Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemelle on kehittynyt hyvä näkemys Liigan päättyvästä 2010-luvusta. Hän aloitti jo vuonna 2011 SaiPan toimitusjohtajana. SaiPasta hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Liigaan toukokuussa 2016.
− Kyllä Suomessa on 2010-luvulla merkittävällä tavalla kaikki tekeminen ammattimaistunut kautta linjan − eli millä tavalla ja millä resursseilla liigaorganisaatiot toimivat, miten siellä satsataan eri toimintoihin, aloittaa Kallioniemi.
− Esimerkiksi urheilujohtajat ovat nykyään Liiga-organisaatioiden keskeisiä tekijöitä. Sellainen toiminto on tullut 2010-luvulla loppuihinkin liigaseuroihin.
Myös suomalainen jääkiekko on pelinä ottanut isoja kehitysaskeleita kymmenessä vuodessa.
− Jääkiekko on vuoden 2019 lopussa ihan erilaista kuin vuoden 2009 lopussa. Suomi-kiekko on pysynyt kansainvälisessä kehityksessä mukana: Suomi on voittanut MM-kisoissa aikuisten ja junioreiden tasolla useita mestaruuksia.
− Kaikki ovat roolissaan kansainvälisesti ajatellen eliittiä − mediasta vasemmasta pakkiin. Kovalla työllä olemme päässeet siihen, missä nyt olemme.
Kallioniemi näkee, että syynä Suomi-kiekon menestykseen on se, että Suomessa on tuotettu paljon huippupelaajia Liiga-tasolla.
− Tässä näkyy se, kuinka Liiga-organisaatiot ovat kuitenkin ne keskeisimmät toimijat, jotka tekevät pelaajakehitystä yhdessä Suomen jääkiekkoliiton ja maajoukkuetoimijoiden kanssa.
Myös suomalainen itsekriittisyys on eteenpäin ajava voima suomalaisessa jääkiekossa.
− Me jääkiekkoihmiset olemme itse itsemme kovimpia kriitikoita. Se on eteenpäin piiskaava asenne. Koska koko laji ponnistaa kilpaurheilun ytimestä, ovat tavoitteet koko ajan korkeammalla.
Kallioniemi palasi eilen Sveitsistä jääkiekon perinteisestä seurajoukkueturnauksesta Spengler Cupista. Siellä hänen kollegansa olivat kiinnostuneita, kuinka Suomen pelaajakehitystä tehdään ja kuinka seuraorganisaatiot toimivat.
Yhteisöllisyys on jääkiekon pääkeino pärjätä kilpailussa ihmisten vapaa-ajasta
Jääkiekko kilpailee yhä enemmän ihmisten vapaa-ajasta.
− Maailma on muuttunut valtavasti kymmenessä vuodessa. Esimerkiksi kaikki suoratoistopalvelut ovat taskussa kännykässä, jonka kautta saa katsoa elokuvaa tai kuunnella biisejä milloin tahansa.
Kallioniemi uskoo, että jääkiekko pysyy suosittuna ennen kaikkea sen yhteisöllisyyden takia.
− Jääkiekko − ja moni muukin toimija − on pärjännyt tässä kilpailussa hyvin. Ihminen on oikein syvältä lajina lähtökohtaisesti sellainen, että aina tarvitaan kohtaamispaikkoja. Jääkiekko on siinä yksi tärkeimpiä yhteisöjen muodostajia.
− Meidän täytyy todella paljon muuttuvassa maailmassa kehittää Liigankin toimintaa, että olemme edelleen kiinnostava toimija uusille katsoja- ja pelaajapolville.
Liigan strategisena tärkeimpänä tavoitteena on olla Suomen vahvin urheiluelämys ja -yhteisö.
− Siihen liittyy paljon asioita, joissa pitää onnistua: kannattajat, areenat ja pelaajakehitys.
− Tämä palautuu kuitenkin siihen yhteisöllisyyteen − se on kaiken tämän tekemisen keskiössä, kuinka valtavaa massaa jääkiekko liikuttaa eri rooleissa. Kaikki ne roolit ovat tärkeitä rooleja.
− Yhteisöllisyys on tärkeä jääkiekon kannalta: jääkiekko ei selviä, jollei meillä ole niin vahva yhteisö.
"Kansainvälinen kilpailu vain kovenee tulevaisuudessa"
Suomalaisten vapaa-ajan lisäksi Suomi-kiekko kilpailee tietenkin myös muiden lajimaiden kanssa. Jääkiekko onkin kasvanut Euroopassa viime vuosina.
− Me olemme onnistuneet levittämään jääkiekkoa Euroopassa niin, että entistä useammassa maassa tehdään yhä laadukkaampaa työtä. On hienoa nähdä tämä, kun katsoo vaikkapa Saksan otteita U20-kisoissa.
− Kehityssuunta on tietenkin lajille upea juttu, mutta sitä kautta myös kilpailu jääkiekon sisällä kovenee.
NHL:n ja KHL:n jälkeen maailman kovimpia sarjoja ovat Suomen, Ruotsin ja Sveitsin liigat − hiljalleen myös Saksan liiga tekee tuloaan. Kallioniemi tiedostaa, että ruotsalaiset ja sveitsiläiset seurat ovat taloudellisesti isompia kuin Liiga-seurat.
− Me haluamme, että jatkossakin pystymme kirimään esimerkiksi Ruotsin ja Sveitsin liigaseuroja budjettien tasossa.
Liiga antaa seuroilleen investointitukea − ennen kaikkea juniorityöhön
Suomalainen jääkiekko on aina satsannut juniorityöhön, ja tämä näkyy myös tulevaisuudessa. Liiga antaa investointitukea seurojen strategiseen kehittämiseen.
− Tänäkin vuonna olemme nostaneet investointitukemme suuruutta. Erityisesti suosimme sellaisia hankkeita, jotka liittyvät urheilun kehittämiseen.
− Haluamme satsata olosuhteiden ja valmentajien kautta harjoittelemiseen ja pelaajana kehittymiseen yhä enemmän paukkuja. Haluamme, että jääkiekon SM-liiga on se sarja, jossa pelaaja kehittyy parhaiten.
Kallioniemi kertoo, että myös nuoret ulkomaiset pelaajat ovat kiinnostuneet tulemaan kehittymään Suomeen.
− Ennen Keski-Euroopasta junioripelaajat lähtivät Pohjois-Amerikan juniorisarjoihin. Nyt moni eurooppalainen kollegani näkee, että nyt katse on kääntymässä siihen, että Suomessa osataan pelaajakehittäminen.
Kallioniemen mukaan junioritoiminnan kehitystyö on hidas investointi, jonka tulokset näkee vasta noin kymmenen vuoden päästä.
− Täytyy pitää huolta siitä, että jääkiekko on lajina kiinnostava, jotta mieluiten pelaajapolun alkuun kasvavassa määrin uusia junioreita.
− Jääkiekko toki antaa myös muita eväitä elämään − ei vain huippupelaajaksi.
Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi tiedostaa, että jatkossakin suomalaisella jääkiekolla on täysi päivätyö, jotta se pysyy kansainvälisen tason kärjessä.
− Koko ajan pitää kehittyä niin, että kymmenen vuoden päästä tilanne on vähintäänkin yhtä hyvä. Kilpailu kovenee, ja silloin pitää olla vähintään yhtä fiksuja kuin muut.