NHL:n varaustilaisuus rantautuu ensimmäistä kertaa näyttävään Yhdysvaltojen Las Vegasin Sphere -rakennukseen. Varausluokan avauskierroksen loppusuoralle jää kiinnostavia kysymysmerkkejä, kuten suomalaishyökkääjät Emil Hemming ja Julius Miettinen, venäläinen Igor Tšernyšov sekä miltei kaksimetrinen Dean Letourneau.
Jatkoajan toimittaja Konsta Kiviniemi purkaa joukkueiden tarpeita ja varattavia pelaajia kolmiosaisessa mock draft -artikkelisarjassa, jossa ensimmäinen osa käsittelee varaustilaisuuden kärkikymmenikköä.
Pelaajan NHL-vertaus ei perustu suoranaisesti taitoon tai potentiaaliin, vaan vertailukohteissa on priorisoitu pelaajien toisiinsa täsmäävää pelityyliä, kokoa ja varauskauden tuotantoa.
Liam Greentree (Windsor Spitfires, OHL)
Kingsin nuori runko otti harppauksia eteenpäin menneen kauden aikana, mutta joukkueen tulevaisuuden kokoonpanohahmotelmissa on tilaa laiturille. Greentree on paras saatavilla oleva laituri, joten valinta on ilmeensä uudistaneelle kuninkaallisille helppo.
Jos Greentree olisi parempi luistelija, hän olisi todennäköisesti kuullut nimensä jo aikoja sitten. Kaikilla muilla osa-alueilla laituri pelaa älykästä, nopeaa ja voimakasta peliä. Hän rakastaa hakea kontaktia puolustajista.
Greentreellä on kyky luoda paljon vähästä. Voimahyökkääjän muottiin istuva laituri voi luoda itselleen tilaa tehokkaalle laukaukselle, mutta hän voi päihittää puolustajan myös erinomaisilla syötöillä tai älykkäillä harhautuksilla.
Luisteluongelmat ovat kuitenkin olleet tapetilla jo pitkään. Mutta mikäli hän saa hiottua liikettään OHL:ssä, voi Kingsillä olla käsissään tulevaisuuden tulosyksikön laituri.
Robertson ja Greentree ovat isokokoisia hyökkääjiä, jotka kykenevät luomaan maalintekouhkaa tehokkaalla laukauksella sekä hyvällä syöttöpelillä. Kummallakin on vaikeuksia erottua edukseen luistelulla.
Cole Beaudoin (Barrie colts, OHL)
Predators voisi olla kiinnostunut myös puolustajasta tällä vuorolla, jolloin EJ Emery varmasti houkuttaisi GM Barry Trotzia. Predatorsin rungossa on kuitenkin jo joitakin nuoria ja lupaavia palasia, joten seura asettaa katseensa miltei NHL-valmiiseen, pohjaketjuihin kuin käsin tehtyyn Beaudoiniin.
Beaudoinin työmoraali on tämän varausluokan paras. Hän on täydellinen lupaus NHL-pohjaketjujen rooliin.
Hän voisi pelata NHL:ssä jo ensi kaudella, sillä hänen työkalunsa sopeutuvat ammattilaissarjaan täydellisesti. Yksi varausluokan vahvimmista pelaajista pelaa hyvin fyysistä peliä, ja hän voittaa kaksinkamppailuja häikäisevällä prosentilla. Beaudoin on myös hyvä pelinajaja, sillä hän tykkää tuoda kiekon pois omalta alueelta. Isokokoista keskushyökkääjää on miltei mahdotonta pysäyttää maalille ajaessa, sillä hän ajaa puolustajista läpi kuin puskutraktori tiiliseinästä.
Korkea työmoraali heijastuu myös kaukalon ulkopuoliseen elämään, sillä Beaudoin on pitänyt itsensä huippukunnossa treenaamalla aktiivisesti. Hänen luistelunsa ei ole NHL:n tasolla huippuluokkaa, mutta vuosia hiotut ammattipeliin valmiit ominaisuudet tekevät hänestä lupauksen, jota seura ei voi ohittaa ensimmäisellä kierroksella.
