45. Erik Haula
Erik Haulan tie kirkkaisiin valoihin oli suomalaisittain melko poikkeuksellinen. Porilaisen kiekkokoulun kasvatti lähti 17-vuotiaana yhdysvaltalaiseen Shattuck St. Mary's -kiekkokouluun. Minnesota Wild varasi Haulan vuoden 2009 varaustilaisuudessa loppukierroksilla numerolla 182, eikä pitkä NHL-ura näyttänyt tässä vaiheessa vielä järin todennäköiseltä.
Pelit jatkuivat kauden verran USHL-juniorisarjassa, jonka jälkeen edessä oli Minnesotan yliopisto. Hyvillä tehoilla yliopistouransa pelannut Haula teki sopimuksen Minnesota Wildin kanssa ja ensimmäiset luistimenpiirrot NHL-jäillä tapahtuivat marraskuussa 2013. Haula vakiinnutti paikkansa nopeasti pelaavassa kokoonpanossa ja ensimmäisissä pudotuspeleissä 13 ottelussa syntyi jo hyvät tehot 4+3=7.
Minnesotassa Haula pelasi yhteensä neljä kautta. Tasaista suorittamista ja tulosta tuli. Tämä huomattiin myös muualla, sillä Vegas Golden Knights nappasi Haulan laajennusvaraustilaisuudessa 2017.
Siirto oli onnistunut, Haula pelasi uransa toistaiseksi tehokkaimman kauden (29+26=55) ja oli mukana Vegasin satumaisessa Stanley Cup -rynnistyksessä, joka pysähtyi vasta Stanley Cup -peleissä Washington Capitalsin kokonaisvaltaiseen pelaamiseen. Seuraava kausi alkoi Las Vegasissa hyvin, mutta kausi katkesi lopulta ennen aikojaan loukkaantumiseen ja polvileikkaukseen.
Tämän jälkeen Haulan perheellä alkoi reissuelämä. Pohjois-Carolina, Florida, Nashville, Boston. Kaudet olivat rikkonaisia, eikä omaa paikkaa oikein tuntunut löytyvän vähintäänkin kohtuullisista peliesityksistä huolimatta.
Kausi 2021 lähti Bostonissa Haulan osalta tehojen suhteen varsin vaatimattomasti liikkelle, mutta peli-ilo löytyi kauden edetessä ja lopulta saldoksi jäi hyvät tehot 18+26=44.
New Jersey Devils näki Haulassa joukkueestaan puuttuvan palasen ja Boston Bruins suostui vaihtamaan hänet Pavel Zachaan. Haula onnistui avauskaudellaan Devilsissä ja kiertue-elämä sai toistaiseksi päätöksensä, kun hän allekirjoitti 2023 kolmen vuoden jatkosopimuksen Devilsin kanssa.
Haula on pelannut tähän mennessä lähes 700 NHL-peliä. Yli 1 000 ottelua NHL:ssä on täysin mahdollisuuksien rajoissa porilaiselle kokeneelle kiekkokiertolaiselle.
44. Esa Lindell
Jokereista Dallas Starsin runkopuolustajaksi ponnistanut Esa Lindell varattiin 2012 kolmannella kierroksella numerolla 74. Jokereiden poistuttua Liigasta Lindell jäi vielä vuodeksi Ässiin hakemaan kokemusta aikuisten peleistä. Kausi oli täysosuma ja ura jatkui Pohjois-Amerikassa.
AHL:ssä Starsin farmijoukkueessa pelatun onnistuneen vuoden jälkeen Lindell on vakiinnuttanut paikkansa seuran runkopuolustajana ja pelaajana, jonka voi heittää oikeastaan missä tahansa tilanteessa kentälle. Todella tasainen suoritustaso on jatkunut koko toistaiseksi kymmenvuotisen NHL-uran ajan.
Vastustajan kärkihyökkääjiä vastaan eleettömän varmaa ja tarvittaessa kovaakin peruspuolustuspeliä pelaava Lindell on jokaisen valmentajan ihannepelaaja. Dallas on noussut viime vuosina vahvan pelaajarunkonsa ansiosta kärkipään joukkueeksi ja Lindell on puolustuksen osalta Miro Heiskasen lisäksi tärkein osa eleganttia ja varmatoimista kokonaisuutta.
Lindell on vasta 30-vuotias ja pelivuosia on vielä paljon jäljellä. Nykyinen sopimus loppuu Dallasin kanssa kauteen 2024–25. Jää nähtäväksi pystyykö Dallas irrottamaan palkkakatosta tarpeeksi rahaa Lindellin pitämiseksi joukkueessa. Muitakin ottajia on jonoksi asti.
43. Mikko Mäkelä
Mikko Mäkelä pelasi ensimmäiset liigapelinsä kasvattajaseuransa Ilveksen paidassa ja hänet varattiin 1983 varaustilaisuudessa neljännellä kierroksella numerolla 65 New York Islandersiin. Toisella Ilves-kaudellaan Hagmanin perässä pistepörssin kakkoseksi sijoittunut Mäkelä päätti Ilveksen mestaruusjuhlien jälkeen lähteä kokeilemaan siipiään rapakon toiselle puolelle.
Mäkelä vakiinnutti paikkansa Islandersin koko NHL:ää 80-luvun alun dominoineessa joukkueessa heti syksyllä 1985. 80-luvun loppua kohti tullessa Islandersin dynastia oli kuitenkin jo hiipunut, eikä joukkue menestynyt enää merkittävästi. Saarella Mäkelä pelasi yhteensä neljä ja puoli kautta tehden parhaalla kaudellaan 1987–88 erinomaiset tehot 36+40=76 pistettä. Pudotuspeleissä menestystä Islandersille ei kuitenkaan ollut enää tarjolla, Mäkelä pääsi pelaamaan vain 18 pudotuspeliä.
