Liiga-seuran toimitusjohtajan tehtävä on ollut kahden viime vuoden aikana poikkeuksellisen tuulinen paikka. Siinä missä pitkäaikaisin toimitusjohtaja Tapparan Mikko Leinonen on ollut toimessaan vuodesta 1999 lähtien suurin osa seuroista on vaihtanut toimitusjohtajaa parin viime vuoden aikana. Kuten alla olevasta listasta näkyy, kymmenen nykyistä Liiga-seuraa on vaihtanut seurajohtajaa vuonna 2016 tai sen jälkeen.
| Joukkue | Toimitusjohtaja | Aloitusvuosi seurassa | Korkein suoritettu tutkinto |
| HIFK | Jukka Valtanen | 2008 | Kauppatieteiden maisteri (yliopisto) |
| HPK | Antti Toivanen | 2016 | Tradenomi (ammattikorkeakoulu) |
| Ilves | Risto Jalo | 2017 | MBA eli kansainvälisen liiketoiminnanjohtamisen maisteri |
| Jukurit | Tuomas Muotka | 2016 | Kauppatieteiden maisteri (yliopisto) |
| JYP | Aku Vallenius | 2016 | Ylioppilas |
| KalPa | Toni Saksman | 2013 | Tradenomi (ammattikorkeakoulu) |
| KooKoo | Sakari Välimaa | 2011 | Tradenomi (ammattikorkeakoulu) + johtamisen erikoisammattitutkinto |
| Kärpät | Tommi Virkkunen | 2017 | Ylioppilas |
| Lukko | Timo Rajala | 2007 | Tietoliikenneinsinööri (ammattikorkeakoulu) |
| Pelicans | Tomi-Pekka Kolu | 2016 | Liikunnanohjaaja (ammattikoulu) + urheilumarkkinoinnin erikoistumisopinnot + yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto pääaiheena jääkiekkojohtaminen |
| SaiPa | Jussi Markkanen | 2018 | Ylioppilas |
| Sport | Tomas Kurtén | 2016 | MBA eli kansainvälisen liiketoimintajohtamisen maisteri |
| Tappara | Mikko Leinonen | 1999 | Ylioppilas |
| TPS | Santtu Jokinen | 2018 | Tuotantotalouden diplomi-insinööri (yliopisto) |
| Ässät | (vt. tj.) Mikael Lehtinen | 2018 | Merkonomi (ammattikoulu) + johtamisen erikoisammattitutkinto |
– Toimitusjohtajien kierto ollut vauhdikasta aikaisemminkin, mutta viime vuosien tahti on ehkä ollut ripeämpää. Esimerkiksi kun itse aloitin vuonna 2011 SaiPan toimitusjohtajana, huomasin parin vuoden jälkeen edustavani virkaiältään vanhempaa puolikasta, Liigan nykyinen toimitusjohtaja Riku Kallioniemi muistelee.
– Osaltaan myös sattumalla on osansa. Esimerkiksi Kärppien pitkäaikainen toimitusjohtaja Juha Junnokin on siirtynyt nyt pois. Seurakehityskin on muovannut perinteistä toimitusjohtajien työnkuvaa. Urheilutoimenjohtajat ovat yleistyneet ja sekin lienee osaltaan vaikuttanut tehtäväkiertoon, Kallioniemi lisää.
Uutta osaamista tarvitaan
Nykyajan muuttuneet media- ja liiketoimintaympäristöt ovat uusia haasteita seurajohtajille. Esimerkiksi sosiaalisen median merkittävästi kasvanut rooli sekä uudenlaiset viestintäkanavat vaativat erilaista osaamista kuin aiemmin.
