Liigakausi 2019-2020 on vanhentunut joidenkin joukkueiden osalta jo 19 ottelun verran. Vähitenkin otteluita pelannut Vaasan Sport on saanut alleen 17 peliä.
Voidaan siis luoda jonkinasteinen listaus alkukauden erinäisistä pelaajasuoriteista. Tässä jutussa analysoidaan pahimpia alisuorituksia.
Mestiksessä 40 maalia iskenyt Jonatan Tanus kärsii urallaan vaikeasta jaksosta. Maalimäärät ovat laskeneet vuosi vuodelta pienemmiksi. Täksi kaudeksi Pelicansiin siirtyneelle Tanukselle tarjottiin uralleen uutta alkua, mutta toisin on tähän mennessä käynyt. Hyökkääjä on onnistunut viimeistelemään kuluneella kaudella vasta yhden maalin. Maali tosin oli yksi kauden hienoimmista, mutta sillä ei saada käännettyä joukkueen vaatimatonta jaksoa voitolliseksi.
Juhamatti Aaltonen ja etenkin kapteeni Hannes Björninen tarvitsevat lisää tehoja alemmilta ketjuilta. Tanus on esimerkiksi pelaaja, jolta päävalmentaja Ville Nieminen odottaa varmasti maaleja ja vastuunkantoa. Parempaa toivotaan myös viime kaudesta hyvin suoriutuneelta nuorelta Artturi Toivolalta, KalPasta Lahteen siirtyneeltä Frank Gymerilta sekä eritoten TPS:ssä viime kaudella liigaläpimurron tehneeltä Otto Niemiseltä. Lupaavia otteita viime kaudella esittänyt Santtu Kinnunen ei ole myöskään onnistunut täyttämään edes osaa Oliwer Kasken tai Mikko Kousan jättämistä saappaista.
TPS:n riveissä joukko alisuoriutujia
TPS:n kalliissa kokoonpanossa riittää alisuoriutujia. Ilari Filppulan pitäisi vanhemmilla päivilläänkin olla joukkueen johtotähti ja taistelemassa pistepörssin kärkisijoista. Filppula on kasannut pankkiinsa pelaamissaan 18 ottelussa vain kahdeksan pistettä ja teholukemien osalta kymmenen astetta pakkasta. Viime kaudella 20 maalia ja 40 pistettä keränneen Zach Budishin alkukauden seitsemän pistettä on heikko suoritus.
San Jose Sharksin organisaatiosta lainalle Turkuun siirtyneeltä Tony Sundilta odotetaan varmasti parempaa tekemistä. Sundilla on toki täytettävänä viime kausien tehokkaimman ylivoimapuolustaja Ilkka Heikkisen saappaat, mutta pelaajalla pitäisi kuitenkin olla kaikki potentiaali täyttää ne. 16 otteluun kerätyt 0+2 teholukemalla -8 kertovat yhdestä koko alkukauden suurimmasta alisuoriutumisesta lähtökohtiin nähden.
Petteri Wirtasen tilanne täytyy myös tuoda esiin. Viime kaudella kokenut pelaaja viimeisteli 17 pelaamaansa otteluun mukavat 11 tehopistettä teholukeman näyttäessä +9. Tämä kausi on sujunut TPS:ssä Wirtaseltakin lähtökohtiin nähden alavireisesti. Jää-Ahmojen kasvatti on kasannut 19 ottelussa viime kauteen verraten vaatimattomat kaksi tehopistettä. Wirtanen on koko Liigan parhaimpia aloittajia, pitäisikö TPS:n kokeilla häntä tehottomassa ykkösylivoimassaan?
TPS kuuluu alkukauden kriisijoukkueisiin, haastava kokonaistilanne heijastuu kentälle. Kaikesta huolimatta olisi vääryys jättää mainitsematta Sundin ja esimerkiksi Filppulan nimet tältä listalta.
HIFK:n maailmanmestarin ruuti on ollut märkää
Viimeiset kaksi kautta Örebron kapteenia toimineen viime kevään maailmanmestari Jere Sallisen ura HIFK-paidassa ei ole lähtenyt käyntiin pelaajan roolin ja peliajan mukaisella tavalla. Sallinen pelaa joka ottelussa keskimäärin hieman alle 20 minuuttia, jossa on mukana runsaasti ylivoima-aikaa. Ruuti on ollut kuitenkin märkää, sillä pelaajan pistetilasto on lihonut alkukaudella vain viidellä.