Laughton ja Beaudoin pelaavat aggressiivista ja fyysistä peliä. Kumpikin istuu modernin NHL-voimahyökkääjän rooliin erittäin hyvin.
Jälleen keväällä sortunut Maple Leafs on kiinnostavassa tilanteessa, sillä joukkueen rungosta on heitetty ilmoille kysymysmerkkejä esimerkiksi Mitch Marnerin tulevaisuuden muodossa. Sacha Boisvert kiinnostaisi Maple Leafsia varmasti, mikäli valinta kallistuisi hyökkääjään, mutta Emery tarjoaa jotakin sellaista, jota Torontossa ei olla nähty pitkään aikaan.
GM Brad Treliving on tehnyt selväksi joukkuetta kootessa, että hänen Maple Leafsinsä tulee painottamaan erityisesti kokoa ja fyysisyyttä. Emery on iso ja fyysinen oikealta laukova puolustaja, jolla on potentiaalia pelata kärkiminuutteja sinipaidoissa.
Kilpailuhenkinen puolustaja erottuu varausluokan puolustajista hyvin kyvyllään lukita vastustajan tähtipelaajat. Vaikka hänen hyökkäyssuunnan potentiaalinsa ei päätä huimaa, on Maple Leafsin luotettava Emeryn puolustuspelaamiseen. Seuran puolustushankinnat ovat usein päätyneet olemaan lyhyitä tikkuja, joten Emeryn kaltainen puolustuspään johtaja tulisi kovaan tarpeeseen.
Hyökkäyssuunnan yksipuolisuus ja peliäly tiputtavat Emeryn ensimmäisen ja toisen kierroksen taitteeseen, mutta kilpailevalle Maple Leafsille ei ole suuri vaiva vetää jälleen kerran pitkää tikkua siinä toivossa, että Emery pystyy täyttämään oman pään potentiaalinsa.
Carlo ja Emery ovat puolustajia, jotka eivät hurmaa katsojia kiekollisella osaamisella, mutta kumpikin loistaa omalla puolustusalueella. Kummallakin on erinomainen kyky hiljentää vastustajien kovimpiakin tähtipelaajia.
Sacha Boisvert (Muskegon Lumberjacks, USHL)
Avalanche on tilanteessa, jossa sen varaukset eivät kuulu sen välittömään lyhyen aikataulun suunnitelmaan. Beaudoin olisi ollut täydellinen varaus Kalliovuorille, mutta hänen livettyä kääntyy Avalanche parhaaseen jäljellä olevaan keskushyökkääjään.
Boisvert tarjoaa Avalanchelle täyden paketin. Hänellä on kokoa, terävä laukaus ja kyky johtaa hyökkäystä pelinavauksen kapellimestarina. Sen lisäksi Boisvert on hyvä kahteen suuntaan ja hänen fyysinen pelaamisensa on lupaavalla tasolla.
Boisvertia on vaikea laittaa yhteen muottiin monipuolisuuden takia. Häntä ei kuitenkaan ole testattu vielä korkeammalla tasolla, ja hänen vahvuutensa eivät ole vielä tarpeeksi vahvoja kirkkaisiin valoihin. Sen lisäksi Boisvertilla on kehityttävää pelintekijänä, vaikkakaan se ei ole hänen pelityylinsä prioriteetteja.
NCAA-jäille ensi kaudeksi siirtyvä keskushyökkääjä kantaa mukanaan keskikuusikon potentiaalia ja kyvyn kehittyä sitäkin pidemmälle, mutta matka taalajäille etenkin Avalanchen tasoisessa joukkueessa on pitkä.
Nelson ja Boisvert ovat pitkiä keskushyökkääjiä, joiden fyysisyys näkyy kaukalossa joka ilta. Kummassakin päässä kaukaloa aktiivisesti pelaavilla hyökkääjillä on myös erinomainen maalivainu.
