Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Eli kun NHL:n osalta on käsitelty sukunimittäin laaditut parhaat kentälliset, on aika tehdä sama kotimaisen Liigan osalta. Säännöt ovat samat eli lähisukulaisia ei oteta samaan kentälliseen. Kun NHL-jutussa huomioitiin AHL, ECHL ja WHA, otettiin Liigan osalta lisäksi huomioon pelikokemus Mestiksestä ja Nuorten SM-liigasta.
Korhoset
Ville Korhonen-Olli Korhonen-Aki Korhonen
Jari Korhonen-Lasse Korhonen
Markus Korhonen
Ilves-kasvatti Ville Korhonen erottuu edukseen sukunimikaimoistaan hyökkääjien osalta. Liiga-pelejä on kertynyt kymmenen kertaa enemmän kuin KooKoo-kasvatti Olli Korhosella, eikä KalPassa, Bluesissa ja SaiPassa yhteensä 240 ottelua pelannut Aki Korhonenkaan ole erityisen mieleen painunut liigapelaaja.
Puolustajista Jari Korhonen nousi Liigaan vasta 27-vuotiaana, mutta pelasi kolme tehokasta kautta JYPissä ja voitti keväällä 2005 Juha Rantasila -palkinnon eniten maaleja tehneenä puolustajana − 53 pelin tehot olivat 20+16. Jokerit-kasvatti Lasse Korhonen puolestaan nousi tehokkaan Mestis-kauden jälkeen neljäksi kaudeksi Liigaan ja pelasi HIFK:n sekä Tapparan riveissä yhteensä 185 runkosarjaottelua.
Maalivahti Markus Korhonen pelasi kasvattajaseuransa Ilveksen riveissä vain muutamalla kaudella kakkosvahtina, mutta oli nostamassa Kärppiä Liigaan keväällä 2000 ja oli oululaisten ykköstorjuja myös ensimmäisellä liigakaudella.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Ville Korhonen | 665 | 103+116=219 | Ei | Ei |
| Olli Korhonen | 66 | 3+4=7 | Ei | Ei |
| Aki Korhonen | 240 | 40+34=74 | Ei | Ei |
| Jari Korhonen | 160 | 41+57=98 | Ei | Ei |
| Lasse Korhonen | 185 | 8+28=36 | Ei | Ei |
| Markus Korhonen | 195 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Sukunimen yleisyydestä huolimatta Korhoset eivät saa kaukaloon yhtään tähtipelaajaa, mutta vankasti liigakokemusta. Keskinkertaisuus ei kuitenkaan riitä, kun vastaan tulee kiistattomia tähtipelaajia.
Lehtiset
Jere Lehtinen-Kari Lehtinen-Oskari Lehtinen
Mika Lehtinen-Kai Lehtinen
Lassi Lehtinen
Maailmanmestari, Stanley Cup -voittaja ja kolminkertainen Selke Trophy -voittaja Jere Lehtinen ehti pelata Liigassa kaksi kautta TPS:ssä ja yhden kauden Kiekko-Espoossa ennen pitkää NHL-uraansa. Jälkimmäisellä TPS-kaudellaan monipuolinen laitahyökkääjä oli 19 maalillaan ja 42 pisteellään sekä maalipörssissä että pistepörssissä sijalla 16. Bluesiksi muuttunut Kiekko-Espoon organisaatio on myös jäädyttänyt Lehtisen pelinumeron 10.
Kari Lehtinen pelasi FoPSissa ja FPS:ssä kaksi kautta Liigaa 70-luvulla – tulokaskaudellaan 1975-76 hän oli tulokkaiden maali, syöttö- ja pistepörssin voittaja. TPS-kasvatti Oskari Lehtinen puolestaan on pelannut Liigassa Ässien, HPK:n, SaiPan ja TPS:n riveissä yhteensä 88 peliä tehoin 6+17.
