Koillisen divisioonan ykkösjoukkueeksi nousi viime kaudella ennakkoasetelmissa unohdettu Buffalo. Uuden NHL:n nopean pelityylin esitaistelijaksi leimautunut joukkue on nyt kaikkien katseiden alla. Ottawa Senators on edelleen vahva, ja lähtee Buffalon kanssa kamppailemaan itäisen konferenssin kärkipaikasta. Ottawan materiaali ei ole aivan entisessä kuosissaan. Varsinkin puolustaja Zdeno Charan siirtyminen Bostoniin sattuu.
Bostonissa tapahtui paljon kesällä. Joukkue on mielenkiintoinen sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Potentiaalia joukkueessa on paljon, mutta uudistukset ottavat usein oman aikansa. Boston ja Montreal tulevat todennäköisesti taistelemaan viimeisistä pudotuspelipaikoista, ja lukuisat keskinäiset ottelut tarjoavat kauteen lisäjännitystä.
Boston siirtyi Lewisin aikaan
Usein mahalaskun kokenut Boston on taas uudistunut. GM on uusi, samoin koko valmennusporras. Bruins oli epätavallisen touhukas vapailla markkinoilla ja kaappasi Zdeno Charan takalinjoilleen. Uusi alku on saanut jotkut uskomaan pikaiseen nousuun takaisin NHL:n kärkisijoille.
Bostonissa ei ole kuitenkaan yhtään Stanley Cupia voittanutta pelaajaa, ja uudella valmentajalla Dave Lewisillakaan Cupeja ei ole päävalmentajana. Myös Bostonin maalivahtikaksikko Tim Thomas-Hannu Toivonen on pienoinen kysymysmerkki. Otteet ovat kummallakin olleet tähän mennessä hyviä, eikä kummallekaan ole sattunut romahduksia. Bostonin puolustus on vahva, ja hyökkäyksessä on nuoria lupaavia pelaajia, jotka todennäköisemmin parantavat entisestään viime kaudesta. Joka tapauksessa puhtaalta pöydältä on aina hyvä aloittaa, ja todennäköistä on, että Bruins parantaa viime kaudesta. Se ei tosin paljon vaadi.
Vain Cup kelpaa Buffalolle
Buffalo tunnetaan ikuisena kakkosena niin NFL:ssä kuin NHL:ssäkin. Viime kaudella Sabres oli toinen itäisessä konferenssissa. Se oli jättiyllätys, jos menestystä mittaa kauden odotuksiin, mutta toukokuussa putoaminen finaaleista maistui karvaalta. Uuden NHL:n vaatimuksiin sopeutunut joukkue kaatui lopulta loukkaantumisiin. Puolustuksesta loppuivat miehet peleissä Carolinaa vastaan
Nyt Buffalossa lähdetään viemään viime kauden missiota loppuun. Joukkue päästi välimiesmenettelyn jälkeen Jean-Pierre Dumontin vapaaksi agentiksi, ja Jay McKee sekä Mike Grier ovat myöskin poissa. Tim Connolly toipuu yhtä aivotärähdyksestään. Buffalon materiaali on edelleen leveä, ja valtavia heikkouksia ei pitäisi olla. Daniel Brieren, Chris Druryn tai Tomas Vanekin, mieluummin kaikkien, tulisi kuitenkin ottaa vielä yksi askel eteenpäin ja nousta johtajiksi. Buffalo ajoi viime kaudella paljon nuoria pelaajia sisään, ja periaatteessa heidän pitäisi olla vielä valmiimpia NHL-peleihin.
Canadiens edelleen vain isompien haastaja
Montreal Canadiens teki pieniä muutoksia lähinnä hyökkäyskalustoonsa, mutta muuten joukkue on jotakuinkin sama kuin viime kauden päättänyt ryhmä. Joukkueesta ovat poistuneet Richard Zednik, Jan Bulis sekä Mike Ribeiro, ja uusia pelaajia ovat Sergei Samsonov, Mike Johnson, Janne Niinimaa ja tulokashyökkääjä Guillaume Latendresse. Hyökkäys on melko hyvällä mallilla, vaikka Alex Kovalevin lisäksi muita tähtiä ei löydy. Puolustusta vaivaa erityisesti materiaalin kapeus, minkä vuoksi alakerta ei kestä loukkaantumisia. Maalivahtipari Cristobal Huet – David Aebischer on vielä pieni kysymysmerkki.
Kun suurempia vahvistuksia ei joukkueeseen tullut, on joukkue jokseenkin samoissa asetelmissa kuin aiempinakin vuosina. Ensimmäisen NHL-kautensa päävalmentajana aloittavan Guy Carbonneaun luotsaamalla Canadiensilla on riittävän hyvä kokoonpano, jotta pudotuspelipaikka on ainoa tavoite. Sen saavuttaminen jäänee kuitenkin jälleen runkosarjan viimeisille kierroksille.
Ottawa heikkeni, mutta on edelleen vahva
Ottawa Senators on heikentynyt jonkin verran, mutta edelleen sekä joukkueen tähtipelaajien taso että rivipelaajien leveä rintama herättävät luottamusta. Sen sijaan Senatorsilla ei ole enää yhtä laajaa ratkaisijoiden joukkoakuin parhaina päivinään. Avainpelaajista tähtipuolustaja Zdeno Chara siirtyi Bostoniin, eli mies on jatkossa Ottawan kiusana usein. Martin Havlat sentään suuntasi kauas Chicagoon. Ottawa ei hankkinut kaksikolle yksi yhteen korvaajaa, vaan yksinkertaisesti nappasi vapaana olevia pelaajia, joiden se olettaa auttavan joukkuetta.
Tärkein uusi pelaaja on maalivahti Martin Gerber. Carolinasta tullut sveitsiläinen on osoittanut, että hän pystyy torjumaan joukkueensa runkosarjassa menestykseen. Ottawan ja Gerberin ongelma on edelleen muuttaa runkosarjan menestys voitoiksi huhtikuussa. Edelleenkään Ottawalla ei pitäisi olla mitään syytä juuttua pudotuspelien avauskierrokselle, ja jossakin vaiheessa pitkä yrittäminen tuo tulosta. Olisiko onnistumisen vuoro nyt, kun suuria odotuksia ei ole?
Toronto jäämässä alakynteen
Toronto jäi viime kaudella pudotuspelien ulkopuolelle ja pitkäaikainen päävalmentaja Pat Quinn sai sen takia lähteä. Paul Maurice yrittää ajaa joukkueeseen uutta kurinalaista ilmettä ja uuteen NHL:ään sopivaa pelityyliä, mutta materiaali ei anna armoa. Kapea materiaali ja kankeus ovat huono yhdistelmä, ja vaikka Leafs on nuorentunut, niin joukkue on edelleen vanhanaikainen.
Maple Leafsin maalivahtipeli on ennen kauden alkua suuri kysymysmerkki. Puolustuksessa joukkueella on jopa neljä tähtipelaajaa, mutta siihen vahvuudet jäävätkin, elleivät hyökkäyksen nuoret Alexander Steenin johdolla kehity aimo harppauksin. Leafsin kohtalon on kovassa seurassa jäädä lohkojumboksi. Viimeistään kova divisioona pudottaa joukkueen jatkopeleistä.
Näin käy Koillisessa divisioonassa:
1. Ottawa
2. Buffalo
3. Montreal
4. Boston
5. Toronto
