Jatkoaika listaa kaikki NHL:ssä edellisen vuosikymmenen aikana pelanneet suomalaiset pelipaikoittain. Kolmiosaisen listauksen viimeisen vuoron saavat hyökkääjät, joita NHL-kaukaloissa viiletti vuosikymmenen mittaan yhteensä 61.
Mikko Koivu: Kuuluu niihin harvoihin NHL-pelaajiin, jotka toimivat joukkueensa kapteenina koko vuosikymmenen. Minnesota Wildin vuosikymmenen suurin pelaaja iski myös runkosarjassa eniten tehopisteitä suomalaispelaajista. Yhteensä Koivu pelasi 679 ottelua ja teki niissä tehot 136+342=478. Toisaalta Koivun harmiksi Wildin menestys jäi varsinkin pudotuspeleissä kovin kehnoksi.
Valtteri Filppula: Aloitti ja lopetti vuosikymmenen samassa seurassa, eli Detroit Red Wingsissä, mutta suurimman osan peleistään Filppula pelasi kuitenkin Tampa Bay Lightningin paidassa. Mukaan mahtuivat myös visiitit Philadelphia Flyersiin ja New York Islandersiin. Pelasi eniten otteluja (739) kaikista suomalaisista ja takoi tehot 145+262=407. Huomionarvoista Filppulan kohdalla on myös menestys pudotuspeleissä, sillä Filppulan joukkueet voittivat kahdeksan pudotuspelisarjaa. Stanley Cup jäi tosin kahden otteluvoiton päähän kesällä 2015.
Aleksander Barkov: Nousi kesän 2013 varaustilaisuudessa jakamaan korkeimman suomalaisvarauksen titteliä, kun Florida Panthers varasi Barkovin numerolla kaksi. Barkov vakiinnutti paikkansa Panthersin kokoonpanossa heti saman vuoden syksyllä, ja nousu NHL:n parhaiden pelaajien joukkoon on ollut nopeaa. Barkovista voikin puhua perustellusti vuosikymmenen lopun parhaana suomalaispelaajana. Viime kaudella Panthersin kapteeniksi noussut Barkov takoi 452 otteluun tehot 148+242=390. On rikkomassa toisella kaudella perättäin 90 tehopisteen rajan.
Jussi Jokinen: Pelasi vuosikymmenen alussa elämänsä kiekkoa Carolina Hurricanesin paidassa, minkä jälkeen löysi hetkellisen suvantovaiheen jälkeen pelihuumorin Pittsburgh Penguinsissa. Tämän jälkeen Jokisen matka vei Florida Panthersiin kolmeksi kaudeksi. Ura Panthersissa päättyi lopulta sopimuksen ulosostoon, ja viimeisellä NHL-kaudellaan 2017–18 Jokinen pelasi peräti neljän eri seuran (Oilers, Kings, Blue Jackets, Canucks) riveissä. Pelaajauraansa Kärpissä jatkavan Jokisen tehot 606 ottelussa olivat 126+240=366.
Mikael Granlund: Pohjois-Amerikkaan syksyllä 2012 siirtyneen Granlundin NHL-uran alku oli hankala, sillä nuori superlupaus ei odotuksista huolimatta saanut kunnolla tulosta aikaan Minnesota Wildissa ensimmäisten kausiensa aikana. Vasta kaudella 2016–17 Granlund sai hanat kunnolla auki ja iski runkosarjassa 69 tehopistettä. Tämän jälkeen käyrä on tehoissa mitaten kääntynyt laskuun, ja tahti on hiipunut selvästi uudessa seurassa Nashville Predatorsissa. Vuosikymmenen 509 ottelua tuottivat Granlundille tehot 100+236=336.
Teuvo Teräväinen: Teräväinen ei olisi voinut saada parempaa lähtöä NHL-uralleen, sillä helsinkiläinen hyppäsi suoraan dynastiansa huipulla olleen Chicago Blackhawksin rivistöön keväällä 2014. Tästä reilu vuosi, ja Teräväinen nosteli Stanley Cupia täpötäyden kotiyleisön edessä. Ura Blackhawksissa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä Teräväinen kaupattiin Carolina Hurricanesiin kesällä 2016, ja hurrikaanipaidassa Teräväisestä on kehittynyt todellinen pistenikkari. Kausi kaudelta tehojaan nostanut Teräväinen iski 2010-luvulla 400 ottelussa pisteet 83+183=266.
Mikko Rantanen: Rantanen nousi nopeassa tahdissa hänet varanneen Colorado Avalanchen tärkeimpien pelaajien joukkoon. Jo hänen toinen täysi NHL-kautensa tuotti muhkeat 84 tehopistettä, ja tehomäärä kasvoi entisestään kaudelle 2018–19. Muodostanut Avalanchessa yhden sarjan parhaista ketjuista Nathan MacKinnonin ja Gabriel Landeskogin kanssa. Yhteensä Rantanen takoi 263 ottelussa tehopisteet 91+145=236.
