KooKoon ja Jokipoikien puolivälieräsarjaa pohdiskelevat dialogin muodossa Jatkoajan Mestis-toimituspäälliköt, Valtteri Kinnunen betonin keskeltä sekä Renne Ohtonen Mehtimäen kupeesta.
Valtteri Kinnunen: Niin siinä sitten kävi, että KooKoo ja Jokipojat kohtaavat toisensa heti pudotuspelien avauskierroksella. Salaa mielessäni toivoin tämän tapahtuvan, sillä kyseisten joukkueiden välillä on ollut kauden aikana hyvää vääntöä ja tunnettakin on riittänyt!
Renne Ohtonen: Kyllä vain! Salaa ja ei-niin-salaa tätä ovat myös joensuulaiset toivoneet, sillä onhan KooKoo ollut ärjypaidoille mukavahko vastus viime kausien aikana. Päällimmäisenä kuluvan kauden kohtaamisista mieleen tulee Dan Spencen väännöt kouvolaisten kanssa; kanukkiveskari ilmeisesti muistetaan myös Sumulaakson lehtereillä?
Kinnunen: Tuskinpa kukaan Spenceä voisi unohtaakaan. Kyseinen mies on kieltämättä mukavan värikäs tapaus ja tuo taatusti oman mausteensa soppaan.
Ohtonen: No aivan varmasti, mutta toivotaan näiden tempausten jäävän joukkuetta auttavalle tasolle - ei päinvastoin. Spencen on pakko keskittyä torjumiseen, sillä mikäli pahin kanukkia trollannut osasto Jari Kauppilan johdolla jatkaa härnäämistään, voi tulisieluisen Spencen kuppi kaatua. Kakkosveskari Mikael Edelmann ei yksin KooKoota kaada.
KooKoollahan sentään on kolmekin veskaria, ja yksi kivikova nimi joutuu poppariosastolle väkisinkin.
Kinnunen: Totta tosiaan. KooKoon suhteen kun ei voi puhua veskariduosta vaan nimenomaan veskaritriosta.
Nyt oranssimustilla ei ole ainakaan sitä vaaraa, että joutuisivat peluuttamaan pudotuspeleissä hajalla olevaa veskaria. Ja mikäli Kristian Järvisellä, Mikko Rämöllä tai Juha Järvenpäällä ei kiekko tartu, löytyy aina vahva korvaaja tolppien väliin, eli tähän osa-alueeseen kouvolalaiset eivät tule minun mielikuvissani kaatumaan.
Ohtonen: Leveydestä puheenollen, Jokipoikien pelaajamateriaali on heikon taloustilanteenkin vuoksi mielettömän kapea. Yhtäkkiä kun runkosarjan lopun löysä pelitahti vaihtuu puolivälierien neljään matsiin viikossa, on kärkiosaaminen Mikael Ruohomaan johdolla vääjäämättä liian kovilla.
Yhteenkään loukkaantumiseen ei ole varaa - korvaajia kun ei ole reserveissä. Pientä helpotusta tuo Jesse Paukun ja Oula Uskin palaaminen kehiin, mutta tilanne on silti huono.
Kinnunen: Se on Jokipoikien kannalta erittäin murheellinen seikka - KooKoon kannalta puolestaan loistava; kouvolalaisilta kun löytyy reservistä pelaajia ketjullisen verran, eikä viltin puolella olevat mitään turisteja ole.
Jokipojilla painaa jaloissa aivan varmasti pidemmän päälle, eikä muutaman sadan kilometrin matka Kouvolan ja Joensuun välillä asiaa juurikaan helpota.
Tuosta pelimatkasta muuten sen verran, että onko reissaamisella ollut suurikin vaikutus siihen, että kaikki joukkueiden keskinäiset kohtaamiset tällä kaudella ovat päättyneet kotivoittoihin?
Ohtonen: En usko, sillä Kouvola on yksi Jokipoikien "paikallisvastustajista" - joukkue on tottunut reissaamaan paljon pidempiäkin matkoja.