Mika Lehtinen oli TPS:n runkopuolustajia 90-luvulla ja Hannu Jortikan toisen triplamestaruuden 1999−2001 aikana. TPS-kasvatti ehti pelata Liigaa yhden kauden myös Bluesissa. Kai Lehtisen liigakokemus on toistaiseksi vain kahden pelin mittainen JYPistä kaudelta 2016−17. Mestis-kokemusta on kuitenkin yli 300 ottelua.
21-vuotias Lukko-maalivahti Lassi Lehtinen on vakiinnuttamassa paikkaansa liigatason ykköstorjujana. Toistaiseksi hän on joutunut jakamaan vastuuta Oskari Setäsen kanssa, mutta nuoren torjujan kohdalla tulevaisuus näyttää lupaavalta. Lukko-kasvatti on myös yksi Liigassa maalinteossa onnistuneista maalivahdeista.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Jere Lehtinen | 126 | 51+57=108 | TPS 1995 | Ei |
| Kari Lehtinen | 72 | 23+29=52 | Ei | Ei |
| Oskari Lehtinen | 88 | 6+17=23 | Ei | Ei |
| Mika Lehtinen | 432 | 42+83=125 | TPS 1995, 1999, 2000, 2001 | Ei |
| Kai Lehtinen | 2 | 0+0 | Ei | Ei |
| Lassi Lehtinen | 72 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Huippuhyökkääjä, luottopuolustaja ja lupaava maalivahti vievät voiton Korhosista, mutta erityisesti leveyden puute estää Lehtisten nousun sukunimien ykköseksi.
Saariset
Jesse Saarinen-Ari Saarinen-Toni Saarinen
Simo Saarinen-Pasi Saarinen
Niklas Saarinen
Kiekkoreippaan kasvatti Jesse Saarinen on pelannut pitkän ja tehokkaan liigauran − 40 tehopisteen raja on rikkoutunut kolmesti, ja parhaan kauden saldo on 49 pistettä Pelicansista kaudelta 2018−19. Ari Saarinen pelasi 90-luvulla Ässissä ja SaiPassa kuusi kohtalaista kautta. Toni Saarinen taas oli Pelicansin kärkipelaajia joukkueen noustessa Mestiksestä Liigaan, mutta ei enää pääsarjassa pystynyt vastaavaan.
Simo Saarinen oli HIFK:n luottopuolustajia 15 vuoden ajan ja voitti mestaruudenkin vuonna 1983. Jääkiekkoleijonaksi Saarinen valittiin vuonna 2007 ja HIFK on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa 7.
Ilves-kasvatti Pasi Saarinen pelasi kasvattajaseuransa lisäksi Jokereissa ja HIFK:ssa yhteensä 478 runkosarjapeliä ja voitti Jokereissa suomenmestaruuden vuonna 2002. Parhaalla kaudella oikealta laukova puolustaja keräsi 28 tehopistettä. Maalivahti Niklas Saarinen ei juniorivuosiensa jälkeen yltänyt Suomi-sarjaa korkeammalle.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Jesse Saarinen | 716 | 15+271=424 | Ei | Ei |
| Ari Saarinen | 293 | 55+69?124 | Ei | Ei |
| Toni Saarinen | 336 | 39+63=102 | Ei | Ei |
| Simo Saarinen | 513 | 71+105=176 | HIFK 1983 | Ei |
| Pasi Saarinen | 478 | 61+85=146 | Jokerit 2002 | Ei |
| Niklas Saarinen | 0 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Vahva puolustus, kapea hyökkäys ja mitätön maalivahtipeli päihittävät nipin napin Lehtiset, mutta todellisia huippuja vastaan Saariset joutuvat nöyrtymään.
Niemiset
Ville Nieminen-Mika Nieminen-Niko Nieminen
Aimo Nieminen-Petteri Nieminen
Jani Nieminen
Ville Nieminen on kiekkoyleisölle tutuin NHL-uraltaan, mutta Liigassakin kertyi 362 peliä ja 208 pistettä. Maailmanmestari Mika Nieminen pelasi liigaurallaan Ilveksessä, Lukossa, Jokereissa ja HIFK:ssä yhteensä 419 peliä, joissa kertyi 416 tehopistettä. Ensimmäisen kauden 41 tehopistettä 41 pelissä palkittiin vuoden tulokas -palkinnolla, ja Jääkiekkoleijonaksi hänet valittiin vuonna 2006.