Sebastian Aho: Carolina Hurricanes varasi Ahon "vasta" toisella kierroksella kesällä 2015, mutta siitä huolimatta seura osui kultasuoneen. NHL:ään Aho hyppäsi täysin valmiina pelaajana Kärpistä kaudeksi 2016–17, ja kyseisellä kaudella Aho jäi vain pisteen päähän 50 tehopisteen rajasta. Saanut paljon kehuja pelinäkemyksestään ja kokonaisvaltaisuudestaan. Hurricanesin tämän hetken pelillisen johtajan tehot 2010-luvun 282 ottelussa olivat 106+127=233.
Teemu Selänne: Suuri NHL-legenda oli vuosikymmenen alkaessa jo 39-vuotias, mutta siitä huolimatta jatkoi uraansa Anaheim Ducksissa peräti 43-vuotiaaksi vuoden 2014 kevääseen asti. 2010-luvulle mukaan mahtui vielä yksi todellinen huippukausi, kun kaudella 2010–11 Selänne iski 40-vuotiaana runkosarjassa 80 tehopistettä ja 31 maalia. Viimeisinä kausina rooli pieneni Bruce Boudreaun valmennuksessa, mutta varsinkin Sotšin olympialaisissa Selänne näytti vielä kerran taitonsa. Yhteensä 292 ottelua toivat tehot 91+133=224. Huikea ura sai asiaankuuluvat kunnianosoitukset, eli valinnan Hockey Hall of Fameen ja pelinumeron Ducksin kotihallin kattoon.
Patrik Laine: Varmasti vuosikymmenen puhutuin suomalainen jääkiekkoilija. Laine on saanut erittäin runsaasti huomiota osakseen, sillä kyseessä on yksi parhaista viime vuosina NHL:ään tulleista maalintekijöistä. Vaikka aloittikin NHL-uransa Winnipeg Jetsissä vasta syksyllä 2016, Laine oli 124 maalillaan vuosikymmenen viidenneksi eniten maaleja tehnyt suomalainen. Maalitahti on muutenkin ollut Laineella erittäin kova, sillä nämä osumat syntyivät 275 ottelussa. Yhteensä pisteitä kertyi 223, eli maaleja tuli enemmän kuin syöttöjä.
Olli Jokinen: Jokisen uran huippuvuodet olivat jo takanapäin 2010-luvulle tultaessa. Siirtyi Calgary Flamesista New York Rangersiin keväällä 2010, ja parhaiten Jokisen lyhyt Rangers-ura muistetaan hänen epäonnistuneesta voittolaukausyrityksestään, jonka myötä Rangersin kyseinen kausi päättyi runkosarjaan. Tämän jälkeen Jokinen palasi Flamesiin kahdeksi kaudeksi, minkä jälkeen tie vei niin ikään kahdeksi kaudeksi Winnipeg Jetsiin. Uransa viimeisellä kaudellaan 2014–15 NHL:n vauhti teki tepposet Jokiselle, joka kiersi vielä kolme eri seuraa (Predators, Maple Leafs ja Blues). 2010-luku tuotti Jokiselle 392 ottelussa tehot 77+128=205.
Lauri Korpikoski: Pelasi vuosikymmenen alkupuolella uransa parasta kiekkoa mediahuomiolta piilossa Phoenix Coyotesin paidassa. Paras kausi 2010–11 tuotti 40 tehopisteen rajapyykin ylityksen. Jatkoi Coyotesista Edmonton Oilersiin kesällä 2015, ja uran viimeisellä NHL-kaudella 2016–17 Korpikoski edusti Dallas Starsia ja Columbus Blue Jacketsia. Pelasi 508 ottelua tehoin 78+105=183. Ura jatkuu Liigassa TPS:ssä.
Erik Haula: Vuodesta 2008 lähtien Pohjois-Amerikassa kiekkoilut Haula siirtyi yliopistosta Minnesota Wildin organisaatioon keväällä 2013 ja pelasi seuraavalla kaudella ensimmäiset NHL-ottelunsa. Siirtyi kaudelle 2017–18 juuri NHL:ään liittyneeseen Vegas Golden Knightsiin, ja kyseinen kausi olikin Haulan todellinen läpimurtokausi 55 tehopisteellä. Seuraava kausi meni pilalle ikävän polvivamman takia, ja tällä kaudella ura jatkuu Carolina Hurricanesissa. 378 ottelua 2010-luvulta tuottivat nopealle hyökkääjälle tehot 84+84=164.
Saku Koivu: Jahtasi Stanley Cupia uransa viimeisinä vuosina Anaheim Ducksissa maajoukkuetutkaparinsa Selänteen houkuttelemana. Ducksissa Koivun rooli muuttui enemmän puolustavaksi kuin hänen aiemmassa seurassaan Montreal Canadiensissa. Vuosikymmenen 297 ottelussa Koivu teki tehot 56+112=168. Lopulta mestaruus jäi saavuttamatta vuonna 2014 päättyneellä komealla uralla.
