Minnesotan joukkue vei nimiinsä PWHL:n ensimmäisen mestaruuden, kun se kaatoi Bostonin finaalisarjassa voitoin 3−2. Mestarijoukkueen apuvalmentaja Mira Jalosuo ylisti joukkojensa luonteenlujuutta.
− Totta kai tuntuu hyvältä! Tytöille ansaittu voitto. MM-kisatauon jälkeen hävisime viisi peliä putkeen. Välierissä hävisimme kaksi ensimmäistä peliä Torontoa vastaan, eikä siinä vaiheessa oikeastaan kukaan enää uskonut meihin – paitsi meidän joukkue. He eivät ikinä lakanneet unelmoimasta mestaruudesta. Se tekee tästä tuhkimotarinan.
Matkan varrella Jalosuo sai vastailla hämmästeleviin yhteydenottoihin Minnesotan otteisiin liittyen.
− Sain jo tekstiviestejäkin, että "mitä te siellä hommaatte". Ei se ole niin yksinkertaista. Meilläkin oli paljon MM-kisakävijöitä, jotka olivat hävinneet MM-kullan Kanadalle jatkoajalla. Toipuminen siitä ei tapahdu sormia napsauttamalla.
Lopulta joukkue selätti vaikeudet ja kruunasi upean kautensa viidennessä finaalissa 3−0-voittoon ja mestaruusjuhliin.
Tiukoista paikoista voittajana ulos
PWHL:n ensimmäiselle kaudelle osallistui kuusi joukkuetta, joista neljä pääsi pudotuspeleihin. Runkosarjan voittanut Toronto sai valita itselleen välierävastustajan ja päätyi Minnesotaan. Sarjakärki painoi Minnesotan jo selkä seinää vasten, mutta ryhmä ei taipunut.
Myös finaalisarja Bostonia vastaan käynnistyi tuloksen puolesta mollivoittoisesti.
− Voitimme kolme peliä putkeen Torontoa vastaan ja pääsimme finaaleihin, joissa hävisimme ensimmäisen ottelun Bostonia vastaan. Taas oli puhelimessa viestejä, että "Miksi et ole hermona?". Meillä oli ollut 48 tuntia aiemmin tunnepitoinen kamppailu Torontossa. Uskoin, että olisimme hävinneet ensimmäisen finaalin Bostonia vastaan kolmellakin maalilla.
Taas oli puhelimessa viestejä, että "miksi et ole hermona"?
− Olen valmentajana aika realistinen aina, kun menen peliin. Minulla on suurin piirtein idea siitä, miten pelissä tulee käymään. Ainut peli, mitä en osannut odottaa, oli sunnuntain jatkoaikatappio. Luulin, että tulemme voittamaan sen parilla maalilla. Muuten meni aika sapluunan mukaan, Jalosuo kertaa.
Minnesotan joukkue pystyi tukeutumaan tiukoissa paikoissa oman pään pelaamiseensa. Viimeisenä lukkona häärivät meritoituneet veskarit, yhdysvaltalaiset Nicole Hensley ja Maddie Rooney.
− Meidän maalivahtimme pelasivat 95 prosentin kieppeillä pudotuspeleissä. Pitää puolustaa hyvin, se on ykkösasia. Linjamme oli, että puolustamme hyvin ja käytämme sitten hyökkäysalueella paikkamme hyödyksi. Tiesimme, ettemme tule saamaan paikkoja niin paljon kuin muut – ja siinäkin olimme väärässä, sillä saimme lopulta enemmän tilanteita luotua. Emme kuitenkaan tinkineet puolustuksesta yhtään.
Sekä Hensley että Rooney pelasivat pudotuspeleissä viidessä ottelussa. Hensleyn päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohti oli 1,06 ja Rooneyn vastaava lukema oli sekin häikäisevä 1,12.
Historiantekijöinä
Ennen ensimmäistä kautta järjestettiin PWHL:n varaustilaisuus, jossa Minnesota pääsi varaamaan ensimmäisenä. Valinta osui yhdysvaltalaiseen Taylor Heiseen. Jalosuo asteli lavalle viidennellä kierroksella ja ilmoitti suomalaisille suuren ilon − Susanna Tapani varataan Minnesotaan.
− Se oli hieno hetki. Suski on hieno ihminen ja maailman paras kahden suunnan keskushyökkääjä. Hänen olisi pitänyt mennä jo aiemmilla kierroksilla, viides kierros oli hänelle myöhäinen. Suomalaiselle naisten jääkiekolle se oli upea asia ja loi uskoa muihin pelaajiin, että hekin voivat lähteä "naisten NHL:ään" pelaamaan, Jalosuo pohtii.
Kun pelaajisto oli kasassa, alkoi valmistautuminen kauteen. Minnesotassa haluttiin panostaa muun muassa oikeudenmukaiseen palkkaukseen.