Bruins kauppasi itsensä takaisin ensimmäiselle kierrokselle lähetettyään viime vuoden Vezina-voittaja Linus Ullmarkin Ottawa Senatorsiin. Joonas Korpisalon ohella Bruins sai kaupassa takaisin oman ensimmäisen kierroksen varausvuoronsa, ja vaikka kiekollinen Cole Hutson kiinnostaa Bruinsia valinnan tullessa, seura käyttää valintansa paljon lupausta herättäneeseen puolustajaan.
Badinka on yksi kypsimmistä puolustajista koko varausluokassa. Euroopan kovimmassa sarjassa miltei 15 minuuttia illassa pelannut tšekkipakki pelaa erittäin kypsää ja edistynyttä puolustuspeliä. Hän ei juurikaan menetä otettaan pelistä, ja hän pysyi terävästi sarjan kärkihyökkääjienkin vauhdissa mukana.
Sen lisäksi Badinka liikkuu erittäin sulavasti erityisesti kokoisekseen. Hän liikuttaa kiekkoa ja tuo sen usein omalta alueeltaan onnistuneesti. Hänen tilastonsa saattavat pelästyttää ensimmäisellä katsomalla, mutta on jälleen muistettava, että hän on 18-vuotias puolustaja pelaamassa korkeita minuutteja Euroopan kovimmassa sarjassa.
Runkoaan viime vuosina aktiivisesti uudistanut Bruins saa tšekistä kypsän ja älykkään palasen tulevaisuutta varten. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hän pystyisi pelaamaan kahden ensimmäisen parin minuutteja muutaman vuoden päästä.
Sanheim ja Badinka ovat kookkaita puolustajia, jotka liikkuvat jäällä sulavasti ja älykkäästi. Kumpikin käyttää puolustuspäässä kokoaan edukseen, ja kumpikin pelasi jo varauskaudellaan kypsää ja kokonaisvaltaista peliä.
* = sarja ei tilastoi tehomerkintöjä
Canadiensin keskushyökkääjän puute on huomioitu jo moneen otteeseen, esimerkiksi tässäkin mock draft -sarjassa. Vaikka Cole Hutson, Canadiens-huippulupaus Lane Hutsonin veli olisi vieläkin saatavilla, keskushyökkääjän tarve pakottaa GM Kent Hughesin katsomaan muualle. Koska Habs varasi tässä mock draft -sarjassa viidennellä varausvuorolla Ivan Demidovin, on Hughesilla varaa lyödä pelimerkkinsä varausluokan mielenkiintoisimpaan arpaan.
Letourneau on arpa, jonka osuessa voitot voivat olla massiivisia. Hän on saanut kykyjenetsijäpiireissä lempinimen Unicorn, yksisarvinen. Lempinimi on erittäin osuva, sillä hänen kaltaisiaan pelaajia ei ole katseltavissa joka vuosi.
Kaksimetrinen keskushyökkääjä hyödyntää kokoaan tavoin, jolle keskiverto puolustaja ei vain mahda mitään. Letourneau luo itselleen tilaa hyvillä käsillä, älykkäillä liikkeillä ja harhautuksilla. Kuten kuka tahansa kaksimetrinen, ei Letourneaukaan liiku jäällä Bambin lailla, mutta hänen luistelussaan on silti havaittavissa seikkoja, jotka tekevät hänestä poikkeuksellisen.
Hän pelaa korkealla peliälyllä, ja hän dominoi varauskaudellaan poikkeuksellisen heikossa sarjassa. Heikkotasoisessa sarjassa pelatessa on selvää, ettei Letourneauta ole mitattu vielä kunnolla, mutta selvästi korkean potentiaalinsa sekä hyökkäyssuunnan ominaisuuksien vuoksi Canadiens on helpon valinnan edessä.
Letourneaulla on edessään pitkä kehityskaari, mutta mikäli hän kehittyy odotetusti, voivat tulokset olla silmiä häikäiseviä.