Leo Komarov: Teki vuonna 2012 sopimuksen Toronto Maple Leafsiin vasta kuusi vuotta sen jälkeen, kun seura varasi hänet. Tynkäkauden 2012–13 jälkeen Komarov palasi vielä kaudeksi KHL:ään Dinamo Moskovaan, minkä jälkeen palasi Maple Leafsiin neljän vuoden sopimuksella kesällä 2014. Nousi Torontossa fanien suosikiksi etenkin aktiivisen taklauspelaamisensa ansiosta. Maple Leafsistä Komarov siirtyi vuonna 2018 New York Islandersiin, johon hänellä on sopimus vuoteen 2022 asti. 2010-luvulla Komarov rymisteli 428 ottelussa tehot 58+96=154.
Joonas Donskoi: Florida Panthersin varaus ehti jo raueta Donskoin marinoituessa Liigassa, mutta kun hän viimein siirtyi NHL:ään ja San Jose Sharksin riveihin kaudeksi 2015−16, ei vauhtia enää tarvinnut hakea alemmista sarjoista. Monipuolinen Donskoi on saanut urallaan vastuuta niin ylä- kuin alaketjuissakin, ja aivan täysin uuteen liekkiin hän syttyi siirryttyään täksi kaudeksi Colorado Avalancheen, jossa lomitti onnistuneesti loukkaantuneita ykköshyökkääjiä. Vuosikymmenen puitteissa raahelaisen tilille merkittiin 323 runkosarjaottelua tehoin 58+92 ja 50 pudotuspeliottelua pistein 9+12.
Tuomo Ruutu: Moninkertainen leijonakasvo edusti viime vuosikymmenellä sekä Carolina Hurricanesia että viimeiseksi NHL-seurakseen jäänyttä New Jersey Devilsiä. Vuonna 2003 alkanut NHL-ura sai sinettinsä kauden 2015–16 jälkeen, kun Ruutu palasi Eurooppaan ja pelasi pelaajauransa lopun Sveitsin liigassa. Tahkoi vuosikymmenen mittaan 375 runkosarjaottelua ja summasi niissä tehot 59+89.
Sean Bergenheim: Nykyinen Suomen Jääkiekkoilijat ry:n puheenjohtaja kiekkoili viime vuosikymmenellä NHL-jäillä New York Islandersin, Tampa Bay Lightningin, Florida Panthersin ja Minnesota Wildin paidassa ennen vetäytymistään taalajäiltä kauden 2014–15 päätteeksi. Runkosarjaotteluita kertyi vuosikymmenen mittaan 293 ja pudotuspelejä 26. Lightningin riveissä hän ylsi aina Itäisen konferenssin finaaleihin saakka keväällä 2011. Pisteitä Bergenheim nakutti runkosarjassa 112 (62+50) ja pudotuspeleissä 17 (12+5).
Jori Lehterä: Pelasi pitkään KHL:ssä, ennen kuin siirtyi St. Louis Bluesiin kaudelle 2014–15. Lehterän harmiksi debyyttikausi jäi miehen parhaaksi NHL:ssä, sillä pistesaldot laskivat kausi kaudelta. Kaupattiin Philadelphia Flyersiin vaihdossa Brayden Schenniin kesällä 2017, mutta Flyersissa Lehterän tulokset jäivät hyvin heikoiksi. Putosi viimeisellä kaudellaan 2018–19 Flyersin kokoonpanosta AHL:ään ja palasi täksi kaudeksi KHL:ään. 307 ottelun NHL-ura tuotti tehopisteet 34+77=111.
Ville Leino: Todennäköisesti eriskummallisin suomalainen pelaajatarina 2010-luvun NHL:ssä. Detroit Red Wingsissä NHL-uransa aloittanut Leino kaupattiin keväällä 2010 Philadelphia Flyersiin. Pudotuspeleissä Leino roihahti hirmuliekkeihin ja takoi peräti 21 tehopistettä Flyersin edettyä Stanley Cup -finaaleihin asti. Seuraava kausi tuotti vielä hyvät tehot Flyersissa, mutta todellinen alamäki alkoi Leinon saatua jättisopimuksen Buffalo Sabresiin kesällä 2011. Tämän jälkeen Leinon peli-ilo katosi täysin, ja NHL-ura päättyi sopimuksen ulosostoon kesällä 2014. Jatkoi vielä uraansa Euroopassa kevääseen 2017 asti ja toimii nykyisin yrittäjänä vaatetusalalla. Vuosikymmenen 237 ottelussa Leino iski tehot 31+72=103.
Joel Armia: Buffalo Sabresin varaaman Armian NHL-ottelut hänet varanneessa seurassa jäivät yhteen kaudella 2014–15 pelattuun. Sen sijaan Winnipeg Jetsissä kiekollisesti taitava Armia monipuolisti peliään ja ansaitsi nimeä sekä peliaikaa alakenttien ja alivoiman työmyyränä. Ovet ylempiin ketjukoostumuksiin aukenivat vasta hänen siirryttyään Montreal Canadiensiin kaudeksi 2018–19, ja siirron myötä hän on myös petrannut pistetahtiaan. Nakutti viime vuosikymmenellä 272 runkosarjaottelussa tehot 51+51, ja iski tähän asti ainoana pudotuspelikeväänään vuonna 2018 kaksi maalia Jetsin paidassa.