Blues-kasvatti Niko Nieminen pelasi tehokkaimman kautensa Tapparassa, jolloin kertyi 33 tehopistettä 55 ottelussa. Lisäksi HPK-vuosilta tarttui mukaan hopeamitali keväältä 2010. Bluesin, Tapparan ja HPK:n riveissä Nieminen pelasi yhteensä 554 peliä tehoin 90+94.
Puolustaja Aimo Nieminen pelasi 70-luvulla Liigaa FoPSin ja FPS:n riveissä yhteensä 72 peliä. Toinen puolustaja Petteri Nieminen puolestaan pelasi korkeimmillaan UJK:ssa Mestistä 39 peliä kaudella 2002-03.
Maalivahti Jani Nieminen pelasi kasvattajaseuransa HIFK:n lisäksi Tapparassa, SaiPassa ja Bluesissa yhteensä reilut 200 liigapeliä. Kausilla 2011-14 Nieminen oli ykköstorjuja niin Tapparassa, SaiPassa kuin Bluesissakin.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Ville Nieminen | 362 | 94+114=208 | Ei | Ei |
| Mika Nieminen | 419 | 149+267=416 | Ei | Ei |
| Niko Nieminen | 554 | 90+94=184 | Ei | EI |
| Aimo Nieminen | 72 | 5+11=16 | Ei | Ei |
| Petteri Nieminen | 0 | 0 | Ei | Ei |
| Jani Nieminen | 246 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Hyökkäys on huippuluokkaa, mutta puolustuksen heikko taso yhdistettynä keskinkertaiseen maalivahtipeliin estävät Niemisten nousun sukunimi-rankingin kärkeen.
Peltoset
Ville Peltonen-Jorma Peltonen-Tomi Peltonen
Pasi Peltonen-Jouni Peltonen
Aaro Peltonen
Ville Peltonen on kaikkien tuntema sankari, joka iski hattutempun, kun Suomi voitti ensimmäisen maailmanmestaruuden. HIFK-kasvatti ja toisen polven kiekkoilija voitti kasvattajaseurassaan mestaruuden vuonna 2011 ja Jokereissa vuonna 2002 − 410 liigapelin saldo oli 366 tehopistettä. Isänsä Esa Peltonen teki kovemmat tehot, mutta Ville on suomalaisessa kiekkohistoriassa isompi hahmo.
Jorma Peltonen oli Ilveksen SM-sarja-vuosina merkittävä pelaaja ja voittikin kaksi mestaruutta. Ilves on myös jäädyttänyt Peltosen pelinumeron 16, jolla Ville Peltonenkin tuli tutuksi. Tomi Peltonen oli pieneen rooliin jäänyt Tappara-kasvatti, joka pelasi Liigassa kasvattajaseuransa lisäksi KooKoossa yhteensä 136 peliä tehoin 5+13.
Pasi Peltonen ei ollut tähti, mutta kuitenkin monivuotinen Ässien runkopuolustaja, jota huhuttiin toistuvasti esimerkiksi Tapparaan. Pakkipariksi oli ehdolla myös pitkän liigauran pelannut Kimmo Peltonen, mutta meritoituneempi vaihtoehto oli kuitenkin Lukko-legenda Jouni Peltonen. Lähes 400 pelin liigalegendan pelinumero 4 on myös jäädytetty Lukko-organisaatiossa.