– Näen, että perussyynä suureen toimitusjohtajien vaihtuvuuteen on ympäröivän maailman muuttuminen sekä kilpailun kiristyminen ihmisten vapaa-ajasta. Se vaatii uudenlaista osaamista. On kyettävä tuottamaan kiinnostavaa sisältöä ja jääkiekko muun urheilun tavoin on elämysbisnestä. Aikaisemmatkin toimitusjohtajat ovat olleet hyviä tyyppejä ja kaikki kunnia heille. Mutta maailma muuttuu ja tarvitaan myös uutta osaamista, oman kantansa HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen tiivistää.
Valtanen on toiminut HIFK:n peräsimessä vuodesta 2008 ja nähnyt useiden seurojen vaihtavan toimitusjohtajaa. Ainoastaan Tapparan Leinonen sekä Rauman Lukon Timo Rajala ovat toimineet kauemmin seurajohtajina.
Jokaisen johtajavaihdon taustalta löytyy erilainen tilanne sekä syy. Seurat poikkeavat toisistaan ja tarvitsevat toimitusjohtajalta erilaista osaamista.
– Mielestäni vaihdokset ovat olleet kuitenkin yksilö- sekä yhtiökohtaisia ratkaisuja. Yleisesti toimiala on haastava ja työ vaatii erittäin paljon. Se voi olla hyvin raskas kokonaisuus toimitusjohtajana toimivalle, JYPin toimitusjohtaja Aku Vallenius selvittää.
Hänet valittiin JYPin toimitusjohtajaksi 2016. Hän kuuluu siis viimeisimpänä tulleiden suureen aaltoon.
Positiivisia tuulia uusien osaajien kautta
Jokaisen seuran toimitusjohtaja kuuluu Liigan johtoryhmään. Jokainen uusi seurajohtaja tuo siihen oman osaamisensa sekä uusia ajatuksia.
– Meille on tullut paljon nuoria johtajia jääkiekon ulkopuolelta. Se on selkeästi parantanut yhteisen, kaikkia palvelevan edun näkemistä. Seurojen kokemusten ja tekemisten vaihto on ollut paljon avoimempaa aiempiin vuosiin verrattuna. Kaukalossa taistellaan pisteistä tosissaan, mutta ulkopuolella jaetaan ideoita sekä ajatuksia, Valtanen kertoo.
– Uudet toimitusjohtajat ovat olleet todella tervetulleita. Heistä näkee nopeasti lajin ulkopuolelta tulevan osaamisen. He tuovat keskusteluumme uusia näkemyksiä, Jääkiekon SM-liiga Oy:n toimitusjohtaja Kallioniemi korostaa.
Uudella verellä on energiaa jaettavaksi koko Liiga-yhteisöön. Sen avulla voidaan saavuttaa uusia asioita.
– Muutos on aina mahdollisuus. Henkilövaihdoksella toivotaan, että tulisi uutta ajattelua ja energiaa, JYPin toimitusjohtaja Vallenius tiivistää.
Myös kokemusta tarvitaan
Jokainen uusi toimitusjohtaja joutuu opettelemaan päivittäisen tekemisen laajan asiakokonaisuuden. Yleensä Liigassa organisaatiot ovat pieniä, ja toimitusjohtaja on arjessa mukana muiden työntekijöiden tavoin.
– Kahdessa vuodessa seurajohtaja on kohdannut lähes kaikki työssään vastaan tulevat asiat. Toimitusjohtajan mukanaan tuomat ajatukset sekä toimenpiteet alkavat näkyä vasta pidemmällä aikavälillä, Vallenius näkee.
– Liiga-seurat ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä. Toimitusjohtajan on hallittava iso joukko erilaisia asioita ja kokonaisuuksia. Organisaatioiden toiminnan tasapainon kannalta on tärkeää, että seuroissa, samoin kuin Liigassa, on mukana myös kokeneita tekijöitä, Kallioniemi tiivistää.
Haasteita riittää paljon
Liiga-seurojen toimitusjohtajilla moninaisia paineita ja haasteita. Useassa seurassa keskitytään enemmän urheilullisiin tavoitteisiin ja taloudelliset asiat jäävät taustalle.