Markus Granlund: Granlund on enemmän tai vähemmän etsinyt omaa paikkaansa koko kaudella 2013–14 alkaneen NHL-uransa. Calgary Flames -vuodet kuluivat niin NHL:n kuin AHL:nkin puolella, mutta hänen siirryttyään Vancouver Canucksiin suunta näytti kääntyneen. Kausi 2016–17 Canucksissa oli tehojen saralla lupauksia herättävä, mutta ura on sittemmin jäänyt tamppaamaan paikoilleen. Siirtyi täksi kaudeksi Edmonton Oilersiin, jossa joutui siirtolistan kautta farmiin ennen vuodenvaihdetta. Esiintyi viime vuosikymmenellä 332 runkosarjaottelussa tehoin 58+43 ja pelasi Flamesissa kolme pudotuspeliottelua, joista saaliina yksi syöttöpiste.
Artturi Lehkonen: Lehkonen on edustanut koko NHL-uransa hänet varannutta Montreal Canadiensia, jonka riveissä hän debytoi kaudella 2016–17. On ollut tärkeä palanen Canadiensin karvaus- ja erityisesti alivoimapeliä, mutta on tehnyt siinä sivussa myös tasaisesti pisteitä, joskin enempäänkin olisi varaa. Pelasi vuosikymmenen aikana 261 runkosarjaottelua, joiden päälle vielä kuusi pudotuspelitaistoa keväällä 2017. Runkosarjapisteitä on kasassa 98 (48+50), ja pudotuspeleissäkin on karttunut tehot 2+2.
Antti Miettinen: Vuonna 2000 seitsemännellä kierroksella varatun Miettisen NHL-uran huippuvuodet ajoittuivat vuosien 2005 ja 2011 välille. Viime vuosikymmenen aikana hän pelasi 181 NHL-ottelua tehoin 35+42=77. Otteluita hän pelasi Minnesota Wildin ja Winnipeg Jetsin riveissä, joista jälkimmäisessä hän päätti NHL-uransa työsulun lyhentämän kauden 2012−13 jälkeen. Sen jälkeen pelit jatkuivat Sveitsissä ja Saksassa. Miettinen lopetti pelaajauransa kasvattajaseurassaan HPK:ssa kauden 2015−16 päätteeksi.
Kasperi Kapanen: Pittsburgh Penguins varasi Kapasen vuonna 2014, mutta organisaatio kauppasi suomalaisen hieman yli vuoden päästä Toronto Maple Leafsiin. Kapanen esiintyi Leafsissa viime vuosikymmenellä yhteensä 174 NHL-ottelussa tehoin 37+38=75. Pudotuspeleissä otteluita kertyi 20 tehoin 4+1. Ensimmäiset kaudet Leafsissä kuluivat opetellen, mutta tällä ja viime kaudella hän on pelannut ainoastaan NHL:ssä. Ennätyspisteet taalajäillä syntyivät viime kaudella (20+24).
Niklas Hagman: Hagmanin NHL-ura oli 2010-luvun alkupuolella jo loppusuoralla. Pelasi viime vuosikymmenen aikana vielä Toronto Maple Leafsissä, Calgary Flamesissa ja Anaheim Ducksissa yhteensä 184 ottelua tehopistein 29+39=68. Kaudesta 2012−13 lähtien hän pelasi KHL:ssä, Sveitsin pääsarjassa ja Liigassa. Suomessa Hagman pelasi Ässissä, Jokereissa, Kärpissä sekä HPK:ssa, jonka paidassa hän päätti pelaajauransa keväällä 2017.
Jesperi Kotkaniemi: Montreal Canadiens varasi suomalaissentterin peräti kolmantena pelaajana vuoden 2018 varaustilaisuudessa, ja sen jälkeen Kotkaniemi teki vastoin odotuksia loikan Liigasta suoraan NHL:ään. Tulokaskaudella syntyi mallikkaasti 34 tehopistettä, mutta toinen kausi on ollut takkuinen. Vastuuta on ollut aiempaa vähemmän ja loukkaantuminenkin sekoitti pelillistä iskukykyä. Nousu NHL:ään on ollut kuitenkin suoraviivainen, ja Kotkaniemi pelasi 2010-luvun aikana 104 ottelua tehoin 16+25=41.
Roope Hintz: Ilveksessä ja HIFK:ssa vietettyjen kausien jälkeen Hintz siirtyi Pohjois-Amerikkaan kaudeksi 2017−18. Ensin hän pelasi AHL-joukkue Texas Starsissa, mutta tämä ja viime kausi ovat sujuneet pääosin kirkkaissa valoissa Dallas Starsin mukana. Edellisen vuosikymmenen aikana hän ehti pelata 91 NHL-ottelua tehoin 22+18. Lisäksi hän erottui edukseen viime kevään 13 pudotuspeliottelussa tehoin 5+3. Nyt Hintz nauttii vastuusta joukkueen kakkosketjun keskellä.