Maalivahti Aaro Peltosen liigaura jäi kolmen ottelun mittaiseksi Tappara-paidassa kaudella 2014−15.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Ville Peltonen | 420 | 161+205=366 | Jokerit 2002, HIFK 2011 | 1993 Vuoden tulokas, 2011 Lasse Oksanen -palkinto |
| Jorma Peltonen | 16 (313 peliä SM-sarjassa) | Liiga: 5+10=15 SM-sarja: 313: 235+281=516 |
Ilves 1966, 1972 | SM-sarjan pistepörssin voitto 1966, 1968, 1969, 1970, 1972. |
| Tomi Peltonen | 136 | 5+13=18 | Ei | Ei |
| Pasi Peltonen | 827 | 69+165=234 | Ei | Ei |
| Jouni Peltonen | 371 | 52+100=152 | Ei | Ei |
| Aaro Peltonen | 3 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Kaksi tähtihyökkääjää ja yksi kova liigatason puolustaja päihittävät Niemiset, mutta muiden pelipaikkojen keskinkertaisuus antaa tasoitusta kovemmille nimille.
Koivistot
Toni Koivisto-Henrik Koivisto-Juha Koivisto
Miika Koivisto-Tom Koivisto
Petri Koivisto
Toni Koivisto on lähes 900 runkosarjapelin legenda, joka on parhaalla kaudellaan tehnyt yli 60 tehopistettä. Keskushyökkääjä Henrik Koivisto on paitsi Jere Karalahden lanko myös lähes 300 liigapelin veteraani. Juha Koivisto ehti pelata kovan Mestis-uran ennen nousuaan liigahyökkääjäksi ja -mestariksi vuonna 2018.
Miika Koivisto voitti sukunimikaimansa kanssa samana keväänä 2018 suomenmestaruuden Kärpissä ja oli samalla kaudella Liigan tehokkain puolustaja.
Tom Koivisto voitti liigaurallaan sekä parhaalle puolustajalle annettavan Pekka Rautakallio -palkinnon että eniten maaleja tehneelle puolustajalle luovutettavan Juha Rantasila -palkinnon. Valmentajalegenda Vladimir Jurzinovin kommentista ”sinä parempi juoksija” on helppo olla eri mieltä.
Maalivahti Petri Koivisto pelasi parhaimmillaan jopa ykköstorjujana Kärpissä kaudella 2010–11. Kärppämaalilla pienikokoinen maalivahti ylsi hopealle 2008–09.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Toni Koivisto | 895 | 212+266=478 | Ei | Ei |
| Henrik Koivisto | 272 | 22+75=108 | Ei | Ei |
| Juha Koivisto | 348 | 32+57=89 | 2018 Kärpät | Ei |
| Miika Koivisto | 301 | 23+112=135 | 2018 Kärpät | Puolustajien pistepörssin voitto 2018 |
| Tom Koivisto | 435 | 85+147=232 | 1993 TPS, 2002 Jokerit | Pekka Rautakallio -palkinto 2002 |
| Petri Koivisto | 110 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Toistaiseksi paras puolustus täydennettynä yhdellä kovan luokan hyökkääjällä voittaa Peltoset, mutta hyökkäyksen yksipuolisuus ei riitä, kun vastaan asetetaan kentällinen täynnä liigakokemusta.
Järviset
Jan-Mikael Järvinen-Matti Järvinen-Pauli Järvinen
Joonas Järvinen-Jari Järvinen
Mika Järvinen
Toisen polven hyökkääjä Jan-Mikael Järvinen oli 2010-luvun Tapparan runkopelaajia ja ainoa, joka oli mukana voittamassa kaikkia seitsemää peräkkäistä mitalia. Isänsä Kari Järvinen pelasi 80-luvulla Ilveksessä tehokasta kiekkoa, mutta Jan-Mikael Järvisen saavutukset Tapparan menestystarinassa vievät kuitenkin voiton.
Matti Järvinen on vahva liigatason keskushyökkääjä, jolla on alla uransa tehokkain kausi. Pauli Järvinen voitti Tapparassa 80-luvulla kolme mestaruutta ja ylsi tehokkaimmalla kaudellaan Liigan maalipörssin kärkikymmenikköön.
Puolustaja Joonas Järvinen on pelannut vakaan lähes 400 liigapelin uran, ja meriittilistalla on myös kahdet MM-kisat. Pakkipari Jari Järvisen liigakokemus on kauempaa – Ilveksen ja KalPan riveissä kertyi 70- ja 80-luvuilla 470 runkosarjapeliä.