– Suuri määrä toimitusjohtajien vaihdoksista peilaa seurojen koviin urheilullisiin tavoitteisiin suhteessa taloudellisiin resursseihin. Johtajilla on kova paine pitää talous kunnossa. Liiga-seurojen toiminnan pitkäjänteisyyttä ei ole toimistopuolella samalla tavalla kuin aikaisemmin, HIFK:n Valtanen huomauttaa.
Talouden jäntevää suunnittelua haastaa odottamattomien muutosten suuri määrä sekä luotettavan ennustettavuuden puute.
– Muutoksia tulee jatkuvasti ja niiden ennustettavuus on huono. Urheilumenestystä on hankalaa ennakoida. Joskus kausi lähteekin menemään huonosti tai avainpelaajan loukkaantuminen pakottaa ostoksille. Tuolloin on erittäin haastavaa pitää talous kunnossa, kun haetaan parempaa urheilullista tulosta. Esimerkiksi yksittäisen niin sanotun huippupelaajan hankinta on iso investointi. Hänen avullaan uskotaan kasvavaan yleisömäärään, mutta se toteutuu vain harvoin, Valtanen jatkaa.
Tulevaisuudessa osaaminen kasvaa edelleen
Nykyisistä toimitusjohtajista löytyy taustansa perusteella hyvin erilaisia osaajia. Vaikka uusia nuorehkoja toimitusjohtajia on tullut, koulutustausta ei ole juuri noussut. Joukosta löytyy muutama yliopistotutkinnon suorittanut, mutta suurin osa seurajohtajista omaa koulutustaustan alemmilta koulutasoilta.
Vaikka osa seurayhtiöistä on kansallisesti suhteuttaen pienehköjä osakeyhtiöitä, toisaalta on syytä huomioida, että osa puolestaan kipuaa jo keskisuurten yhtiöiden joukkoon. Siihen nähden monen toimitusjohtaja koulutustaso on matala.
Osalla toimitusjohtajista on takanaan pitkä pelaajaura, toiset ovat tulleet kokonaan lajin ulkopuolelta.
– Minusta on täysin selvää, että toimitusjohtajalla täytyy olla ymmärrys liiketoiminnan kehittämisestä sekä toimialasta. Kokemus on osoittanut, että noita kumpaakin voi ymmärtää ja osata työ- ja koulutustausta riippumatta, Kallioniemi kertoo.
– Varmasti jatkossakin on eritaustaisia toimitusjohtajia. Liiketoiminnan ja urheilun osaamiset voivat yhdistyä yhdessä henkilössä. Ei toimitusjohtajan tarvitse osata kaikkea. Hänen on osattava myöntää omat puutteensa ja hankkia sen mukaan osaamista organisaatioon, Valtanen pohtii ja jatkaa:
– Erinomaisena esimerkkinä tästä haluan nostaa Mikin (Tapparan Leinonen). Hän on osannut muuttua ympäristön mukana ja hankkia oikeita osaajia ympärilleen.
Toimitusjohtajan on monien muiden vaatimustensa lisäksi kyettävä yhteispeliin muiden seuran päättäjien kanssa.
– Johtajan on oltava varsin laaja moniosaaja. Perinpohjaista jääkiekkosaamista ei välttämättä tarvita, mutta omalla kohdallani siitä on ollut hyötyä. Yhteispeli hallituksen ja omistajien kanssa on myös tärkeää, Vallenius selvittää.
Liiga-seuran toimitusjohtajan rooli on erittäin vaativa sekä monipuolinen. Työ on poikkeuksellisen julkinen yrityksen kokoon nähden ja organisaatioiden rajalliset resurssit tuovat omat haasteensa. Toimitusjohtajakaartin voimakas ja nopea raikastuminen muuttaa koko Liigaa. Osaaminen – vahvuudet ja asenteet – on tullut 2010-luvulle. Toisaalta kaartin yleinen koulutustaso ei ole kohentunut. Ja pian koittaa 2020-luku.
