Jos Jukureiden puolivälieräsarjan venyminen viiden pelin mittaiseksi oli ihme, osattiin KooKoon ja Sportin välienselvittelystä odotella juuri niin tiukkaa kuin siitä sitten tuli. Runkosarjan nelosen ja vitosen kohtaamiset alkoivat selvien kotivoittojen merkeissä: Sport voitti ensin 4-1 ja KooKoo sitten 3-0. Kolmannessa pelissä KooKoo anasti kotiedun nimiinsä värikkäiden vaiheiden jälkeen. Janne Mäkelä vei rystynostoilla kouvolalaiset kahdesti johtoon ja lopulta Reino Soijärvi käytti Sport-pakkien huolimattomuuden hyväkseen ja hiljensi vaasalaisyleisön vain kahdeksan sekuntia ennen täyttä aikaa.
Sport nousi kuitenkin vielä ahdingosta puolustamalla neljännestä pelistä 0-1-vierasvoiton. Torstaina KooKoon ennenaikainen kesäloma oli jo enemmän kuin lähellä, kun Sport siirtyi avauserän suvereenin hallintansa jälkeen kahden maalin johtoon. Tiukassa paikassa KooKoon kuri kuitenkin kesti ja ratkaisijoita löytyi riittävästi. Kapteeni Mikko Mattila kavensi, Ossi Louhivaara tasoitti ja Reino Soijärvi nousi sankariksi voittomaalillaan. Tärkein pelaaja KooKoolle oli kuitenkin hurjan pommituksen kestänyt maalivahti Jaakko Suomalainen.
Jukurit joutui viimekeväisen finaalivastustajansa kanssa todella koville. Tehottomuus oli jo viedä sarvipäät ennenaikaiselle kesälomalle, mutta viime hetkellä joukkue kykeni nousemaan tasoihin ja ohi. Hävittyään kotonaan toisenkin ottelun, oli Jukurit totuuden hetken edessä Tikkurilan kuumassa tunnelmassa. Kolme kertaa joukkue kamppailua johtikin, mutta aina isännät taistelivat tasoihin. Jatkoajalla Olli Sipiläisen onnekas maali toi kuitenkin tasoituksen ja ratkaisu siirtyi Kalevankankaalle.
Kolmas kerta sanoi toden ja Jukuritkin onnistui kotonaan voittamaan. Vantaalaiset säikyttelivät kotiyleisöä siirtymällä avauserässä johtoon Petja Pietiläisen osumalla. Tällä kertaa kotijoukkue ei ollut yllätettävissä. Mikko Hakkarainen taituroi tasoitusosuman ja vielä avauserän loppuhetkillä Jukurit siirtyi maalinedusruuhkan päätteeksi johtoon. Toisessa erässä sarvipäät menivät menojaan ja loppunumeroiksi kirjattiin 7-2.
taustaa Ketkä olivat mukana kaksi vuotta sitten?
[lue lisää] |
Lepoaikaa torstaista ei ole tullut kummallekaan joukkueelle kovin runsaasti, KooKoolla painaa vielä pitemmät vierasmatkatkin. Ottelusarjan avausottelussa suuressa roolissa onkin henkinen lataus: se kuinka menneet on pystytty nollaamaan ja hyvä vire pidetty yllä.
KooKoo edellä maalivahtipelissä
Maalivahtipelissä edun pitäisi olla KooKoolla, ainakin paperilla. Vaikka Mikko Strömbergin tilastot KooKoota vastaan ovatkin erinomaiset, on Jaakko Suomalainen ollut tällä kaudella koko sarjan kovin maalivahti. Ennen puolivälieriä Suomalaisen otteet pudotuspeleissä olivat vielä pienoinen arvoitus, mutta Sportia vastaan mies todisti pystyvänsä pitämään tason yllä myös tosipeleissä. KooKoon maalivahti torjui viidessä pelissä yhteensä 164 laukausta ja on kevään ensimmäisen ratkaisukierroksen jälkeen maalivahtitilaston ykkösnimi torjuntaprosentilla 94,25%.