Pienikokoinen maalivahti Mika Järvinen oli Sportin monivuotinen ykkösmaalivahti, aiempaa liigakokemusta on lisäksi HPK:sta, Jokereista ja KalPasta. HPK-kasvatti on myös onnistunut Liigassa maalinteossa.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarjassa | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Jan-Mikael Järvinen | 398 | 56+167=223 | Tappara 2016, 2017 | Ei |
| Matti Järvinen | 392 | 64+123=187 | Ei | Ei |
| Pauli Järvinen | 363 | 106+143=249 | Tappara 1986, 1987, 1988 | Ei |
| Joonas Järvinen | 371 | 18+59=77 | TPS 2010 | Ei |
| Jari Järvinen | 470 | 74+89=163 | Ei | Ei |
| Mika Järvinen | 350 | − | Ei | Ei |
Tuomio: Kentällinen on kaikkiaan kokenut ja meritoitunut, mutta vielä kovempi kentällinen on tulossa.
Lehtoset
Mikko Lehtonen-Erkki Lehtonen-Jarkko Lehtonen
Mikko Lehtonen-Pertti Lehtonen
Kari Lehtonen
Hyökkääjä Mikko ”Bambi” Lehtonen pelasi viime vuosikymmenellä Liigassa vain yhden kokonaisen kauden – Kärpissä 2016−17. Espoolaislähtöinen isokokoinen taituri on kuitenkin urallaan voittanut SHL:n maalipörssin ja päässyt AHL:n tähdistöotteluun.
Tappara-legenda Erkki Lehtonen voitti 70-ja 80-luvuilla kuusi mestaruutta ja oli tuttu näky pistepörssin kärkikymmenikössä. Lisäksi taitosentteri oli mukana Calgaryssa vuonna 1988 Leijonien voittaessa ensimmäisen aikuisten arvokisamitalin. Jääkiekkoleijonaksi hänet valittiin vuonna 1997, ja Tappara on jäädyttänyt hänen pelinumeron 12.
Erkki Lehtosen veli Antero oli myös meritoitunut liigahyökkääjä, mutta lähisukulaisuuden vuoksi Lehtosten hyökkäysketjun kolmanneksi jäseneksi täytyy hakea 91 liigapeliä Ässissä pelannut Jarkko Lehtonen.
Puolustukseen olisi tarjolla kaksikin Mikko Lehtosta, joista valitsen tällä kaudella Jokereissa tehoilleen TPS-kasvatin. Kärpissä yli 500 runkosarjapeliä pelannut ja neljä mestaruutta voittanut Mikko Lehtonen olisi pätevä valinta, ellei HIFK:ssa olisi pelannut yli 800 liigapeliä muuan Pertti Lehtonen.
Kovasta lyöntilaukauksestaan tunnettu Pertti ”Ruoska” Lehtonen voitti HIFK:ssa kolme mestaruutta, valittiin Jääkiekkoleijonaksi vuonna 1999, ja HIFK on jäädyttänyt hänen pelinumeronsa 23.
Kari Lehtonen muistetaan parhaiten pitkästä NHL-urastaan, mutta ennen uraansa Pohjois-Amerikassa Jokerit-kasvatti ehti torjua tulokkaana kivikovan Tapparan kumoon kevään 2002 finaaleissa ja voittaa kahdesti Urpo Ylönen -palkinnon Liigan parhaana maalivahtina.
