Kesä voi olla tylsää aikaa jääkiekon seuraajalle. Itse olen kiekkouutisten vähyydessä ja kesäloman joutenolossa jämähtänyt lueskelemaan politiikkaa. Tuore pääministeri Petteri Orpo on hallituksineen ollut toistuvasti myrskyn silmässä, ja johtajuuden perään ovat huudelleet sekä lukuisat toimittajat että hallituskumppanit.
Politiikan suhteen olen maallikko, mutta lähes 20 vuoden kokemus mielenterveystyön ammattilaisena on opettanut yhtä ja toista ihmisen käyttäytymisestä.
Kun yhtenä päivänä antaa luottamuksensa äärioikeistoon kytkeytyneelle ministerille ja seuraavana päivänä pitää saman ministerin eroilmoitusta “ainoana mahdollisena ratkaisuna”, ei käytös ole johdonmukaista saati jämäkkää.
Johtajuuden puute tietää vaikeuksia myös kiekkokaukalossa.
Päävalmentaja on vastuussa työryhmänsä suorittamisesta, mutta eivät pelaajat ole ajelehtivia ajopuita, joita vain ohjaillaan ulkopuolelta.
5–1-johtoaseman hukkaaminen vuoden 2003 kotikisojen puolivälierässä Ruotsia vastaan on suomalaisen kiekkohistorian kenties kammottavin episodi. Seiskapakki Sami Heleniuksen mukaan päävalmentaja Hannu Aravirta ilmoitti toisella erätauolla johtoaseman ollessa enää yksi maali, että jatketaan samaan malliin.
Helenius olisi kaivannut valmennukselta "huutoa ja herättelyä" eli sitä, että joku olisi ottanut johtajan viitan harteilleen. Pääministeri Orpollakin on riski menettää ote omasta hallituksestaan, mitä voi verrata johtoaseman sulamiseen.
Päävalmentaja – tai pääministeri – on lopullisessa vastuussa työryhmänsä suorittamisesta, mutta eivät pelaajat, saati ministerit, ole ajelehtivia ajopuita, joita vain ohjaillaan ulkopuolelta.
Johtajuus ei lopulta vaadi muuta kuin, että joku on valmis ottamaan sen roolin. Sain tästä konkreettisen muistutuksen muutama päivä sitten lounasravintolassa.
Satuin kuulemaan, kun oletettavasti äiti saatteli kahta lasta käsistä pitäen pois ravintolasta pöytäni vierestä. Lapsista toinen valitti itkuisena, ettei halua lähteä. Tähän tilanteen aikuinen vastasi aiemmin ilmoittaneensa, että ravintolasta lähdetään, jos käytös ei ole asiallista.
Johtajuus ei ole helppoa. Siihen kuuluu vastuunkanto ja usein vaikeiden tunteiden sietäminen.
Lapsiesimerkissä auktoriteettiasemassa olleen aikuisen piti ottaa vastaan lasten kiukuttelu – lyhytnäköisesti helpompaa olisi ohittaa omat periaatteet ja mennä lasten ehdoilla. Sama tilanne on omassa työssäni päihdepsykiatrian osastolla. Sovituista rajoista lipsuminen säästää siinä hetkessä tunteenpurkauksilta, mutta konflikteja on odotettavissa myöhemmin.
Jääkiekkojoukkueessa johtava pelaaja ei voi saatella joukkuettaan pois kaukalosta vaikeassa tilanteessa, vaan vastuu on kannettava muilla tavoin.
Mark Messier lupasi New York Rangersin kapteenina keväällä 1994 Itäisen konferenssin finaalisarjan venyvän seitsemänteen otteluun, kun Rangers oli ottelusarjassa tappiolla 2–3. Kuudennessa ottelussa Messier piti lupauksensa ja teki hattutempun. Lopulta Rangers juhli Stanley Cupia 54 vuoden tauon jälkeen.
Hyvällä johtamisella on mahdollisuus paikata pelaajamateriaalin hataruutta, mistä todisteena Leijonien vuoden 2019 maailmanmestaruus.
Tämän kevään pudotuspeleissä Florida Panthersin Matthew Tkachuk teki niin ikään Itäisen konferenssin finaaleissa Carolina Hurricanesia vastaan voittomaalin jatkoerässä kahdessa ensimmäisessä ottelussa.
Tuloksellisen vastuunkannon lisäksi Tkachuk osoitti johtajuutta jättämällä osumiensa jälkeen juhlinnan väliin ja johdattamalla joukkueensa suoraan pukukoppiin. Toisaalta Tkachukilta nähtiin varsinkin ensimmäisissä Stanley Cupin finaaliotteluissa hölmöilyjä, jotka olivat johtajuuden vastakohta.
Syitä finaalitappioon oli totta kai monia, mutta riittämätön johtajuus oli yksi keskeisistä.
Hyvällä johtamisella taas on mahdollisuus paikata pelaajamateriaalin hataruutta, mistä todisteena esimerkiksi Leijonien vuoden 2019 maailmanmestaruus. Johtajuus on arvossaan, mikä näkyy muun muassa siinä, että useiden pelaajahankintojen kohdalla tiedotteissa mainitaan johtajaominaisuudet.
Johtajuus on kuitenkin monimutkaisempi asia kuin yksittäinen sana pelaajakuvauksessa tai ennalta määritetty johtaja-asema, kuten kapteeni tai pääministeri – yksittäinen pelaaja voi vaikka samassa ottelussa johtaa jämäkästi sekä hölmöillä ja hukata auktoriteettinsa.
Ja toisaalta johtajuus on niin yksinkertaista, että ei tarvitse kuin suoraselkäisesti kantaa vastuu ja pitää sanansa.
"Kiekkokanavalla" on jääkiekkokulttuuria, kiekon yhteiskunnallisia vaikutuksia, viihdettä ja sen suuria sekä pieniä kokonaisuuksia kriittisesti tarkasteleva juttusarja.