Jesse Puljujärvi: Siirtyi erittäin korkeilla odotuksilla jo 18-vuotiaana Edmonton Oilersiin syksyllä 2016, mutta jälkikäteen on helppo todeta, että Puljujärvi oli vielä tuolloin täysi raakile NHL-maailmaan. Ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa Oilersin kokoonpanossa yhdelläkään tulokassopimuksen kaudella, jotka tuottivat 139 ottelussa tehot 17+20=37. Umpisolmuun Oilersin kanssa ajautunut Puljujärvi teki viime syksynä omat johtopäätöksensä ja päätti lähteä hakemaan uralleen nousua Oulun Kärpistä.
Miikka Salomäki: Romuluisena pelaajana tunnettu Salomäki on edustanut NHL:ssä ainoastaan Nashville Predatorsia, mutta uraa taalajäillä on leimannut NHL:n ja AHL:n välinen hissiliike. Kaksi viime kautta kuluivat pääosin NHL:ssä, mutta tällä kaudella vastuuta on kertynyt enemmän AHL:ssä. Edellisen vuosikymmenen 167 ottelussa tulivat tehopisteet 12+15. Lisäksi tilille kertyi 30 pudotuspelikamppailua tehoin 1+2.
Jarkko Ruutu: Kaukaloiden kauhukakara pelasi vuosikymmenen alussa Ottawa Senatorsissa, jonka jälkeen hänet kaupattiin vielä keväällä 2011 Anaheim Ducksiin. Pelasi 2010-luvulla 114 ottelua tehoin 8+16=24, mutta keräsi silti näissä otteluissa peräti 151 jäähyminuuttia. Jatkoi NHL-uran jälkeen pelaamista vielä kolmen kauden ajan Jokereissa ja pelasi uransa viimeiset ottelunsa syksyllä 2014 Sveitsissä Bielin joukkuessa.
Iiro Pakarinen: Pakarinen edusti koko NHL-taipaleensa ajan Edmonton Oilersin organisaatiota kaudesta 2014–15 aina kauteen 2017–18, jonka jälkeen siirtyi KHL:ään. Vakituista pelipaikkaa ei NHL-kokoonpanosta missään vaiheessa löytynyt, vaikka kaudella 2016–17 Pakarinen pelasikin kirkkaissa valoissa yli 60 ottelua. Enimmäkseen hänen aikansa Pohjois-Amerikassa kului kuitenkin joko lehdistökatsomossa tai AHL:ssä. NHL-otteluita kertyi yhteensä 135, johon on ynnätty yksi pudotuspeliesiintyminen. Pisteitä hän keräsi 23 (10+13).
Teemu Pulkkinen: Pulkkinen liittyi Detroit Red Wingsin organisaatioon aikana, jolloin nuoria pelaajia kypsyteltiin AHL:n puolella kaikella hartaudella. Farmiliigassa hän olikin lähes pitelemätön, mutta suoritustaso ei missään vaiheessa seurannut NHL:n puolelle. Kolmen Red Wings -kauden jälkeen kesällä 2016 alkoi kiekkokiertolaisen elämä, joka käsitti pistäytymiset Minnesota Wildin, Arizona Coyotesin sekä Vegas Golden Knightsin organisaatioihin. Tämän kierroksen jälkeen hän siirtyi KHL:ään. Pulkkisen tilille kertyi 83 NHL-ottelua ja 22 (13+9) tehopistettä.
Jesse Joensuu: Joensuu debytoi NHL:ssä jo toissa vuosikymmenellä hänet varanneessa New York Islandersissa, jota hän edusti aina kesään 2013 saakka. Kauden 2011–12 hän tosin piipahti HV71:ssä silloisessa Elitserienissä. Islandersin jälkeen hän kiekkoili vielä pienellä vastuulla Edmonton Oilersissa, joka asetti hänet siirtolistalle joulukuussa 2014. Pian tämän jälkeen Joensuu siirtyi jatkamaan uraansa Euroopassa. Vuosikymmenen 115 NHL-runkosarjaottelussaan Joensuu summasi tehot 11+9. Lisäksi hänellä on tilillään yksi pudotuspeliottelu Islanders-vuosiltaan.
Henrik Borgström: HIFK:ssa pelatun tehokkaan Nuorten SM-liiga -kauden jälkeen Florida Panthers oli vakuuttunut suomalaisen taidoista. Panthers varasikin hänet ensimmäisellä kierroksella yli-ikäisenä pelaajana vuonna 2016. Borgström pelasi sen jälkeen yliopistosarja NCAA:ssa. Edelliset vuodet ovat kuluneet NHL:ssä ja AHL:ssä. Viime kaudella hän pelasi jo 50 ottelua Panthersin riveissä, mutta tällä kaudella vastuuta on tullut pääosin AHL:ssä. Pelasi 2010-luvulla yhteensä 58 NHL-ottelua tehoin 9+10.