HPK:sta tullut kaksikko, Teemu Turunen - Otto Paajanen, on löytänyt pelinsä hämmästyttävän luontevasti Helsingissä. Viime peleissä kaksikon kanssa pelannut ruotsalainen Sebastian Dyk on saanut alkukauden tahmeuden jälkeen pelinsä kulkemaan odotuksien mukaisella tavalla. Nämä kaikki mainitut ovat uusia pelaajia.
Uutena pelaajana joukkueeseen liittynyt juonikas Jesse Saarinen on muiden ohessa pelannut omalla vankalla ja varmalla tasollaan. Jere Salliselta vaaditaan parempaa, jos hän haluaa säilyttää joukkueessa nykyisen roolinsa. Taustalla peliaikaa janoaa lisää esimerkiksi hyvää jaksoa ennen maajoukkuetaukoa pelannut Teemu Tallberg.
Iikka Kangasniemi on ollut Sallisen tapaan yksi helsinkiläisten alkaneen kauden alisuoriutujista. Kymmeneen otteluun Kiekko-Vantaan kasvatti kerännyt mukiinmenevät 2+2. Esiin nostettava asia on se, että nuo kaikki tehot ovat tulleet kolmessa ottelussa. Seitsemän muun ottelun pistesaldo näyttää siis lukemaa 0+0, jota voidaan pitää Kangasniemen tyylisen pelaajan suhteen alisuoriutumisena. Kangasniemi kykenee parhaimmillaan todella dominoivaan kiekolliseen peliin, mutta viime kausien loukkaantumiset ovat saattaneet viedä pelaajan parasta terää pois. Pelaaja ei ole tälläkään hetkellä täysin pelikuntoinen.
Alisuoriutumisista huolimatta helsinkiläisten peli on lähtenyt marraskuuta kohden pyörimään paremmin. Pitempi jatkumo otteissa edellyttää Sallisen, Kangasniemen ja Michael Keräsen nousua omalle tasolleen. Keräsen saldo pelatuissa kolmessa otteluissa on esimerkiksi toistaiseksi 0+0. HIFK:lla on suuri potentiaali menestyä keväällä ja haastaa mestarisuosikit Tappara ja Kärpät.
Kuopion KalPa päätti alkukauden jaksonsa harmillisesti kuuteen tappioon. Joukkue on pudonnut sarjataulukossa jo sijalle 13. Jos Tommi Miettisen päävalmentama ryhmä mielii nousta takaisin pudotuspelijunan tuntumaan, parempia otteita sopii odottaa monelta pelaajalta.
20 maalin Alexander Ruuttulla on allaan vaikea jakso. Maaliverkot ovat helähtäneet HIFK-kasvatin toimesta vasta neljä kertaa ja teholukema näyttää joukkueen heikointa lukemaa -10. KalPa tekee tällä hetkellä Ässien jälkeen vähiten maaleja koko Liigassa, nuori Aleksi Klementti tarvitsee enemmän tulitukea Ruuttulta ja esimerkiksi kokeneelta Kai Kantolalta. Kantola kuuluu joukkueessa pelaajiin, jonka on oltava ratkaisupelaajan roolissa joka ilta.
Kuopiolaisten kannalta on enemmän kuin sääli, että Joni Ikonen palaa kokoonpanoon vasta keväällä. Toinen nuori pelaaja Leevi Aaltonen tarvitsee sen sijaan liigauralleen aikalisän. Voisiko huhuissa pyörinyt Mathew Maione olla oikea ratkaisu kääntämään kuopiolaisten synkkä alkukausi? Lahdessa on varmasti myös huudettu Maionen nimi, sillä joukkueesta puuttuu dominoiva kiekollinen puolustaja.
Viime kaudella 42 pistettä ja läpimurtonsa liigatasolle tehnyt Vaasan Sportin Toni Kallela on tehnyt alkukauden otteluihin vain yhden maalin. Maali on samalla Kallelan ainoa piste, jota voidaan pitää yhtenä koko alkukauden suurimmista mahalaskuista. Kausi on kuitenkin vasta alussa, mutta pelaaja tarvitsee onnistumisia ja tasaisuutta suoritteisiinsa, jottei yhtälö yhden kauden ihmeenä käy pääsemään toteen.