| Pelaaja | Liiga-pelit runkosarja | Runkosarjapisteet | Mestaruudet | Henkilökohtaiset palkinnot |
| Mikko Lehtonen | 196 | 33+38=71 | Ei | Ei |
| Erkki Lehtonen | 478 | 206+302=508 | Tappara 1979, 1982, 1984, 1986, 1987, 1988 | Herrasmiespelaaja 1988 |
| Jarkko Lehtonen | 91 | 8+4=12 | Ei | Ei |
| Mikko Lehtonen | 220 | 30+49=79 | Ei | Ei |
| Pertti Lehtonen | 859 | 230+313=543 | HIFK 1980, 1983, 1998 | Pekka Rautakallio -palkinto 1982, Juha Rantasila -palkinto 1982, 1984, 1986, 1995 |
| Kari Lehtonen | 72 | − | Jokerit 2002 | Urpo Ylönen -palkinto 2002, 2003 |
Tuomio: Yhden hyökkääjän mitätön liigakokemus ei merkittävästi heikennä Lehtosten viisikon kompetenssia kokonaisuutena. Erinomainen maalivahti, fantastiset puolustajat ja kaksi meritoitunutta hyökkääjää onnistuvat kampittamaan kilpailijansa.
Maininnan arvoiset
Anderssonit
Glenn Anderson-Jonas Andersson-Roni Andersson
Jonas Andersson-Junkka-Adam Masuhr
Toni Andersson
Säännöt on tehty rikottaviksi, joten sääntöjä hieman venyttämällä saadaan aikaan mainio kentällinen, jonka heikkoukseksi jää maalivahtipeli. Kun sukunimi kirjoitetaan englantilaisittain, voidaan kentälliseen ottaa mukaan Edmonton Oilersin 80-luvun legenda Glenn Anderson, joka pelasi työsulkukaudella 1994–95 Lukossa neljä peliä. Liigakokemus on ohut, mutta kuusi Stanley Cupia, valinta Hockey Hall of Fameen ja pelinumeron 9 jäädytys Oilersissa ovat sitäkin kovempia meriittejä.
Ruotsalaishyökkääjä Jonas Andersson pelasi 2000-luvulla neljä kautta Ilveksessä, HPK:ssa ja Kärpissä. Kovimmiksi saavutuksiksi jäivät kevään 2008 suomenmestaruus ja pistepörssin viides sija kaudella 2008–09. Roni Andersson pelasi yhden kokonaisen kauden kasvattajaseurassaan Jokereilla ja saavutti hopeaa.
Jonas Andersson-Junkka pelasi 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa kolme liigakautta, joista tehokkaimmallaan 1999–00 ruotsalainen oli Liigan puolustajien pistepörssissä sijalla kahdeksan. Adam Masuhr, omaa sukua Andersson, viihtyi Liigassa seitsemän peräkkäistä kautta ja voitti Kärpissä kahdesti mestaruuden. Parhaalla kaudella syntyivät tehot 16+15.
Maalivahdiksi Anderssonit joutuvat ottamaan Toni Anderssonin, joka pelasi korkeimmillaan Nuorten SM-liigaa Kiekko-Espoossa 90-luvulla.
Karlssonit
Erik Karlsson-Patrik Carlsson-Gabriel Karlsson
Roland Carlsson-Erik Karlsson
ei maalivahtia
Hyökkääjä Erik Karlsson on ollut kahdella kaudella KooKoon runkopelaajia. Patrik Karlsson puolestaan pelasi HIFK:ssa ”taiteilijanimellä” Patrik Carlsson kaudella 2017–18 ja oli joukkueen seitsemänneksi paras pistemies. Kolmannen ruotsalaishyökkääjän Gabriel Karlssonin meriitit ovat kuitenkin ohuemmat – kaudella 2001-02 Ässissä tehot 2+2.
Puolustaja Erik Karlsson säväytti työsulkukaudella 2012-13 Jokereissa tehden 30 pelissä 34 tehopistettä. Parhaimmillaan ruotsalaistähti on pelannut NHL:ssäkin piste per peli -tahdilla. Kentällisen ainoa suomalainen on HIFK-kasvatti Roland Carlsson, joka kuitenkin harmikseen jätti kasvattajaseuransa juuri ennen 90-luvun mestaruutta.
Karlsson- tai Carlsson-nimistä maalivahtia ei kuitenkaan sääntöjen mukaisista sarjoista löydy, joten kentällistä ei saada täyteen.