− Pari ensimmäistä viikkoa olivat pelaajille hankalia. Meillä oli paljon pelaajia koeajalla, ja heillä ei ollut vielä sopimusta. Otimme myös muihin joukkueisiin nähden erilaisen lähestymisen näihin vuoden ja kahden vuoden sopimuksiin. Monet olivat lyöneet ne lukkoon ennen kauden alkua, mutta meidän GM:mme (Natalie Darwitz) halusi katsoa, miltä tilanne näyttää ja että saamme jokaiselle pelaajalle oikean rahasumman.
PWHL:ssä pelaajien vuosipalkat liikkuivat 35 000−80 000 dollarin välillä sarjan ensimmäisen kauden osalta.
Luotsina maanläheinen NHL-mies, kapteenina määrätietoinen uranuurtaja
Minnesotan joukkueen kausi alkoi Charles Burggrafin komennossa, mutta hän vaihtui kesken kaiken liki tuhannen NHL-pelin konkari Ken Kleehen, joka on valmentajana saavuttanut AHL:n mestaruuden sekä kaksi MM-kultaa Yhdysvaltojen peräsimessä. Jalosuo nautti Kleen tiimissä työskentelystä.
− Ei ole mitään muuta kuin positiivista sanottavaa Kenistä. Hän ei nostanut itseään minkäänlaiselle jalustalle. Mediakin alkoi jo kysellä, "miltä tämä tuntuu Calder Cupin voiton rinnalla" tai "miltä tuntui pelata Torontossa", niin Ken teki upeaa työtä ja käänsi median itseään koskevat kysymykset pelaajiin. Hän halusi jutella pelaajista, sillä "he tätä peliä pelaavat". Minulla on iso kunnioitus Keniä kohtaan.
Entisenä huippupuolustajana 35-vuotias Jalosuo tunsi ennalta monet oman joukkueensa ja sarjan pelaajat. Hän korosti erityisesti Minnesotan kapteenin ja naisten jääkiekon lajilegendan merkitystä PWHL:n ponnisteluille.
− Minulla on tietysti vähän erilainen suhde pelaajiin kuin muilla valmentajillamme, sillä pelasin itse montaa heitä vastaan omalla urallani. Mutta jos puhutaan vaikka Kendall Coyne Schofieldistä, niin ilman häntä tätä liigaa ei olisi. Monetkaan eivät ymmärrä sitä, mitä yksi ihminen teki tämän sarjan eteen.
− Hän oli se, soitti (PWHL:n nykyisille johtohahmoille) Billie Jean Kingille ja Ilana Klossille ja pyysi, että voisivatko he auttaa ammattilaisliigan perustamisessa. Kendall on myös pelaajayhdistyksen presidentti ja joukkueen kapteeni, ja hänestä näki monesti, että hän on burnoutinkin partaalla. Hänellä on lisäksi kymmenkuukautinen poika hoidettavana, Jalosuo taustoittaa.
Hän oli se, soitti Billie Jean Kingille ja Ilana Klossille ja pyysi, että voisivatko he auttaa ammattilaisliigan perustamisessa
Viidennen finaalin taiston tauottua ja juhlallisuuksien alettua tuli aika, kun mestaruuspokaali Walter Cup saapui jäälle.
− Se hetki, kun Kendall nosti pokaalin ilmaan, oli iso asia minulle kun tiesin, miten paljon hän on tehnyt töitä joukkueen ja liigan eteen.
Mestarijoukkueen riveistä olisi varmasti riittänyt hehkutettavia yksilöitä enemmänkin, mutta Jalosuo poimi vielä konkaripuolustajan nimen esiin.
− Toinen pelaaja, jonka nostan esiin on meidän puolustajamme Lee Stecklein. Hän on kieltäytynyt Yhdysvaltojen maajoukkue-edustuksista henkilökohtaisista syistä. Stecklein on likimain yksi maailman kolmesta parhaasta puolustajasta, ja ilman häntä puolustuksemme ei olisi ollut niin hyvä. Hän on isokokoinen ja liikkuu hyvin, sekä liikuttaa kiekkoa sulavasti. Hän on hyvä lisäksi hyvä pukukoppi-ihminen. Jos Yhdysvallat pystyisi houkuttelemaan hänet takaisin maajoukkueeseen, niin aika varma mestaruus olisi tullut viime MM-kisoissakin.
Stecklein, 30, on olympiavoittaja ja kuusinkertainen MM-kultamitalisti. Lisäksi hänellä on palkintokaapissaan kaksi olympiahopeaa, alle 18-vuotiaiden MM-kulta sekä liuta muita mitaleja ja tunnustuksia.
Taloudellinen onnistuminen
PWHL tuli jääkiekkokartalle ryminällä rikkoen naisten jääkiekon yleisöennätyksiä moneen kertaan ja myyden NHL-areenoita loppuun.