Lennart Petrell: Urallaan enimmäkseen kotimaan kiekkokaukaloissa viihtynyt Petrell koetti läpimurtoa Edmonton Oilersissa kaudella 2011–12 sekä vielä työsulun lyhentämällä kaudella 2012–13. Työteliään Petrellin yritys kuitenkin poiki vastuuta varsin rajallisesti, ja NHL-otteluita kertyi 95, kunnes hän palasi Eurooppaan. Noissa otteluissa hän keräsi tehot 7+11.
Petteri Nokelainen: Vuoden 2011 MM-kisojen finaalin ratkaisumaalin tekijä edusti 2010-luvulla Anaheim Ducksia, Phoenix Coyotesia ja Montréal Canadiensia. 88 ottelussa tehopisteitä kertyi 6+10=16. Nokelainen palasi Pohjois-Amerikasta Suomeen Jokerien riveihin kaudeksi 2010−11, mutta yritti vielä seuraavalla kaudella hakea paikkaa NHL:stä Coyotesin ja Canadiensin riveissä. Sen jälkeen pelit jatkuivat AHL:ssä, SHL:ssä, KHL:ssä ja Liigassa. Nokelainen pelasi uransa viimeiset ottelut SaiPassa 29-vuotiaana syksyllä 2015. Otteet SaiPassa olivat tehokkaita, mutta ura päättyi lopulta piinaavien selkävaivojen takia.
Markus Hännikäinen: Tehokas kausi JYPissä poiki NHL-sopimuksen vuonna 2015. Sen jälkeen vastuuta on tullut Columbus Blue Jacketsin organisaatiossa vuorotellen NHL:ssä ja AHL:ssä. Koko viime kauden hyökkääjä pelasi Blue Jacketsissa, mutta tämä kausi on mennyt taas Cleveland Monstersissa. Alaketjuissa uraansa NHL:ssä luonut Hännikäinen on pelannut yhteensä 91 NHL-ottelua tehoin 8+7.
Kaapo Kakko: Varattiin loisteliaan TPS:ssä pelatun kauden jälkeen viime kesän varaustilaisuuden toisena pelaajana New York Rangersiin. Teki Kotkaniemen tavoin hypyn Liigasta NHL:ään, mutta debyyttikausi ei ole ollut ruusuinen, vaikka yksittäisiä välähdyksiä onkin nähty. Syyskauden 35 ottelussa syntyi tehopisteet 6+8=14, mutta NHL-ura on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa. Kakko on matkalla Rangersin tulevaisuuden tähtipelaajaksi.
Teemu Hartikainen: Pelasi vuosikymmenen alkupuolella Edmonton Oilersissa 52 ottelua tehoin 6+7. AHL:ssä vastuuta tuli kuitenkin enemmän. Ura Pohjois-Amerikassa jäi kolmen kauden mittaiseksi, ja sen jälkeen Hartikainen on pelannut KHL:ssä pelkästään Salavat Julajev Ufassa. Tämä kausi on hänelle Ufassa jo seitsemäs perättäinen.
Antti Suomela: Viime kaudella Suomelan piti alun perin siirtyä JYPistä HIFK:hon, mutta tie veikin Pohjois-Amerikkaan San Jose Sharksin organisaatioon. Edellisen vuosikymmenen aikana tilille kertyi 34 NHL-ottelua tehoin 3+6. Viime kaudella Suomela pelasi niin NHL:ssä kuin AHL:ssäkin, ja tällä kaudella hän on pelannut kummassakin sarjassa 11 ottelua. Vakituinen paikka tarunhohtoisessa on vielä jäänyt ottamatta.
Jere Lehtinen: Kolminkertainen Selke Trophy -voittaja oli kärsinyt lukuisista loukkaantumisista 2010-luvulle tultaessa, eikä upea pelaajaura enää jatkunut vuoden 2010 kevättä pidemmälle. Kyseinen kevät tuotti Dallas Starsissa 34 ottelussa tehot 2+7=9. Koko NHL-uransa ainoastaan Starsia edustanut Lehtinen sai pelinumeronsa seuran kotihallin kattoon syksyllä 2017. Toimii nykyisin Leijonien GM:nä.
Saku Mäenalanen: Mäenalasen NHL-näytöt ovat toistaiseksi vähäiset. Hän siirtyi viime kaudeksi Carolina Hurricanesin organisaatioon, jossa pelit menivät jotakuinkin tasan NHL- ja AHL-kokoonpanojen kesken. 34 NHL:n runkosarjaottelua ja yhdeksää pudotuspeliesiintymistä seurasivat pitkälliset jatkosopimusneuvottelut, joiden päätyttyä tuloksettomina Mäenalanen päätti siirtyä Helsingin Jokereihin. Mäenalasella on tilillään kahdeksan (4+4) tehopistettä NHL:n runkosarjasta ja yksi syöttöpiste pudotuspeleistä
Juho Lammikko: Lammikko ujuttautui Pohjois-Amerikan kaukaloihin juniorisarja OHL:n kautta, minkä jälkeen siirtyi hänet varanneen Florida Panthersin organisaatioon. Kahden AHL:ssä vietetyn kauden jälkeen Lammikko sai 40 ottelun verran vastuuta myös Panthersissa kaudella 2018−19. Jääaika ja rooli pysyivät koko ajan vaatimattomina, joten Lammikko palasi täksi kaudeksi Eurooppaan tehtyään sopimuksen Oulun Kärppien kanssa. Hän saalisti Panthersissa kuusi syöttöpistettä, joista peräti neljä samassa ottelussa.
