Pirteä, luisteleva, taisteleva. Näillä termeillä kuvaillun Kerhon hämeenlinnalaiset näkevät kauden ensimmäisessä kotipelissä. Sen HPK on käytännössä velkaa faneilleen viime kevään taaperruksensa jälkeen.
Silloin Kerho oli nimittäin jotain aivan muuta kuin nuo edellä listatut adjektiivit. Tuolloin se oli hajuton, mauton ja väriäkin löytyi vain pelipaidoista. Viimeksi HPK on kaiken kukkuraksi riemastuttanut kotiyleisöään voitollaan 3. helmikuuta.
Lauantaina Kerholla on erinomainen sauma napata jälleen kotivoitto. Sen verran aseettomalta Pallokerhon vastus Ilves vaikutti jo kauteen lähdettäessä. Suoraan sanottuna Ilves on alkavan kauden pisteautomaatti. Perjantaina vierailijat joutuivat Tapparan kylvettämäksi numeroin 7-1.
Tupsukorvien pelaajistosta ei löydy liigatason jätkiä kuin kahden kentällisen verran. Esimerkiksi tamperelaisten sentteriosasto on luokaton, kun ykkössentterinä viilettää Kai Kantola. HPK tosin lukeutuu niihin joukkueisiin, jotka Ilveksellä on edes teoriassa mahdollista kukistaa.
Tupsukorvien on puolustettava mainiosti
Mieliäkseen kaataa hämeenlinnalaiset tamperelaisten on puolustettava tiiviisti, sillä HPK todennäköisesti pyrkii pelaamaan kiekollisesti mahdollisimman aktiivisesti. Oranssijengi avaa nopeasti hyökkäyksiään ja kuskaa kumilaattaa suoraviivaisesti maalille. Isännät eivät myöskään pelkää nousta niin sanotulle sota-alueelle survomaan kiekkoa häkkiin.
Hyvin karvaamalla tupsukorvat sekoittavat hämeenlinnalaisten hyökkäyksiin lähtemistä. Ja kenties saavat käännettyä tilanteita vastahyökkäyksikseen. On tosin kiinnostavaa nähdä miten Ilveksen keskushyökkääjien heikko taso vaikuttaa Kerhon avauspelaamiseen, sillä kotijoukkue lähtee monesti hyökkäyksiinsä keskialueen kautta.
Omassa päässään tamperelaisten on oltava huolellisia kiekkoa kontrolloivaa Kerhoa vastaan. Perjantainen selkäsauna ei kuitenkaan lupaa hyvää Ilveksen kannalta, kun Tappara leikitteli tamperelaispuolustuksella latomalla peräti seitsemän maalia.
Kaikesta huolimatta Ilveksen onnen pitäisi levätä siinä, että sen selkeästi paras osa on pakisto. Puolustuksen vahvuus on etenkin liikkuvuudessa. Pakiston onnistuessa vaikeutuu Kerhon tilanteiden luominen, sillä Ilves-miehet luistelevat hyvin omassa päässään.
Matsi tanssitaan Kerhon tahdissa?
Pelkkä mainio puolustaminen ei tamperelaisilta kuitenkaan voittoon asti vielä riitä. Vierailijoiden pitää kyetä latomaan myös häkkejä, mutta joukkueessa on niukasti maalintekopotentiaalia.
Tupsukorvien hyökkäämistä voi helpottaa isäntien epävarma puolustaminen, esimerkiksi torstaina TPS:ää vastaan Kerholle sattui puolustusvirheitä. HPK sortui matsissa monesti myös jäähyilyyn.
Jos tahti jatkuu samana, niin Ilvekselle tarjoutuu luonnollisesti saumoja heilutella verkkoa ylivoimillaankin. Vieraiden ylivoimaan ratkaisutaitoa tuovat puolustajat Ville Koistinen ja Jyrki Jokipakka.
HPK on ottelussa vahvoilla, jos se kykenee pelaamaan samalla lailla kuin on harjoituspeleissään kotonaan esiintynyt. Tämä tarkoittaa vauhdikasta luistelua ja hyökkäyksiin lähtemistä heti, kun joukkue saa pelivälineen haltuunsa.
Todennäköistä on, että isännät sanelevat pelin juonen. Vierailijoiden rooliksi jää sen sijaan mahdollisimman tarkka puolustaminen. Materiaaliltaan kapealle Ilvekselle mukana roikkuminen voi ottaa kuitenkin koville. Tamperelaisryhmän kannattaisi kenties reippaasti vain hyökätä. Muuten se voi ennemmin tai myöhemmin väsähtää ja HPK hassuttelee vierailijoiden kustannuksella samoin kuin Tappara perjantaina.
Sairastupa melko tyhjä
Pallokerhon toipilasmajalla oleilee pitkäaikaispotilas Juuso Honka. Hongan lisäksi oranssirivistöstä uupuvat torstain pelin kesken jättäneet Borna Rendulic ja Jere Sallinen.
Ilveksen poissaolevia ovat puolustajat Niko Peltola ja Teemu Kesä.