− Kyllähän PWHL otettiin tosi positiivisesti vastaan. Sanoin jo alkukauden haastatteluissa, että tämän erottaa aiemmista liigoista se, että aiemmin ei ole ollut resursseja. On ollut päätoiminen päävalmentaja, mutta nyt meillä oli 18 tyyppiä tekemässä täysipäiväisesti töitä tämän joukkueen eteen – markkinointia ja sosiaalista mediaa myöten, Jalosuo kertoo.
Yksi menestyksen mittari on tietysti raha. PWHL:n taustalla on monia kansainvälisiä ja pohjoisamerikkalaisia suuryrityksiä.
− Kun katsotaan, paljonko liigalle on tullut sponsoreita, niin onhan tämä aikamoinen tuhkimotarina. En olisi uskonut, että tämä olisi näin iso menestys. Sponsoriksi lähteminen vaatii sen, että siitä saa jotain takaisinkin – kovinkaan moni ei lähde hyväntekeväisyyttä tekemään. PWHL voi olla tyytyväinen siihen, kuinka hyvin he ovat hommansa hoitaneet, kiittelee Jalosuo.
Sponsoriksi lähteminen vaatii sen, että siitä saa jotain takaisinkin
Myös jääntason tuote miellytti kokenutta kiekkoihmistä. PWHL-niput haastaisivat maailman kovimmat maajoukkueetkin, uskoo Jalosuo.
− Pelin taso oli tosi kova, kun maailman parhaat palasivat toisiaan vastaan. MM-kisoissa PWHL-joukkueet nappaisivat kyllä pronssimitalit – en usko, että sentään kahta kärkisijaa, sillä Yhdysvalloilla ja Kanadalla on niin paljon resursseja.
PWHL:n ensimmäiselle kaudelle piti hakea kesken viime kauden, ja runkosarja käynnistyi uudenvuodenpäivänä tänä vuonna.
− PWHL:ssä pelaavat lähtökohtaisesti kaikki pohjoisamerikkalaiset huippupelaajat, jotka eivät pelaa yliopistoissa. Euroopastakin on parhaat pelaajat tulossa, vaikka vielä täksi kaudeksi monikaan ei pystynyt tulemaan, sillä he olivat vanhoissa sopimuksissaan kiinni. Nyt, kun Euroopastakin pystyy ilmoittautumaan paremmin varaustilaisuuteen, niin pelaajavirta tännepäin alkaa olla kova, Jalosuo uumoilee.
Päättyneellä kaudella Tapanin lisäksi eurooppalaispelaajista kaukaloissa loistivat muun muassa sveitsiläinen Alina Müller sekä Tšekin Kateřina Mrázová ja Tereza Vanišová.
Tulevaisuus on PWHL:ssä
Jalosuo näkee, että naisten jääkiekon huiput pelaavat jatkossa nimenomaan Pohjois-Amerikan ammattilaiskentillä. Myös Naisleijonien valioiden on suunnattava rapakon taakse.
− Suomalaisten on mielestäni pakko lähteä PWHL:ään maajoukkueenkin kannalta. Jos haluamme menestyä, niin on pakko pelata parhaita vastaan. Emme voi jäädä Eurooppaan pelaamaan höpöhöpö-pelejä, Minnesota-luotsi paaluttaa.
Ensi kauden varaustilaisuuteen ovat suomalaisista ilmoittautuneet Ronja Savolainen, Noora Tulus, Ida Kuoppala, Sini Karjalainen, Noora Räty sekä Meeri Räisänen.
Nyt PWHL:ään tyrkyllä olevista suomalaisista nuorin on vuoona 2000 syntynyt Kuoppala, joka on pelannut viime kaudet Yhdysvalloissa yliopistosarjaa.
− Monet suomalaiset eivät ole käyneet yliopistopolkua läpi, niin on hienoa, jos he uskaltavat nyt aikuisiällä lähteä haastamaan itseään. Tämä voi olla hieno asia maajoukkueelle, sillä pelaajissa on paljon mittaamatonta potentiaalia.
PWHL:n historiallinen avauskausi päättyy Minnesotan mestaruusjuhlien häilyessä horisontin taa. Jalosuo näkee, että ammattilaissarjan aamunkoitto luo ennen kaikkea uskoa naisten jääkiekolle.
− Kyllähän tämä kausi tullaan muistamaan menestystarinana. Kun katsoo katsomoihin ja näkee siellä pikkutyttöjä, jotka ovat pukeutuneina naispelaajien paitoihin NHL-tähtien paitojen sijaan, niin onhan PWHL osoittanut olevansa inspiroiva ja motivoitunut liiga auttamaan seuraavia sukupolvia unelmoimaan naisten ammattilaisjääkiekosta.