Joonas Kemppainen: Erinomaisesti sujuneen Liiga-kauden ja MM-kisojen kruunuksi Kemppainen solmi NHL-sopimuksen Boston Bruinsin kanssa kesällä 2015. 44 NHL- ja 11 AHL-ottelun jälkeen suunnaksi kuitenkin valikoitui KHL. Bruinsin alakentissä pelannut ja alivoimakoostumuksessa puurtanut Kemppainen viimeisteli pelaamissaan NHL-otteluissa tehot 2+3.
Kalle Kossila: Kossila on kenties jäänyt suomalaisille etäiseksi tuttavuudeksi, sillä hän on pelannut kotimaassa viimeksi kaudella 2011−12 kuitenkaan paistattelematta otsikoissa tekemisistään Pohjois-Amerikassa. Yliopistokiekon parista hän siirtyi kärkkymään pelipaikkaa Anaheim Ducksista, jossa debytoi yhden ottelun merkeissä kaudella 2016−17. Hän pelasi Duckissa yhteensä 19 ottelua tehoin 2+1 ennen kuin siirtyi täksi kaudeksi Toronto Maple Leafsin organisaation, jossa NHL-kutsua ei toistaiseksi ole kuulunut.
Eeli Tolvanen: Erinomaiset otteet Helsingin Jokereissa nostattivat odotuksia myös Tolvasen NHL-uraa kohtaan, mutta toistaiseksi NHL-otteluita on kertynyt vain seitsemän kappaletta. Näistä kolme hän pelasi jo keväällä 2018 siirryttyään KHL-kauden päättymisen jälkeen Nashville Predatorsin riveihin ja loput neljä kaudella 2018−19. Erinomaisena maalintekijänä tunnetuksi tulleen Tolvasen on toistaiseksi ollut tyytyminen viime kauden tehoihin 1+1, ja hän on pelannut koko kuluvan kauden Predatorsin farmijoukkue Milwaukee Admiralsissa.
Kristian Vesalainen: Myös Vesalaisen NHL-uraa kohtaan asetettiin etukäteen suuria odotuksia. Kesän 2017 ykköskierroksen varaus suuntasi tehokkaiden Liiga-esiintymisten siivittämänä kaudeksi 2018−19 Winnipeg Jetsin organisaatioon, jossa pelasi viisi ottelua saalistaen yhden syöttöpisteen. Pian käsky kuitenkin kävi AHL:ään, jolloin Vesalainen päätti siirtyä Helsingin Jokereihin − ristiriitaisissa tunnelmissa. Hän palasi täksi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan ja on pelannut koko kuluvan kauden AHL-seura Manitoba Moosessa.
Henrik Haapala: Tapparassa edukseen esiintynyt Haapala suunnisti Florida Panthersiin kaudeksi 2017−18. NHL-otteluita kertyi kuitenkin vain viisi kappaletta ja AHL-kamppailujakin vain 20 ennen kuin Haapala palasi loppukaudeksi kirvesrintojen vahvuuteen. Yhden syöttöpisteen NHL:ssä kirjauttanut Haapala on sen jälkeen jatkanut uraansa Euroopassa, viimeisimpänä Jokereissa.
Eetu Luostarinen: Vielä viime kaudella KalPassa kiekkoillut Luostarinen liittyi täksi kaudeksi Carolina Hurricanesin organisaatioon, jonka riveissä on myös jo suorittanut NHL-debyyttinsä. Luostarinen on viettänyt suurimman osan kaudesta AHL:ssä, mutta syyskaudella hän pelasi myös kahdeksan Hurricanes-ottelua ja merkkautti niissä yhden syöttöpisteen.
Joonas Rask: Pelasi kaksi ottelua hänet vuonna 2010 varanneessa Nashville Predatorsissa kaudella 2012−13 ja kirjautti niissä yhden syöttöpisteen. Seuraava kausi kului AHL:ssä heikolla menestyksellä, minkä jälkeen Rask pelasi HIFK:ssa viiden kauden ajan. Täksi kaudeksi hyökkääjä suuntasi SHL:ään Örebro HK:hon.
Aleksi Saarela: Tavoitellut NHL-unelmaa Pohjois-Amerikassa vuodesta 2017 lähtien. Carolina Hurricanesista tie vei viime vuonna vaihtokaupassa Chicago Blackhawksiin ja muutamaa kuukautta myöhemmin Florida Panthersiin. NHL:n pudotuspelidebyytin hän teki keväällä 2019, mutta runkosarjadebyytti tuli vasta tällä kaudella Panthersissa. Ahkeroinut AHL:ssä jo 185 runkosarjaottelua, mutta NHL:ssä hän on pelannut vain kolmessa ottelussa tehopisteittä.