Thompson ja Letourneau ovat valtavia keskushyökkääjiä, jotka vyöryvät hyökkäysalueelle luoden itselleen maalintekopaikan joko terävillä harhautuksilla tai silkalla fyysisellä ylivoimalla.
Varausvuoro kuului alunperin Winnipeg Jetsille.
Kovasti runkoaan ahtaan palkkakaton seurauksena uudistava Hurricanes saa lahjan muilta joukkueilta ensimmäisen kierroksen loppupuolella. Tšernyšov olisi taitojensa puolesta varausluokan 20 parhaan joukossa, mutta muiden joukkueiden tarpeet tiputtavat hänet venäläisille tuttuun organisaatioon.
Tšernyšov on voimahyökkääjä, joka loistaa fyysisellä pelillään. Venäläinen luo maalipaikkoja pehmeillä käsillään, ja hän nauttii kiekko lavassaan pelaamisesta. Tšernyšov on yksinkertaisesti sen pelaajatyypin pelaaja, jota kaikki kykyjenetsijät ja NHL-seurojen pukuosastot rakastavat.
Hän kykenee luomaan paikkoja hyökkäysalueella monipuolisuutensa ansiosta, mutta hänen pelistään on samalla vaikeaa löytää yhtä tai kahta vahvuutta, jotka olisivat muita selvästi edellä.
Miesten kanssa pelaaminen on kehittänyt hänen peliälyään ja kiekollista rauhallisuuttaan merkittävästi, ja kiekollinen itsevarmuus on auttanut Tšernyšovia nousemaan yhdeksi varausluokan parhaista pelaajista itselleen tilan luomisessa. Vahva luistelija pehmeillä käsillä on vaikea ohitettava, etenkin kun ensimmäinen kierros lähestyy loppuaan.
Hänen sopimuksensa KHL:ssä kattaa vain ensi kauden, joten Hurricanes varmasti innostuu mahdollisuudesta saada hänet Pohjois-Amerikkaan jo syksyksi 2025.
Butšnevitš ja Tšernyšov ovat laitureita, jotka liikkuvat jäällä älykkäästi luoden itselleen maalintekopaikkoja kiekon kanssa tai asemoidessa itsensä hyökkäysalueelle ilman kiekkoa. Tšernyšov on hieman kookkaampi ja hänen pelinsä on varauksen aikaan Butšnevitšia kypsempää, mutta kaksikko muistuttaa silti toisiaan kovasti.
Flames varasi tässä mock draft -sarjassa ensimmäisellä varausvuorollaan Sam Dickinsonin. Keskushyökkääjiä kipeästi tarvitseva organisaatio voi käyttää varausvuoronsa ensimmäisen kierroksen toiseen suomalaiseen.
HIFK:n U20-joukkueesta Pohjois-Amerikkaan lähtenyt Miettinen pelaa peliä kypsästi ja tarkasti. Sen, mitä häneltä puuttuu luistelussa ja pelinajamisen taidoissa, hän korvaa hyvin pehmeillä käsillä ja hyvällä laukauksella.
Miettinen pelasi Silvertipsissä enemmän puolustavaa pohjaketjujen roolia, joka aiheutti etenkin kauden alkuun sopeutumisvaikeuksia, mutta ajan myötä ja ruosteen hävittyä hän loisti fyysisyydellään. Miettisen aggressiivinen puolustajien haastaminen loi hänelle usein tilaa jakaa kiekko esimerkiksi joukkuekaverille.
Helsinkiläisen täytyy kehittää luisteluaan, sillä vaikka hänen pelissään on jo nyt NHL-jäälle hyvin realisoituvia ominaisuuksia, ei hän liiku tarpeeksi terävästi taalajäille. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hänellä olisi potentiaalia täyttää edellä mainittu rooli tulevaisuudessa, etenkin jälleenrakennusta kohti luisuvan Flamesin keskinkertaisella keskikaistalla.
