SaiPan 14 voittoa jäi Liiga-seurojen pisimpien voittoputkien listalla jaetulle kakkostilalle Ässien kanssa. 19. lokakuuta alkanut voittojen sarja kesti seitsemän viikkoa ja toi lappeenrantalaisseuralle huomattavat 40 pistettä sekä Liigan kärkipaikan.
Lisäksi putken aikana joukkueeseen liittyi kaksi uutta pelaajaa (maalivahti Michael Hutchinson ja puolustaja Mark Pysyk), kun yksi poistui (maalivahti Oskari Salminen). Joukkueen koko valmennus ja urheilujohtaja Harri Aho allekirjoittivat vuoden jatkosopimukset 11. peräkkäisen voiton jälkeen.
Ville Petman oli yksi voittoputken arkkitehdeista
Voittoputken alkamistapa oli varsin mielenkiintoinen, sillä päivää ennen putken avausvoittoa SaiPa hävisi perjantaina 18. lokakuuta Lukolle vierasottelussa, jossa se oli kahden maalin johdossa ja hallitsi peliä 52 minuuttia. Lukko pääsi kuitenkin tasoihin ja johtoon kapteeni Ville Petmanin pelirangaistuksen avustuksella.
Seuraavana päivänä lauantaina SaiPa otti kotonaan jatkoaikavoiton JYPistä kohtaamisessa, josta ei tapahtumia puuttunut. Maali-iloittelu päättyi lukemin 7–6, kun Saku Salminen ja Mikko Petman ottivat joukkueelleen kaksi pelirangaistusta lisää. Miska Siikonen tasoitti ottelun ajassa 59.38.
Perjantaina pelikiellolta välttynyt vanhempi Petman ei kuitenkaan sortunut enää jäähyilyyn. Itse asiassa SaiPa-kapteeni ei ottanut yhtään rangaistusminuuttia koko SaiPan voittoputken aikana, vaikka hän pelasi koko putken ajan joukkueen ykkössentterinä hyökkääjien toiseksi suurimmalla peliajalla sekä tehoilla ja vaikka hän kohtasi joukkueesta eniten kaksinkamppailuja (259).
14 ottelun saldoksi kertyivät pisteet 6+10=16. Kuudesta maalista kaksi syntyi tosin tyhjään verkkoon. Paremmaksi pisti vain eniten pelannut hyökkääjä Otto Kivenmäki, joka keräsi maalin enemmän.
Petman ja Kivenmäki olivatkin voittoputken aikana selvästi eniten pisteitä keränneet pelaajat koko lappeenrantalaisjoukkueesta. Kolmanneksi paras saldo oli kolme ylivoimamaalia viimeistelleen Roni Karvisen kymmenen pistettä.
| Pelaaja | O | M | S | P | R |
|---|---|---|---|---|---|
| Otto Kivenmäki | 14 | 7 | 10 | 17 | 4 |
| Ville Petman | 14 | 6 | 10 | 16 | 0 |
| Roni Karvinen | 14 | 4 | 6 | 10 | 2 |
| Mikko Petman | 14 | 2 | 7 | 9 | 29 |
| Saku Salminen | 14 | 0 | 9 | 9 | 29 |
| Antti Kalapudas | 11 | 6 | 2 | 8 | 0 |
| Miska Siikonen | 12 | 4 | 4 | 8 | 2 |
| Juuso Heikkilä | 14 | 3 | 5 | 8 | 4 |
| Otto Hokkanen | 13 | 4 | 3 | 7 | 4 |
| Niklas Appelgren | 11 | 3 | 4 | 7 | 6 |
| Santeri Airola | 14 | 3 | 4 | 7 | 4 |
| Kim Strömberg | 13 | 1 | 6 | 7 | 2 |
SaiPan tehokkaimmat pelaajat joukkueen voittoputken aikana (O = ottelut, M = maalit, S = syötöt, P = pisteet, R = rangaistusminuutit).
SaiPa-kapteeni ei ottanut yhtään rangaistusminuuttia koko SaiPan voittoputken aikana
Huomattavaa on kuitenkin sekin, että 14 voitossa 11 eri pelaajaa sai voittomaalin nimiinsä. Vain Kivenmäki, Antti Kalapudas ja Santeri Airola ylsivät kahteen voittomaaliin, joten SaiPa ei kulkenut voitosta toiseen vain kahden kärkipelaajan voimin.
Etenkään kun joukkueen ylivoima oli voittoputken aikana ylivoimaisesti sarjan huonointa: SaiPa tarvitsi keskimäärin peräti 17 minuuttia ja 59 sekuntia ylivoimamaalin luomiseksi. Joukkue kompensoi tätä puutetta muun muassa aktiivisella puolustuspelillä ja karvauksella.
Oman pään peli toimi mainiosti
Voittoputken aikana kahdella SaiPan kolmesta maalivahdista oli loistavat tilastot, etenkin tämän Liiga-kauden keskimäärin tavanomaista heikommat torjuntatilastot huomioiden. Voittoputken alussa SaiPassa torjunut Salminen ei juhlinut putken aikana tilastollisesti, vaan joukkueen vahvin torjuja oli viisi suoraa voittoa napannut Kari Piiroinen.
| Pelaaja | PO | T% | PMK | xGAE |
|---|---|---|---|---|
| Kari Piiroinen | 5 | 94,4 | 1,4 | -5,58 |
| Michael Hutchinson | 4 | 92,8 | 1,98 | -1,03 |
| Oskari Salminen | 5 | 88,5 | 2,76 | 3,14 |
SaiPan maalivahtien tilastot joukkueen voittoputken aikana (PO = pelatut ottelut, T% = torjuntaprosentti, PMK = päästettyjen maalien keskiarvo, XGAE = päästettyjen maalien ja päästettyjen maalien odottaman erotus).
Kokonaisuutena SaiPalla oli voittoputken aikana joukkueena sarjan paras torjuntaprosentti 91,9 %, jota tuki paras laukaisuprosentti 7,55 %.
Maalivahtien työskentelyä auttoi se, että SaiPa pelasi varsin hyvää alivoimaa. 11.14 peliaikaa per päästetty maali oli kyseisellä ajanjaksolla sarjan toiseksi paras lukema putken päättäneen Ilveksen jälkeen.
Loppujen lopuksi kaikkein huomattavin tilasto on kuitenkin ehkä se, että SaiPa oli putkensa aikana Liigan ylivoimaisesti tehokkain joukkue tasakentällisin. Joukkue viimeisteli tasavahvuudella pelatessaan maalin keskimäärin 14 minuuttiin ja neljään sekuntiin – siis lähes neljä minuuttia nopeammin kuin se onnistui ylivoimalla.
Sarjan toiseksi parhaana aloittajajoukkueenakin ollut SaiPa viimeisteli ottelua kohden keskimäärin kolme ja puoli maalia tasalukuisena.
Näitä tilastoja vasten ei ollut yllättävää, että voittoputki katkesi, kun SaiPa onnistui viimeistelemään vain yhden maalin Ilveksen verkkoon. Tuolloin hyökkääjä Viktor Granholm onnistui ylivoimalla.
Artikkelin tilastot kerättiin Liigan verkkosivuilta.