja haluan olla ja hän on tukenut minua siinä prosessissa.
Perusta jää vahvaan kuntoon
Kärpät on noussut Marjamäen aikakaudella takaisin huipulle. Seuran menestyksen lisäksi Oulusta on lähtenyt joka vuosi pelaajia NHL:ään. Marjamäki ja koko organisaatio arvostavat tätä pelaajien kehityspolkua mestaruuksien ohella paljon.
− Olemme onnistuneet pelaajakehityksessä hyvin, kun miettii kaikkia näitä pelaajia, jotka ovat lähteneet meiltä isompiin ympyröihin, Marjamäki summaa.
− Tämän kauden jälkeen Pohjois-Amerikkaan lähtee varmaankin pari pelaajaa, jopa kolme, Junno tarkentaa.
Seuran tavoite ei päättyneellä kaudella täyttynyt ja Kärppien kolmas perättäinen mestaruus jäi haaveeksi. Mestaruuden voittanut Tappara oli tänä keväänä Kärppiä vahvempi.
− Näin jälkikäteen ajatellen meillä olisi voinut olla johtajuutta vielä leveämmin. Aiempina vuosina meillä oli lehtosia, viuhkoloita ja vallineja. Joukkueen hierarkia nousee kuitenkin tällaisista jätkistä. Omavaraisuus on kaiken a ja o, kun mennään tiukkoihin paikkoihin. Siellä nähdään, kuinka paljon se paita oikeasti merkitsee, Marjamäki naulaa.
"Perusta jää ainakin vahvaan kuntoon, joten siihen on helppo rakentaa"
Marjamäki nosti vaatimustason Kärpissä tappiin. Ensimmäisenä syksynä jokainen pelaaja mainitsi ensimmäisenä vaatimustason nousun, kun kysyttiin mikä on muuttunut Marjamäen tulon jälkeen eniten. Kärppien teema kolmen vuoden ajan on ollut pyrkimys erinomaisuuteen.
Päävalmentaja jättää seuran levollisin mielin puhtaalla omallatunnolla.
− Perusta jää ainakin vahvaan kuntoon, joten siihen on helppo rakentaa. Osaaminen ja valmennustiimi jäävät tänne. He tietävät tasan tarkkaan, mitä täällä on tehty.
− Tietysti aina on hyvä, kun tulee uusia ärsykkeitä, Marjamäki pyörittelee viitaten seuraajaansa Kai Suikkaseen.
Valta vaihtuu Kärpissä, mutta Marjamäellä on jatkossakin halu auttaa seuraa.
− Olen viestittänyt moneen kertaan organisaatiolle ja niille, jotka tässä jatkavat, että haluan auttaa Kärppiä. Olen korostanut, että en mene kilpailijalle töihin ja voin auttaa kaikessa mahdollisessa ammattitaidossa.
− Ymmärrän toki senkin, jos he haluavat mennä eteenpäin ilman minun haamua.
Junno pyörittelee vastausta avuntarjoukseen hetken. Toimitusjohtajan vastauksesta voi päätellä, että Kärpät haluaa jatkaa eteenpäin puhtaalta pöydältä.
− Uskon, että saamme Laten johonkin meidän sponsoritilaisuuteen mukaan kertomaan kokemuksistaan maajoukkuevalmentajana.
Kelpasi Marjamäen ammatillinen apu Kärpille tai ei, on edessä vielä yhteinen loppuyhteenvedon aika. Väistyvä valmentaja sekä seurajohto analysoivat tarkkaan menneen kauden. Molempien mielestä parannettavaa jäi.
− Vaikka olen vain valmentaja, niin minulla on silti paljon visioita siitä, millainen huippujoukkueen pitää olla ja mitä asioita se pitää sisällään. Istumme seurajohdon kanssa alas ennen kuin lähden, ja analysoimme tilanteen tarkasti.
Marjamäki ei avaa ajatuksiaan sen enempää, mutta mainitsee kuitenkin yhden esimerkin.
− Täällä on Kukkonen ja Pyörälä pitkillä sopimuksilla. Heidän kädenjälkensä näkyy, mutta voisi miettiä miten heitä voisi hyödyntää vielä enemmän.
Päällimmäisenä kiitollisuus
Marjamäet ovat viihtyneet Oulussa hyvin. Oulu voi olla valmentajalle kuitenkin myös henkinen helvetti. Kärpät mestariksi tappouhkauksien siivittämänä vuosituhannen alussa valmentanut Kari Heikkilä on todennut moneen kertaan, että jos pystyt valmentamaan Oulussa, pystyt valmentamaan missä vain.
"En osaa kuin kiittää kaikkia, että olen saanut olla täällä"
− Aina sanotaan, että oululaiset ovat kriittisiä. Olen kokenut sen aivan eri tavalla. Minusta oululaiset ovat iloisia ja näyttävät tunteensa. On ollut mukava kulkea kaupoissa ja muualla. Täällä on tilaa hengittää.
Vaikka maajoukkuevalmentajan työ ei sido Marjamäkeä mihinkään tiettyyn paikkakuntaan, on tuleva tukikohta vanhassa kotikaupungissa. Muuttokuorma Oulusta lähtee alkukesästä.
− Täältä on jäänyt minulle niin hyvä fiilis, että en tule unohtamaan sitä ikinä. Juuri nyt päällimmäisenä tunteena on ilo ja kiitollisuus. En osaa kuin kiittää kaikkia, että olen saanut olla täällä.
− Ja mistä sen tietää, vaikka tulen joskus takaisinkin, Marjamäki päättää.