Jenner ja Miettinen ovat isokokoisia keskushyökkääjiä, joille luistelu ei ole ollut koskaan suurin vahvuus. Kumpikin loistaa kuitenkin muilla osa-alueilla. Kaksikon varauskauden tuotannot ovat melkein identtisiä.
Varausvuoro kuului alunperin Vancouver Canucksille.
Tulivoimaa tursuava Stars voisi kääntyä pelintekijälaitureiden, kuten Andrew Bashan tai Ryder Ritchien puoleen, mutta Hemmingin potentiaali voimahyökkääjänä ja maalintekijänä on vaikea sivuutettava ensimmäisen kierroksen lopulla.
Hemming vakiinnutti paikkansa TPS:n pohjaketjuissa tulokkaana ja esiintyi useasti edukseen. Liigan tasolla erinomainen laukoja herätti myös kiinnostusta Pohjois-Amerikassa pitkin kautta, ja hänen varausosakkeensa on liikkunut ensimmäisen ja toisen kierroksen välissä jo pitkään. Hän profiloituu pääosin voimahyökkääjäksi, jonka rannelaukaus voi kylvää tuhoa, mikäli hänelle antaa tarpeeksi tilaa. Hemmingin vahvuudet vaikuttavat realisoituvan NHL-jäille, vaikka laituri tarvitseekin yhden tai kaksikin kehityskautta kotimaassa.
Hemming on isokokoinen laituri, jonka luistelu ja kiekollinen liike muistuttavat stereotyyppistä nykyajan NHL-voimahyökkääjää. Se paketoituna terävän laukauksen kanssa luo hänelle tulevaisuuden pohjaketjuissa taalajäillä, mutta Hemming voi olla tulevaisuudessa myös tärkeä ylivoimapalanen juurikin laukaisupelotteensa ansiosta.
Starsin tähtisikermään on kuitenkin vaikea murtautua, joten Hemmingin keskittyminen voi olla Turussa ainakin toistaiseksi.
Kubalík ja Hemming ovat isokokoisia laitureita, jotka herättävät jäällä huomiota erityisesti laukauksiensa ansiosta. Kumpikaan ei kaihda fyysistä peliä, joskin se tulee Hemmingin pelissä esille huomattavasti Kubalíkia useammin.
Rangersin lupausosastolla on merkittävä puute oikealta laukovista puolustajista, joten Elick istuu Isoon Omenaan täydellisesti.
Elick on hyvin liikkuva puolustava puolustaja – pelaajatyyppi, jollaisia ei kasva puissa. Kanadalainen luo myös hyökkäystä pääosin tuodessaan kiekkoa ulos alueelta, mutta hän on vaarallinen myös keskialueella pelinavauspotentiaalinsa ansiosta.
Elick liikkuu sulavasti erityisesti takaperin luistellessa, joka luonnollisesti auttaa häntä lukitsemaan vastustajan maalintekosektorilta helposti. Luunmurskaava taklaaja luo todellista pelotetta jokaiselle hyökkääjälle, joka lähtee haastamaan häntä kaksinkamppailussa.
Hyökkäyssuunnan rajoitteet ovat kuitenkin pudottaneet kanadalaista ensimmäisen ja toisen kierroksen varausstatukseen, mutta Rangersilla on varaa ottaa Elickin kaltainen kehitysprojekti siipiensä alle siinä toivossa, että hänen erinomaiset puolustussuunnan ominaisuutensa realisoituvat Madison Square Gardenin kirkkaissa valoissa.
Faber ja Elick ovat kulkeneet samanlaista kehityspolkua jo pitkään. Kumpikaan ei ole huimannut katsojia hyökkäysalueen osaamisellaan, mutta kaksikko on tehnyt vastustajan kärkihyökkääjien illoista pitkiä armottomalla oman pään pelaamisellaan.
Ducks miettinee myös Bashaa tällä valinnalla. Ritchien ominaisuudet täyttäisivät ankkaparven laidalta yhden aukon, joten Anton Silajevin kolmannella vuorolla varannut seura kapuaa lavalle kuuluttamaan Kanadan ja Ruotsin passeja kantavan Ritchien nimen.