Kesken kauden 1988–89 Mäkelä myytiin yllättäen Los Angeles Kingsiin Wayne Gretzkyn rinnalle. Peli ei kuitenkaan Kingsissä sujunut ja alaketjuihin pudonnut Mäkelä pyysi siirtoa kauden jälkeen. Uusi koti löytyi Buffalo Sabresista, jossa hän pelasi kohtuullisen kauden 1989–90, mutta kauden jälkeen hän oli valmis palaamaan Eurooppaan.
Loistavasti sujuneet kaudet TPS:ssä ja Malmo IF:ssä innostivat Mäkelän vielä lähtemään uudestaan NHL:ään työsulun jälkeen tynkäkaudeksi 1994–95. Bruinsissa ei mainittavaa menestystä kuitenkaan enää tullut. Loukkaantumiset rajoittivat pelaamista, ja pelattuja otteluita Bruinsin paidassa kertyi lopulta vain 11. NHL-ura pelaajana oli ohi.
42. Olli Määttä
Olli Määtän urapolku kohti NHL:ää kulki JYPin juniorikoulun ja juniorimaajoukkueiden kautta Ontarion junioriliigaan London Knightsiin, jossa hän nopeasti vakiinnutti paikkansa kärkipuolustajana. Vuoden 2012 varaustilaisuus järjestettiin Pittsburghissa ja saman kaupungin Penguins varasi Määtän ensimmäisellä varauskierroksella numerolla 22. Toisen OHL-kauden jälkeen Määttä nostettiin hyvin sujuneen harjoitusleirin jälkeen suoraan Penguinsin kokoonpanoon ja AHL:n puolella miestä ei runkosarjan puolella nähty.
Vuonna 2014 hyvin alkanut ammattilaisura oli vaarassa, kun Määtän kilpirauhasesta löytyi syöpäkasvain. Hoidot onneksi tehosivat ja mies pääsi vähitellen pelikuntoon. Olkapääleikkaus kuitenkin katkaisi kauden tammikuussa lopullisesti. Syksyllä 2015 Määttä kuitenkin pääsi aloittamaan kauden terveenä.
Määttä pelasi Pittsburghissa yhteensä kuusi kautta ja oli merkittävässä roolissa tähtipuolustajien takana Penguinsin voittaessa Stanley Cupin vuosina 2016 ja 2017.
Pittsburghista Määtän ura jatkui Chicago Blackhawksiin ja sieltä parin Los Angeles Kingsissä vietetyn kauden jälkeen Detroit Red Wingsiin, jossa hän on profiloitunut varmaksi oman pään puolustuspelaajaksi.
Tämänhetkinen sopimus jatkuu 2025 kevääseen, mutta vasta kolmekymppinen rauhallisen ja varman puolustajan ura jatkunee rapakon takana useamman kauden vielä tämänkin jälkeen.
41. Matti Hagman
Matti Hagman oli ensimmäinen Suomessa kiekko-oppinsa saanut suomalainen NHL-pelaaja. Vuoden 1976 Kanada Cupin jälkeen kovassa kunnossa ollut Hagman onnistui harjoitusleirillä vakuuttamaan Bruinsin joukkueenjohdon pelitaidoillaan. Avauskaudella syntyi tehot 75 pelissä tehot 11+17=28, mitä voi pitää hyvänä suorituksena peliaikaan suhteutettuna.
Hagman edusti täyttä vastakohtaa tuon ajan tyypillisestä Bruins-pelaajasta. Valmentaja Don Cherry arvosti kovaa peliä ja fyysisen ylivoiman osoittamista, toisinaan jopa enemmän kuin voittamista. Eurooppalaiset taitopelaajat eivät hänen pelifilosofiaansa kuuluneet. Keväällä 1978 tuli siirto WHA:n puolelle Québec Nordiquesiin ja tämän jälkeen edessä oli paluu HIFK:hoon kahdeksi kaudeksi.
Hagman palasi syksyllä 1980 NHL:ään Edmonton Oilersiin ja pääsi pelaamaan tulevien supertähtien kanssa. Ketju Glenn Anderson–Matti Hagman–Mark Messier jäi monien mieleen ja kentällä pyöri muitakin nuoria lupaavia pelaajia, kuten Wayne Gretzky, Jari Kurri ja Risto Siltanen. Pudotuspeleissä Oilers pystyi kaatamaan yllättäen avauskierroksella kokeneen Montréal Canadiensin, mutta New York Islanders oli vielä liian kova pala nuorelle joukkueelle. Pudotuspeleissä Hagman teki kaksi voittomaalia.
Kaudella 1981–82 Edmonton oli kokeneempi ja pelasi hyvän runkosarjan. Hagman teki NHL-uransa parhaat tehot 21+38=59. Pudotuspeleissä vahvana ennakkosuosikkina sarjaan lähtenyt Oilers hävisi kuitenkin Los Angeles Kingsille heti avauskierroksella. Sarja muistetaan ennenkaikkea kolmannesta pelistä, jota Oilers johti kolmannen erän alkaessa 5–0, mutta niin vain Kings tasoitti ja voitti ottelun jatkoajalla. Oilersin kausi loppui sarjan viidennessä pelissä ja samalla loppui myös Matti Hagmanin NHL-ura.
