Suomi kukisti kisojen toisessa ottelussaan Itävallan lukemin 7−1 (2-0, 2-1, 3-0). Suoritus oli etenkin numeroiden valossa ylivoimainen. Laukaukset Suomi vei 48−9, ja kaikki Suomen maalit tulivat tasakentällisin. Suomi on nyt voittanut molemmat turnauspelinsä täysillä pisteillä. Lohkopeleistä jäljellä ovat ottelut Tšekkiä ja Kanadaa vastaan.
Avauserä oli mallisuoritus
Suomen avauserä oli kokonaisuutena mallisuoritus heikompaa joukkuetta vastaan pelaamisesta. Nuorten Leijonien pelaamisessa ei näkynyt tippaakaan ylimielisyyttä, vaikka joukkueiden tasoero oli valtava. Omassa päässä Suomi välttyi kikkailulta, ja sentterin sekä viisikon tuki oli aina ahtaammissa paikoissa tukena. Kiekkoa haettiin syvältä, ja Suomi pelasi erässä kymmenen viivelähtöä, vaikka tämänkaltainen peli saattaisi herkästi ajaa kikkailuun ja kuskaamiseen omaan taitoon ylimielisesti luottaen.
Myös hyökkäyspäässä pelaaminen oli todella nälkäistä. Runsaalla pelin rytmittämisellä Suomi pääsi hyvin alueelle. Myös siirtokiekoissa oli nälkää, ja esimerkiksi kulmasta pakille toimitettuihin kiekkoihin tullut jatkopelaaminen laukaisulinjalla oli tarkkaa sekä hyvin ajoitettua. Itävallan puolustajat eivät ehtineet peittämään, mutta Suomi ehti maskipelaamiseen ja jatkokiekoille hyvin.
Itävalta aseeton myös joukkueena Suomen paineen alla
Itävallan ei voida altavastaajana sanoa onnistuneen millään tavalla muussa kuin täyden murskajaisen estämisessä maalivahtinsa torjunnoilla. Sen pelinrakentaminen oli kehnoa, ja kiekko liikkui liian hitaasti vajailla tukitoimilla. Suomen hyvä karvaus sai luotua painetta kerta toisensa jälkeen.
Paine ja jatkopaine tehosivat myös niissä tilanteissa, joissa Itävalta yritti liikkeelle omista. Ei päässyt, ja etenkin Samuel Heleniuksen tekemä 2−0-maali oli osoitus ketjukaverien loistavasta alustuksesta paineistamalla.
Omassa päässä Suomella oli hyvin pelaajia kiekon alla ja tukea välittömässä läheisyydessä. Tämä minimoi mahdollisten kiekonmenetysten riskejä, mutta myös pelin kääntämiseen ja keskialueen ylittämiseen riitti tarpeeksi puhtia kiekon pysyessä suurimman osan ajasta omassa hallussa..
Vain yksi ketju vailla onnistumisia
Suomen selvästi tehokkain oli sen kolmosketju, joka teki joukkueen maaleista viisi kappaletta. Yksi maaleista meni ykkösketjulle ja yksi nelosketjulle. Vain kakkosketju Joakim Kemell - Oliver Kapanen - Roby Järventie jäi maaleitta, muttei vaille tilanteita. Tietynlainen kemia puuttuu vielä kolmikon otteista, mutta taitotaso riittää nytkin tilanteiden ja maalipaikkojen luomiseen.
Vire piti läpi ottelun
Siinä missä avauserä näytti lähes täydelliseltä, olivat toinen ja kolmas erä vastaavaa näytöstä. Suomen ainoat miinukset voidaan piirtää sen ottamista jäähyistä, jotka estivät joukkueen ylivoimapelille pääsyn sekä lahjoittivat Itävallalle sen ainoan maalin.
Lopputuloksen kannalta miinus ei luonut minkäänlaista uhkaa, sillä Suomi hallitsi ylivoimaisesti maalipaikkatilastoa loppuun asti ja piti Itävallan paikat äärimmäisen minimissä.
Johtopäätös: Joukkue aikataulussa, ensi pelissä vaatimustaso nousee
Lohkon kolmannessa ottelussa Suomi kohtaa keskiviikkona Tšekin. Siinä Suomi kohdannee taas eri tason haasteita, kun odotettavissa on kovempaa painetta omassa päädyssä, sekä enemmän taitoa pelata Suomen miehityksen läpi.
Suomen pelaaminen on kuitenkin hyvässä aikataulussa tällä hetkellä. Avauspelin perusteella toimi puolustaminen, ja tässä helpompaa vastustajaa vastaan myös kaivattua päätypelin tasoa saatiin nostettua.
Kiinnostavinta kyseisessä pelissä on todennäköisesti se, saako Suomi silloin ylivoimallaan onnistumisia, sekä saako Tšekki luotua kovaa painetta Suomen puolustajiin siinä vaiheessa, kun joukkue pyrkii omasta päädystään pois. Helpommissa otteluissa sen vankka sentteri- ja viisikkopeli on auttanut sen ulos omista laadukkaasti, nopeilla ja varsinkin hitailla lähdöillä.