KooKoo on kieltämättä ollut yllättävän heikko Mehtimäellä käydyissä kamppailuissa. Kouvolan kohtaamisia en nähnyt yhtäkään, mutta kuulemani perusteella ne olivat melkoisia rutiinivoittoja isännille. Jokipojilta kelvolliset kaksi erää, mutta ei tulosta?
Kinnunen: Oranssimustat ovat kotipeleissään pystyneet pitämään ärjyn hyvin talutushihnassa, ja tämän myötä voittoon on riittänyt vain muutama osuma. Etenkin johtoasemassa KooKoo on oppinut pelaamaan erittäin viisasta kiekollista peliä, eikä Jokipojat ole tämän seurauksena saanut sitä kirivaihdetta silmään lopussa.
Ohtonen: Lievästi pessimistisenä joensuulaisjoukkueen kannattajana uskon, että sama trendi jatkuu myös puolivälierissä. Jollain lailla tuntuu, että nykyisestä joukkueesta puuttuu se viimeinen vaihde, jolla esimerkiksi Sport kaatui viime kevään avauskierroksella sensaatiomaisesti 1−4. Sen kirivaihteen saaminen on vielä pykälää hankalampaa tässä vaiheessa kautta, juurikin puhumamme leveyden takia.
Lähtökohdat sarjaan ovat kovin erikoiset. Konkurssipuheiden keskellä oleva ja aneemisesti runkosarjansa päättänyt joensuulaisjoukkue saa vastaansa liiga-auditoinnissa rannalle jääneen KooKoon. Puhutaankin, että mestaruus olisi kouvolalaisille tie pelastukseen uppoavasta laivasta - millä mielin Kouvolassa kevään ratkaisupelit otetaan vastaan?
Kinnunen: Kevään kovia pelejä odotetaan kuin kuuta nousevaa, sillä Liigan auditointiryhmä ilmoitti kouvolalaisseuralle, että se on liigalisenssin ehdot täyttävä joukkue.
KooKoon toiminnanjohtaja Sakari Välimaakin totesi (Kouvolan Sanomissa), että jos ei voittoa tule tällä kaudella, niin sitten ensi kaudella. Paineitakin on KooKoon niskaan ladattu.
Ohtonen: Kovia puheita nollan Mestis-mestaruuden seuralta. Heh.
No mutta juu, kyllä se KooKoo voi edetä pitkällekin kevääseen, ja kenties se kauan uumoiltu mestaruuskin on nyt lähempänä kuin koskaan. Ensimmäinen etappi pitää selvittää, mutta edes napin vertaa ei kouvolalaisten takki saa aueta.
Kinnunen: Johan Joensuun oma kultapoika iski surutta vyön alle klassisella mestaruus-kortilla. Kaikki nauroivat (sarkasmi). Heh.
No mutta juu, takki ei todellakaan saa aueta, enkä kyllä usko niin tapahtuvankaan.
KooKoon puolustus on toiminut erittäin hyvin kauden aikana, ja joukkue olikin runkosarjan vähiten maaleja päästänyt porukka heti TUTOn jälkeen. Keksivätkö Sami Blomqvist, Ruohomaa ja kumppanit metkut KooKoo-pakkien kieputtamiseen?
Ohtonen: Tuo kaksikko keksii takuulla, mutta kumppaneista en olisi niinkään saletti. Kyseisen duon kylkeen on kokeiltu runkosarjan lopussa uutta lenkkiä Janne Nivan jälkeen, ja nähtäväksi jää, millaiseen ratkaisuun Mikko Haapakoski sen suhteen päätyy: laidassa kokeiltiin viime viikolla Otto Karvista ja vanhaa tuttua Elvijs Biezaisia, mutta kovin heikoin tuloksin.
Joensuulaispuolustus on niin ikään varsin tiivis. Ainoat kysymysmerkit sillä saralla ovat Miro Rahkola ja Sebastian Kauppila, joista ensin mainittu on pelannut varsin rikkonaisen kauden. Helppoja virheitä sattuu toistuvasti sekä hyökkäys- että puolustuspäässä. Kauppila taas on vasta nuori poika ja joutunut pelaamaan hyökkääjänäkin.