Oskar Osala: Pelasi yhdessä NHL-ottelussa Carolina Hurricanesin riveissä vuonna 2010. Aika Pohjois-Amerikan ammattilaisjäillä kului lopulta pelkästään AHL:ssä ja kaudeksi 2011−12 Osala siirtyi KHL:ään. Hän pelasi Neftehimik Nižnekamskissa ja Metallurg Magnitogorskissa yhteensä seitsemän kautta voittaen kaksi Gagarin Cupia. Sen jälkeen Osala laittoi uransa tauolle. Viime kaudella hän palasi kaukaloon Kärppien paidassa ja pelasi 29 runkosarjaottelun lisäksi pudotuspeleissä. Nyt 32-vuotiaan hyökkääjän ura on jälleen tauolla.
Michael Keränen: Teki sopimuksen Ilveksestä HIFK:hon keväällä 2014, mutta Pohjois-Amerikan kutsu vei hyökkääjän Minnesota Wildin organisaatioon. Ensimmäinen kausi kului AHL:ssä, ja toisella kaudella hän pelasi uransa ainoaksi NHL-otteluksi jääneessä kamppailussa hieman yli kuusi minuuttia tehopisteittä. Keränen vietti rapakon takana lopulta vain kaksi kautta ja on sen jälkeen pelannut monissa sarjoissa Euroopassa mukaan lukien Liigassa ja KHL:ssä. Tällä hetkellä Keränen viilettää HIFK:ssa.
Otto Koivula: Ilveksessä kaksi täyttä kautta pelannut Koivula on esiintynyt viime kaudesta lähtien AHL:ssä tehokkaasti. New York Islandersissa hyökkääjä pelasi viime syksyn aikana kuusi ottelua ilman tehopisteitä. Koivulan debyytti taalajäillä antoi jonkin aikaa odottaa itseään, sillä organisaatio veivasi suomalaista monesti NHL- ja AHL-kokoonpanon välillä.
Joona Luoto: Solmi NHL-sopimuksen Winnipeg Jetsin kanssa viime vuonna. Tapparassa kolmella edelliskaudella pelannut hyökkääjä debytoi NHL:ssä viime syksynä ja sai tililleen 16 ottelua, joissa ei tullut tehopisteitä. Vuoden vaihtumisen jälkeen peliaikaa Jetsissä ei ole kuitenkaan tullut, vaan kausi on jatkunut AHL:ssä Manitoba Moosessa. Luodon maalitili on vielä avaamatta myös AHL-jäillä.
Janne Kuokkanen: Kesällä 2016 NHL:ään varattu Kuokkanen siirtyi juniorisarja OHL:ään heti seuraavana syksynä ja on siitä lähtien pelannut Pohjois-Amerikassa. NHL-debyyttinsä hän teki kaudella 2017−18, mutta ura taalajäillä ei ole vielä auennut. Tilille on kertynyt 11 ottelua ilman tehopisteitä. Kuokkanen onkin totuttautunut ammattilaisjääkiekkoiluun AHL:ssä Charlotte Checkersissä ja pelaa nyt kolmatta tehokasta kautta peräjälkeen.
Joonas Nättinen: Tahkosi AHL:ssä yli kaksi ja puoli kautta, kunnes Montreal Canadiens kutsui hyökkääjän NHL:ään tammikuussa 2014. Pääsi lopulta pelaamaan yhden ottelun, jossa sai tosin peliaikaa vain minuutin ja 45 sekuntia. Palasi seuraavalla kaudella Eurooppaan ja pelaa nykyisin KHL-seura Vitjaz Podolskissa.
Mika Pyörälä: Luotettava hyökkääjä jahtasi NHL-unelmaansa kaudella 2009–10 Philadelphia Flyersissa, mutta tie vei kevääksi AHL:ään. Sai 2010-luvun puolella tililleen vain yhden NHL-ottelun ilman tehopisteitä. Palasi seuraavalla kaudella Eurooppaan ja on tehnyt vanhemmalla iällä kunnioitettavaa uraa kasvattajaseurassaan Kärpissä.
Ilkka Pikkarainen: "Talonmiehenä" Suomessa tunnettu Pikkarainen pelasi New Jersey Devilsissä kaudella 2009−10. Suurin osa otteluista ja kaikki tehopisteet (1+3) kertyivät kuitenkin vuoden 2009 puolella. Edellisen vuosikymmenen aikana hän pelasi siis kuudessa NHL-ottelussa tehopisteittä. Ura Pohjois-Amerikassa loppui lyhyeen ja sen jälkeen hän on pelannut KHL:ssä, SHL:ssä, Liigassa ja Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Tällä kaudella 38-vuotias Pikkarainen on tehoillut Mestiksessä IPK:ssa yli piste per ottelu -tahdilla.
Harri Pesonen: Sai NHL-sopimuksen New Jersey Devilsiin kaudeksi 2012–13 ja pääsi pelaamaan työsulun lyhentämällä kaudella neljä ottelua ilman tehopisteitä. Seuraava kausi meni täysin AHL:ssä, minkä jälkeen Pesonen siirtyi Sveitsin liigaan, jossa jatkaa edelleen uraansa.