Strömbergin otteet puolivälierissä eivät aivan yhtä vakuuttavia olleet, mutta mikä tärkeintä: riittävät voitot hänkin pystyi Jukureille torjumaan. Tilastot viidestä pelistä olivat loppujen lopuksi ihan mukiinmenevästi 91,49%.
Taisteluparin menneisyydestä löytyy rutkasti yhtymäkohtia. Ikäeroa ei ole kuin vuosi ja molemmat ovat kiekkoilleet pääkaupunkiseudun juniorijoukkueissa. 25-vuotias Suomalainen oli voittamassa mitaleja Jokereiden A-junnuissa kausina 1997-99. Vuotta nuorempi Strömberg oli samoihin aikoihin HIFK:n junnujoukkueen kakkosvahtina. Kolme kautta sitten Suomalainen pelasi Kiekko-Vantaassa - Strömberg taas astui tuolloin Suomalaisen jättämiin saappaisiin Hyvinkäällä. Viime kauden Jaakko taas pelasi Järvenpäässä, jossa aiempana talvena oli torjunut kukapas muukaan kuin Strömberg. Viime kevään Strömberg pelasi siis Vantaalla.
Jaakko Suomalainen on ratkonut torjunnoillaan kauden aikana mustapaidoille lukuisia voittoja. Maalivahtipeliin tämä ottelusarja tuskin tulee kuitenkaan ratkeamaan, ellei jotain yllättävää tapahdu. Siinä missä Jukureilta löytyy penkiltä myös toinen hyvin pelannut maalivahti, Mikael Vuorio, on KooKoo nimittäin pitkälti Suomalaisen varassa. Kakkosvahti Joonas Riihimäki on saanut vain muutaman hajapelin pelattavakseen koko kauden aikana. Pudotuspelien kiivas ottelutahti tuntuu varmasti Suomalaisenkin jäsenissä - varsinkin kun ottelusarja Sportia vastaan toi kolhuja.
Jukureiden puolustajat tehokkaampia hyökkäyspäässä
Kaksikon merkittävin ero löytyy puolustuksesta. KooKoon peräpää on kyllä pelannut varmasti koko kauden ajan, mutta tasaisesta massasta ei ole noussut kukaan ylitse muiden. Erityisen selvästi tämä on näkynyt hyökkäysten tukemisessa. Vain Simo Mälkiä on pystynyt tuomaan kiekon luistellen alueelle, hänkin vain muutaman kerran. Aiempien kausien tuloksekas taktiikka, yllättävät syötöt syvältä omalta alueelta vastustajan linjojen taakse, on tuottanut tällä kaudella vain tukuittain aloituksia omaan päätyyn.
KooKoon pakkiparit elivät koko kauden aikana melko runsaasti, mutta viisi edellistä pudotuspeliä mentiin samoin koostumuksin. Varmimmin omassa päässä onnistui ykköskentän takana luutinut majakka ja perävaunu -kaksikko. Atte Pentikäinen (194cm) ja Simo Mälkiä (175cm) olivat jäällä vain yhden takaiskumaalin aikana ja saivat tilastoihinsa lukeman +3. Sen sijaan kaksikot Lindström-Laine ja Raattama-Weckström olivat ajoittain melkoisissa vaikeuksissa. KooKoon pakkikalustoa täydentää Jussi Onnela sekä reserviporukasta Jani Haapalainen, Mika Rissanen ja juuri alle 18-vuotiaiden MM-joukkueeseen valittu Tuomas Gärdström.
Sport-sarjassa puolustajat eivät tehneet yhtään KooKoon tusinasta maalista. Runkosarjassakaan kouvolalaispakisto ei pystynyt tekemään kuin seitsemäntoista maalia. Markku Erholtz ja Jussi Timonen iskivät Jukureille jo kahdestaan 14 osumaa. Mikkeliläiset saivat lisäksi Matti Kuusiston takaisin sairastuvalta.