Kokeneempi osasto Matti Koistisen, Jarkko Immosen ja Esa Lehikoisen johdolla on pelannut varsin mainion kauden, samoin Aleksi Elorinne, ja ainoa latvialaispuolustaja Edgars Dikis on petrannut koko ajan. Mutta taas tullaan samaan lopputulokseen - kuormitus on takuulla raskas ja miesmenetyksiin ei ole varaa.
Kinnunen: Jos KooKoolta jotain hieman heikompaa täytyy etsiä, niin hyökkäyspeli on ollut välillä takkuisaa - varsinkin jos vastustaja on sumputtanut tai ensimmäisen maalin tekeminen on ollut vaikeaa. Ratkaisijoita kuitenkin löytyy jokaisesta ketjusta - myös vilttiketjusta.
Tässä otteluparissa allekirjoittaneen katseet kohdistuvat KooKoo-hyökkäyksessä Joona Karevaaraan. Viime kaudella kaveri paukutti Jokipojissa piste per peli-tahtia, mutta oranssimustassa peliasussa janari ei ole pystynyt aivan samaan. Syttyisiköhän Karevaara liekkeihin ex-seuraansa vastaan?
Ohtonen: Karevaaraa ollaankin kaipailtu takaisin punamustiin. Hänen liekkinsä eivät kouvolalaisten ratkaisuosastolle kuitenkaan elintärkeitä ole, sillä kovatasoisia pelimiehiä on riittämiin.
Tästä tulikin mieleen mielenkiintoinen pointti, sillä joensuulaisilla ei ole riveissään kuin yksi oikealta ampuva kenttäpelaaja, kun taas KooKoolla niitä on peräti kymmenen!
Se seikka on eittämättä näkynyt joensuulaisten ylivoimassa, kun ainoalle rightin pelaajalle Jakub Sramekille on löytynyt suuri vastuu. Mitä elementtejä tämä tuo sarjan voimasuhteisiin?
Kinnunen: No tietysti rightin kavereilla voi kehitellä kaikenlaista aloituksista ylivoimiin. En kuitenkaan osaa vastata, miten suuresti tämä vaikuttaa voimasuhteisiin. Toki jos Jokipoikien ylivoima ei pyöri kuin Sramekin mailan avulla, niin kai siitä jonkin kokoisen plussan voi kouvolalaisten eduksi antaa.
Ohtonen: Kyllähän se pyörii ilmankin tšekkiä, mutta kätisyys tuo uuden ulottuvuuden Ruohomaan vitjan täytteeksi. Ylivoima(kin) kun pitkälti on heidän harteillaan ollut.
Toinen mielenkiintoinen knoppitieto: joensuulaiset eivät ole pudonneet puolivälierissä pudotuspeleihin päästessään sitten kauden 2007-2008. Kevään joukkueeksikin sakkia on kutsuttu. Nyt tilanne on se, että Jokipojat pelaa seuran talouden puolesta ja KooKoon paineet ovat mestaruuden saavuttamisessa. Onko se joukkueelle plussa vai miinus?
Kinnunen: Jokipoikien kannalta tuo on miinus, sillä menestystä on pakko tulla tai ei tule rahaakaan. Toisaalta, nuo paineet taitavat vaikuttaa enemmän seuraan kuin itse pelaajiin.
KooKoolla on menestyspaineet niskassaan, mutta sitä se on aina Kouvolassa. Tällä kertaa ne ovat astetta kovemmat, mutta en laskisi sitä kuitenkaan miinukseksi.
Ohtonen: Se jää nähtäväksi. Uskoisin, että Jokipojat pystyy haastamaan suosikin kotonaan, mutta kotiedun ja ringin leveyden myötä KooKoo jyrää välieriin. Kouvola jatkoon voitoin 4−2.
Kinnunen: Aamen.