Ritchie on ollut yksi varausluokan kärkinimistä jo pitkään. Hänen edeltävä kautensa herätti kykyjenetsijöiden kiinnostuksen todella, ja hän lähti varauskauteensa kovin odotuksin. Suurin syy sille, miksi lahjakas hyökkääjä putoaa Ducksin syliin ensimmäisen kierroksen lopulla on se, että hänen kehityksensä junnasi paikallaan koko kauden.
Vain 44 tehopistettä eivät herätä numerona suurta toivoa, mutta seuroilla on silti Ritchien aiemmat otteet tuoreessa muistissa.
Ricthie pelaa vauhdikasta peliä. Hän ei pelkää haastaa puolustajia, ohittaa heitä röyhkeillä liikkeillä tai laukoa – oli puolustaja edessä tai ei. Kiekollisesti yksi varausluokan lahjakkaimmista pelaajista on yhä todellinen tulospelote joka kerta, kun hän hyppää jäälle.
Ducksin on toivottava, että pisteiden valossa heikko kausi oli vain ohikiitävää, ja lupauksia vilisevä ankkaparvi tarjoaa Ritchielle mahdollisuuden kehittyä jopa tulosyksikön laituriksi. Hänellä on tarvittavat pelilliset työkalut siihen.
Greig ja Ritchie ovat vahvoja ja nopeita luistelijoita. Kumpikin on vaarallinen tulospelote hyökkäysalueelle luistellessaan, ja kummallakin on kyky ohittaa puolustajia joko nopeudella tai harhautuksilla.
Varausvuoro kuului alunperin Edmonton Oilersille.
Flyers päättää ensimmäisen kierroksen 20 valintaa sen jälkeen, kun seura varasi tässä mock draft -sarjassa Tij Iginlan. Badinka olisi kiinnostanut Flyersia varmasti, jos hän olisi ollut saatavilla. Kiekolliset puolustajat eivät ole ehkä Flyersille idyllisintä pelaajatyyppiä, mutta Jamie Drysdalen rinnalle on hyvä varata myös vasemmalta laukova, kiekolla pelaava puolustaja.
Sahlin Wallenius on mielenkiintoinen pelaajatyyppi. Hänen tuotantonsa Ruotsin U20-sarjassa kielisi siitä, että hän olisi hyökkäysmielinen puolustaja, mutta todellisuudessa Växjö Lakersin puolustaja loistaa parhaiten kahden suunnan pelaamisessa.
Hänen kiekolliset vahvuutensa kieltämättä auttavat hyökkäysalueella, mutta parhaimmillaan Sahlin Wallenius on puolustaessaan hyökkäysalueelle ajavaa hyökkääjää. Silloin hän pystyy haastamaan hyökkääjän vaivatta nopeudellaan ja fyysisyydellään, jolloin tuloksena on yleensä ruotsalaisen kiekonriisto.
Sahlin Wallenius pelaa rohkeudella hyödyntäen vahvuuksiaan hyvin, ja hän on tasainen illasta toiseen. Hänen ominaisuutensa voivat realisoitua taalajäille hyvin, kunhan hän jatkaa kehityskaartaan samaan tahtiin. Hyppy SHL-tasolle voisi vesittää kehityksen, mutta mikäli ruotsalainen jatkaa U20-tasolla, tulee hän dominoimaan sarjaa vahvuuksillaan entistä enemmän.
Flyers saa hänestä erinomaisen ja nopean kahden suunnan puolustajan, joka pystyy myös kantamaan erikoistilannevastuuta.
Kylington ja Sahlin Wallenius ovat hyvin sulavasti liikkuvia nopeita puolustajia. Kumpikin pitää kiekolla pelaamisesta, mutta kaksikon suurimmat vahvuudet ovat nopean luistelun ja fyysisten ominaisuuksien hyödyntämisessä kaksinkamppailuissa.
Varausvuoro kuului alunperin Florida Panthersille.