Kun Ville Hyrkäskään ole aivan kädetön tapaus, näyttää kiekollinen pelaaminen jo varsin hyvältä. Jukureiden puolustuksen vahvaa panosta hyökkäyspäässä syövät kuitenkin ajoittaiset virheet. Kiekko-Vantaata vastaan alakerrassa nähtiin muutama d-junioritasoinen suoritus, joista lohipaidat rankaisivat kovalla prosentilla. Toinen puolustuksen ongelmakohta, fyysisyys, nousi selkeästi esiin vantaalaisia vastaan. Pakeilla oli ajoittain melkoisia pulmia isojen hyökkääjien kanssa.
Jukureiden puolustajakaksikot ovat kokeneet muutoksia vielä playoffien aikanakin. Alkuvaiheessa Ilkka Vaarasuo syrjäytti Esa Hämäläisen kolmannesta puolustajaparista, mutta Matti Kuusiston palattua kentille putosi iisalmelainen kokoonpanon ulkopuolelle. Ykkösketjun asemassa olevan Tero Koposen takalinjoilla luutii kaksikko Markku Erholtz-Esa Saksinen. Varsinkin Saksinen on nostanut tasoaan kauden edetessä ja pamautti komean maalin K-Vantaan verkkoon. Suurin huomion kohde sarvipäiden joukossa on kuitenkin duo Jussi Timonen-Ville Hyrkäs. Välillä näyttäviin suorituksiin hyökkäyspäädyssä yltävä tehopari on vastaavasti omassa päässä usein täysin eksyksissä. Kun kolmannesta puolustajaparista löytyvät vielä Matti Kuusisto ja Ilkka Kallioinen, on kiekollista osaamista jokaisen ketjun takana. Seitsemäntenä pakkina pelannee edelleen Esa Hämäläinen.
Tasaiset hyökkäysvitjat
Maalinteko on ollut huomattavasti totuttua harvempaa herkkua KooKoo-hyökkääjien leirissä tällä kaudella. Timo Nurmbergin ja Mikko Kinnusen jättämät aukot jäivät paikkaamatta, eikä joukkueesta ole löytynyt selvää ykkösnyrkkiä missään vaiheessa kautta. Sen sijaan KooKoon materiaalin laajuus kestää täysin vertailun Jukureiden kanssa. Tehokkaimmin Sportia vastaan pelasi kolmoskentäksi nimetty kokenut vitja: neljä maalia viimeistellyt Soijärvi-Kattelus-Nutikka. Varsinkin Soijärvi näpäytti epäilijöitä ja otti tililleen kaksi ottelusarjan voittomaalia. Aikoinaan Jukka Hentusen kanssa Varkaudessa pisteitä takonut laitahyökkääjä osui kaikissa Vaasassa pelatuissa peleissä. Ykköskolmikossa Tuomas Vänttinen väläytteli taitojaan pelintekijänä pariin kertaan ja kapteeni Mikko Mattila iski kaksi kassia. Kolmikossa loukkaantuneen Eero Lajusen paikan ottanut Olli Sinkkonen osui kerran.
Ylivoima-aikaakin runsaasti tililleen keräävässä nelosvitjassa pelannevat jatkossakin Joose Lipposen laidoilla Antti Huuhka ja Janne Mäkelä. Kolmikko viimeisteli Vaasaa vastaan kolme maalia. Janne Mäkelällä on potentiaalia maalintekoon jatkossakin, mutta porilaisen esitykset ovat heitelleet kauden aikana melkoisesti. Teemu Timoskaisen johtama vitja oli kasassa jo viime kaudella ja palasi yhteen pudotuspeleihin. Kahdella osumallaan se oli KooKoon tehottomin troikka. Timoskainen ja Jari Keltanen ovat kuitenkin ratkaisupeleissä arvokkaita työmyyriä. Lahjakkaan Ossi Louhivaaran tehot sen sijaan ovat kadonneet viime vuoden tapaan lumen sulamisen myötä. Louhivaara päätti pitkän kuivan kautensa maalaamalla torstaina KooKoon tasoituksen. Edellisen kerran Ottawan varaama laituri oli osunut yli kaksi kuukautta aiemmin.
