Rasmus Kuparille viime viikko oli komea. Hän lähti poikien maajoukkueen matkaan ja pelasi ensimmäisen ottelunsa tiistaina. Samaan aikaan hänen seurajoukkueensa Kärpät pelasi SM-finaaleita, jotka päättyivät torstaina mestaruusjuhliin.
− Onhan tämä aika huikeaa saada tällainen lopetus kaudelle. En olisi uskonut näin käyvän kauden alussa.
Kuparille mukaantulo kesken kisojen ei ollut iso ongelma, mutta hän näki yhden potentiaalisen sudenkuopan ennen kisaurakkaansa.
− Tuttua porukkaahan tässä oli, joten sillä tavalla oli helppo tulla kesken kisojenkin mukaan. Vähän oli itselle kuitenkin kysymysmerkki, kun tällä kaudella en niin paljoa ole tämän joukkueen kanssa pelannut, pääosin vanhempien kanssa pelannut, Kupari toteaa.
Samassa hän toteaa joukkueen menestyksen auttaneen myös omaa turnausta.
− Kun joukkueen turnaus oli lähtenyt hyvin käyntiin, pääsin paineettomammin mukaan. Ja kun maailmanmestaruus tuli, niin eihän se tämän paremmin olisi voinutkaan mennä.
18-vuotiaiden MM-kisoissa Suomi otti neljännen mestaruutensa. Ensimmäistä kertaa näissä voitoissa finaalivastustaja oli Yhdysvallat, jonka aiemmille ikäluokille pikkuleijonat olivat kärsineet kolme finaalitappiota.
− Viime vuodesta muistan, kuinka hävisimme Yhdysvalloille finaalin. Nyt oli hyvä ottaa revanssi.
− Kyllä ikäluokan parhaat tuntee muiltakin mailta aika hyvin. Sellaiset pelaajat muistaa.
Vuoden takaisesta turnauksessa Yhdysvaltojen joukkueessa oli kaksi pelaajaa: Joel Farabee ja Oliver Wahlstrom. Suomea molemmissa turnauksissa edustivat Kuparin lisäksi Toni Utunen ja Jesperi Kotkaniemi.
Siinä missä Kupari oli kokenut kisat vuoden pääikäluokkaa nuorempana viime vuonna, nyt vastaavassa roolissa oli Suomen joukkueessa neljä pelaajaa, joiden joukkoon mahtui Leevi Aaltonen.
− Oli helppo tulla mukaan. Oli todella hienoa olla osa tätä joukkuetta. Pitkän leirityksen jälkeen tuli porukkaa lisää ja otettiin kaikki innolla vastaan, Aaltonen kommentoi joukkuekaverin näkökulmasta kokonaisuutta, ja myös Kuparin tuloa kesken kisojen.
Aaltonen antaa erityiskehut joukkuehengelle.
− Joukkue oli tosi yhtenäinen ja teki paljon hommia yhdessä koko ajan.
Henkilökohtaisella tasolla Aaltonen oli tyytyväinen turnaukseen.
− Pystyin tuomaan omat vahvuuteni eli luisteluvoiman ja hyökkäyspelaamisen joukkueeseen, kaksi maalia turnauksessa tehnyt Aaltonen arvioi omaa onnistumistaan.
− Kyllä tästä pystyy vielä ensi vuodeksi parantamaan, ja samalla hyödyntämään omia kokemuksia näistä kisoista. Uskon, että silloin on isompi rooli, mutta samalla myös suurempi vastuu onnistumisista. Silloin täytyy olla johtava pelaaja.
Pikkuleijonien päävalmentajasta Tommi Niemelästä huokui turnauksen aikana positiivisuus. Samoja piirteitä on Kuparin mukaan myös hänen seurajoukkuevalmentajassaan Mikko Mannerissa.
− Molemmat ovat todella positiivisia henkilöitä, ja antavat myös mediaan sellaisen kuvan. Ilolla, ja sillä että kaikki saavat olla oma itsensä, ollaan menty eteenpäin molemmissa joukkueissa.
