Satsaukset naiskiekkoiluun Ruotsissa eivät ole ainakaan vielä siivittäneet länsinaapuria kansainvälisissä peleissä Suomen edelle. Ruotsissa on Suomea laadukkaampi sarja naiskiekossa, mutta maajoukkueessa Suomi on askeleen tai kaksikin edellä.
Naisleijonien joukkueessa on peräti seitsemän pelaajaa, jotka kiekkoilevat länsinaapurin Ruotsin SDHL:ssä (Svenska damhockeyligan). Ruotsin sarjassa kiehtoo kovempi taso ja paremmat olosuhteet.
Naisleijonien nuorimpiin pelaajiin lukeutuva 20-vuotias Sanni Hakala vaihtoi Kärpistä Ruotsiin syksyllä 2016 eikä ole katunut päätöstään.
HV71:ssä Hakala on päässyt haistelemaan jopa hieman, miltä ammattilaisuus voisi tuntua. Olosuhteet ja puitteet ovat viimeisen päälle, vaikka toki Ruotsissakaan pelaajat eivät ammattilaisia ole.
− Olosuhteet ovat siellä huikeat. Aamulla voi mennä treenaamaan ja aina on jää vapaana, kun sinne haluaa mennä, ja illalla sitten joukkueen treenit, Hakala kertoo.
Olosuhteiden ja puitteiden osalta ero mieskiekkoiluun on hyvin pieni.
− Mitä miehet saavat, saavat naisetkin. Olosuhteet ovat huomattavasti paremmat kuin Suomessa, Hakala kehuu.
Ruotsin sarja tasaisempi ja kovempi
Suomen naiskiekon pääsarja Naisten Liiga on kovin epätasainen ja tasoerot ovat melkoiset. Sarjan hännillä oleva KJT on kerännyt 26 ottelussa vain kuusi pistettä ja kärkijoukkue Ilves 67 pistettä.
Ruotsissa sarja on tasaisempi sekä laadukkaampi, mikä näkyy pelillisessä tasossa. Pelit ovat keskimäärin kovempia eikä ailahtelua ole samaan malliin kuin Suomessa, mikä viehättää Hakalaa.
− Pelillisesti huomasin, kun siirryin Kärpistä Ruotsiin, että peli on paljon nopeampaa. Ei ole hirveästi aikaa kiekon kanssa. Se on hyvä näitä kansainvälisiä pelejä ajatellen, Hakala sanoo.
Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski, joka pelaa Ruotsissa Luulajassa, on samoilla linjoilla Hakalan kanssa.
− Ruotsissa pelaa paljon ulkomaalaisia, mikä edesauttaa, että sarja on kovatasoinen, Hiirikoski pohtii.
Mutta miksi ihmeessä Suomi on maajoukkuetasolla Ruotsia edellä, vaikka länsinaapurissa sarja on laadukkaampi ja resurssit ovat paremmat?
Maajoukkueen toiminta on Suomessa laadukasta ja tavoitteellista, ja Hiirikosken mukaan Naisleijonien pelaajilla onkin valtava halu kehittää itseään.
− Pelaajat etsivät itselleen parhaan mahdollisen tavan kehittyä ja panostaa harjoitteluun. Sen myötä, että meillä on ollut pitkään kokeneita pelaajia mukana, on saatu koko ajan nuoria innostumaan, että tämä on hieno juttu. Kun laittaa kaiken likoon ja jaksaa tehdä hommia, niin joskus täällä menestytään yhdessä, Hiirikoski pohtii.
Lauantain puolivälierään käytännössä konkretisoituu neljän vuoden työ. Voitolla Suomi on saavuttanut vähimmäistavoitteensa ja tappiolla turnaus on valtaisa pettymys.
Ekstralataus peliin tuleekin siitä, että Suomi hävisi Ruotsille olympialaisten puolivälierässä neljä vuotta sitten.
− Se, miten olemme tehneet joukkueena töitä viimeisen neljän vuoden aikana, on meille vahvuus. Meillä on todella paljon kokemusta joukkueessa. Se, mitä neljä vuotta sitten tapahtui, kasvatti meitä jokaista ja antaa huomenna voimaa, Hiirikoski uskoo.