Jukureiden maalintekovaikeudet katosivat ainakin väliaikaisesti kahdessa viimeisessä Vantaa-ottelussa. Jopa rouva Fortunakin hymyili sarvipäille parin maalin verran. Positiivisia uutisia Kalevankankaan katsomoihin vaivautuneille toi sekin, että ratkaisjoita alkaa löytyä jo useammasta eri ketjusta. Tero Koposen vitja on vahva molemmissa päissä, erityisesti sentteri Koposen aloitusvoitot ovat poikineet hyviä tekopaikkoja. Petri Lehtosen ja Mikko Hakkaraisen ketjut ovat myös kunnostautuneet maalinteossa, joten vastuunkantajia pitäisi riittää. Viimeisessä ottelussa Hakkraisen trio kaatoi K-Vantaan lähes yksin.
Hieman murheita mikkeliläisleiriin toi Miro Laitisen loukkaantuminen. Nelosketjussa on Laitisen poissaolosta potentiaalinsa, sillä viime aikoina jämäminuuteille pudonnut Jani Väänänen on taitava ja vaarallinen pelaaja sille päälle sattuessaan. Teemu Sirén ja Perttu Ahvenainen tuovat vahvistusta rymistelyosastolle, mutta pelaavat varsin vähän. Aku Joki-Erkkilä on ollut poissa kahdesta viime pelistä.
Voimaa KooKoolta löytyy vähintään saman verran kuin Jukureilta, taitoa ei. Maalintekokilvassa KooKoolla ei mahdollisuuksia ole, mutta tuskinpa pudotuspeleissä moista herkkua tarjoillaankaan. Vääntötilanteissa Mikko Mattila, V-P Nutikka ja Tatu Kattelus ovat kovia luita.
Ennakkosuosikista ei epäselvyyttä
taustaa Jukurit niskan päällä.
[lue lisää] |
KooKoo pääsee välieriin käytännössä parhaalla kokoonpanollaan, sillä sivussa lienee vain laitahyökkääjä Eero Lajunen. Jukureista poissaolijoiden listalla ovat olleet Teppo Tuomanen ja Aku Joki-Erkkilä. Tuomasen kaltaiselle isokokoiselle peruspakille olisi käyttöä.
Tulivoimaisten ja kiekkovarmojen puolustajien sekä pelintekijän puute kääntää vahvasti puntteja Jukureille, joka on ylivoimalla aivan toista luokkaa kuin KooKoo. Toisaalta taas KooKoon alivoimapeli on ollut koko kauden ajan sarjan parasta. Selvä etu Jukureilla on myös aloituksissa. Timoskainen on kouvolalaisten ainoa kokenut sentteri ja se on myös näkynyt. KooKoo hävisi jo runkosarjassa liikaa aloituksia - Sportia vastaan tuo oli jo koitua kohtaloksikin.
Jukureiden otteet ratkaisevassa viidennessä kamppailussa osoittivat nukkuvan pedon heränneen lyhyiltä kauneusuniltaan. Runkosarjan voittaja ja kolminkertainen mestari joutui selkä seinää vasten Kiekko-Vantaata vastaan, mutta samaa virhettä se ei tule enää tekemään. Vastakkain on kaksi kurinalaista joukkuetta, joten pelit tulevat todennäköisesti pysymään tiukkoina. Voittamisen kulttuuri, henkilökohtaisen taidon määrä sekä puolustuksen parempi kyky kiekolliseen peliin tekevät kuitenkin Jukureista selvän suosikin. KooKoo voi taistella kauden ensimmäisen voittonsa Jukureista, mutta mikkeliläisten pysäyttäjiksi ei kukkolaumasta ole. Jukurit siis finaaliin voitoin 3-1.