Jopa Oula Palveen reittejä edennyt Samu Markkula ei kyennyt ainakaan alkukauden perusteella ottamaan vastaavanlaista roolia Liigasta. Mestiksessä viime kaudella hävyttömät 63 pistettä kerännyt Markkula jatkaa kauttaan toistaiseksi lainalla Kajaanin HoKissa, jota voidaan pitää pelaajan kehityksen kannalta järkevänä.
Sen sijaan Mestiksen viime kauden toinen komeetta Miro-Pekka Saarelainen on kyennyt pitämään paikkansa Lahden Pelicansin riveissä. Molempien pelaajien kohdalla maltti on kuitenkin valttia. Palveella varsinainen läpimurto liigajäille tapahtui vasta toisella kokonaisella liigakaudella.
Kärppien epäonnistujat vähissä
Oulun Kärppiä on vaikea kritisoida oikeastaan mitenkään huomioiden joukkueen edesottamukset tällä kaudella. Jasper Lindstenin nimi on kuitenkin nostettava esiin. Mikä on nuoren pelaajan rooli Kärppien mahtikokoonpanossa? Nuori salolainen voitti Liigan tulokaskaudellaan Matti Keinonen-palkinnon ja teki miltei 40 pistettä. Nyt hän on romahtanut Oulussa jopa katsomon puolelle.
On vaikea nähdä, miksi esimerkiksi Sami Anttila saa tällä hetkellä huomattavasti enemmän peliaikaa kuin Lindsten. Ensimmäisellä Kärppien kaudellaan Lindsten pelasi 30 pisteen kauden, nyt rooli on jotakin aivan muuta. Maisemavaihdos tai lainasopimus toiseen liigaseuraan voisi tehdä nuoren pelaajan itseluottamukselle ja kehitykselle hyvää.
Mikkelin Jukureihin täksi kaudeksi siirtynyt Fredric Weigel oli viime kauden Allsvenskanin pistepörssin kärkikahinoissa. Pelaajan edesottamukset alkukaudesta olivat pääasiassa alavireisiä. Syyskuussa jälkeen Weigel on saalistanut vain yhden syöttöpisteen, jota voidaan pitää pelaajan odotuksiin nähden huomattavana alisuoriutumisena. Ruotsalainen hankittiin Mikkeliin ykkössentteriksi, mutta tulokset tähän asti ovat olleet jotakin muuta. Weigel ei kyennyt auttamaat Jukureita riittävällä tasolla ja pelaaja palaa maajoukkuetauon jälkeen takaisin Ruotsiin.
Maalivahdeista puhuttaessa nostetaan esille Tampereen Ilveksen Ville Kolppasen nimi. Ilveksen odotuksiin nähden heikon alkukauden suurin kärsijä pelaajista on ollut maalivahti Kolppanen. Hän ei ole pelannut ainuttakaan ottelua lokakuun 5.päivän jälkeen. Edesottamukset maalilla eivät olleet mairittelevia, mutta Kolppasen tasoinen kokenut maalivahti kykenee kasaamaan itsensä omalle tasolleen. Koko Ilves epäonnistui alkukaudella, ei vain maalivahti Kolppanen, jonka pelaamattomuus on ollut erikoinen ilmiö.
Örebrosta Vaasaan siirtyneen Stefan Steenin alkukausi Liigassa on ollut vaikea. Vain hieman yli 87% todennäköisyydellä kiekkoja torjuvalta Steeniltä odotetaan varmasti parempaa. Mika Järvisen tilalle hankittu hyvällä tasolla lähtökohtiin nähden pelaava Niko Hovinen ei voi pelata yksin kaikkia loppukauden otteluita. Steenin on myös kasattava itsensä. Ari-Pekka Pajuluoman valmennusryhmä tarvitsee varmempaa Steeniä, jotta joukkueen kurssi saadaan käännettyä.
Alkukauden suurimpien alisuoriutujien joukkoon valikoitiin määrittelemättömässä järjestyksessä Tony Sund, Toni Kallela, Fredric Weigel, Jere Sallinen sekä Jonatan Tanus.