Leijonien alkulohkon ottelut eivät ole luoneet mielikuvaa voittamattomasta mestariryhmästä. Kiekon pikkumaita vastaan voitot on täytynyt vääntää vaikeimman kautta ja mukaan on mahtunut työtapaturma, kun Suomi menetti pari pistettä Kazakstanille.

Tavalla millä Leijonat on voittanut ja pelannut nämä ottelut, ei ole juuri mitään merkitystä joukkueen mestaruusmahdollisuuksien kannalta. Upean ylivoimaisista maali-iloitteluista ei saa lisäpisteitä tai etumatkaa pudotuspelien alkaessa.

Tämä Leijonat on riittävän hyvä. Ei täydellinen, ei säkenöivä, ei näyttävä. Mutta riittävän hyvä mestariksi.

Joukkue vaikuttaa jo nyt erittäin hyvin yhteen hitsautuneelta kokonaisuudelta. Suomen valmentaja Jukka Jalonen selvästi tietää, jälleen kerran, mitä hän on tekemässä ja mihin matkalla.

Suomen täytyy voittaa ottelunsa jatkossakin samalla tavalla kuin tähän asti: hankalasti, taistellen ja tiukimman kautta. Ennen kaikkea se vaatii Leijonien maalivahdeilta nappisuorituksia ilta toisensa jälkeen. Siltä osin "riittävän hyvä" ei päde, vaan tasaisissa otteluissa ei ole varaa käytännössä yhteenkään virheeseen − sellaisiin kuin Jussi Olkinuoran ohikauhonta Saksan ainoassa maalissa.

Leijonien paras pistemies Anton Lundell on MM-kisojen pistepörssissä sijalla 17. Ei se mitään. Italia-otteluiden neljänsien, viidensien ja kahdeksansien maalien syöttöpisteet ovat pelkkiä tyhjiä kaloreja. Lihottavat saldoa, mutta jättävät yhtä nälkäiseksi heti loppusummerin soitua.

Suomella on tarpeeksi Lundellin, Petri Kontiolan, Jere Innalan ja Arttu Ruotsalaisen kaltaista maalintekotaitoa. Olisiko tämän nelikon nimien luettelu saanut pari viikkoa sitten valtavan MM-kisakiiman aikaiseksi ja torin kultajuhlia varten varaukseen?

Ei tietenkään. Mutta he ovat näihin, tämän kevään MM-kisoihin riittävän hyviä tekemään ne ratkaisevat maalit.

Leijonien kaltaisen joukkueen virhemarginaali ei ole suuri. Itse asiassa se on häviävän pieni. Jos Suomi on avauserän jälkeen jotakin toista kärkijoukkuetta vastaan pari maalia tappiolla, on kirin aikaansaaminen vaikeaa, liki mahdotonta. Mutta ensin pitäisi tehdä niitä virheitä, ja tälle joukkueelle sattuu niitä harvoin.

En vielä jaa Leijonille kultamitaleja ja ala kiinnittää Kauppatorin kivetykselle turvaväleistä muistuttavia tarroja. Mutta Jalonen on saanut minulle myytyä sen ajatuksen, että katsomme Latvian kaukaloissa mestariryhmää.

Se olisi ihan riittävän hyvä suoritus tältä joukkueelta.