Perinteiselle porilaisjoukkueelle tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen oli lähinnä surkuhupaisa. Seura pääsi kymmenen vuoden aikana vain kahdesti pudotuspeleihin ja harvoista visiiteistä toinen jäi vain kahden ottelun mittaiseksi. Ässät oli pikkuseura niin pelillisesti kuin taloudellisesti ja näin ollen porilaiset löytyivät useammin sarjataulukon viimeisiltä paikoilta kuin pudotuspelitaistosta.
Keväällä 2006 tulleen hopean jälkeen Ässien taloudellinen puoli lähti nousuun ja seura onkin kyennyt nostamaan pelaajabudjettia hiljalleen ylöspäin. Joukkueen rämpiminen kuitenkin jatkui vielä useampia vuosia, sillä urheilullinen ja hallinnollinen puoli ovat vasta viime vuosina ottaneet askeleita eteenpäin. Tämän päivän Ässät ei ole enää yksi liigan pienimmistä seuroista, vaan vakavasti menestystä tavoitteleva joukkue.
Taloudellisen tilanteen kohentuessa menestystä on hiljalleen tullut myös kentällä. Edelliskaudella Ässät oli runkosarjan toiseksi paras joukkue ja viime kaudellakin joukkue löytyi sarjataulukon sijalta viisi. Pudotuspeleissä Pata on kuitenkin jäänyt jo puolivälieriin, eikä jatkopaikka ole kummallakaan kerralla ollut edes kovin lähellä.
– Toivottavasti joukkueella on nyt tiukoista paikoista tarpeeksi kokemusta. Kun joukkueella oli neljä vuotta rämpimistä takana, pudotuspelit tulivat monelle vähän yllätyksenä. Viime vuonna JYP oli puolestaan liian kova. Toivottavasti pari viime kautta ovat vahvistaneet joukkuetta ja olisimme nyt paljon valmiimpia pudotuspeleihin, Ässien päävalmentaja Karri Kivi tuumii.
Laajuutta hyökkäykseen
Viime kaudella pisteiden tekeminen oli Porissa harvojen harteilla. Lähinnä Stephen Dixonin johdattama ketju laidoillaan Tomas Zaborsky ja Veli-Matti Savinainen, sekä loppukaudesta Joel Armia, kykenivät tekemään pisteitä illasta toiseen. Koska joukkueen ulkomaalaiset tuntuivat olevan ainoita, jotka kykenivät ottamaan vastuuta jokaisessa ottelussa, heitä peluutettiin hurjia määriä. Lopputuloksena Ässien avainpelaajat olivat kevään tullen kaukana huippuvireestään.
– Peliaikatilastoja katsomalla on ihan normaalia, että ykkösketju pelaa pari minuuttia enemmän kuin kakkosketju, ja kakkosketju puolestaan pari minuuttia enemmän kuin kolmosketju. Pitkässä juoksussa olisi toki voinut olla parempi, mikäli joidenkin pelaajien peliajasta olisi napattu minuutti tai kaksi pois, Kivi toteaa.
35 maalia viime kaudella nakuttanut Tomas Zaborsky pelaa nyt Venäjällä, mutta Dixon, Savinainen ja Armia jatkavat Porissa. Yksikään pelaaja ei kykene suoraan korvaamaan slovakialaista maalitykkiä, joten Poriin on hankittu useampia pelaajia, joilta voi odottaa jonkin verran tehoja. Tuomas Pihlmanin, Michael Ryanin ja Daniel Brodinin hankinnat kertovat selkeästä tavoitteesta leventää materiaalia, sekä pyrkimyksestä kasata useampi hyvään hyökkäyspeliin kykenevä ketjukoostumus.
Porilaisten alemmissa ketjuissa oli viime kaudella jatkuva muutostila, sillä toimivia koostumuksia tuntui olevan mahdotonta löytää. Monelle yksilölle ja jopa kokonaiselle ketjulle tuli hyviä otteluita, ja jopa pidempiä hetkiä, jolloin peli kulki. Pitkäkestoisia ja pysyviä koostumuksia Ässille ei kuitenkaan muodostunut.
Alkavaksi kaudeksi onkin selvästi tehty päätös siitä, että useampia vuosia joukkuetta edustaneet omat kasvatit eivät olleetkaan riittävän hyviä. Muualle päästettyjen Antti Mäkilän, Jesse Laaksosen ja Niko Palosen sijaan Ässiä edustavat ensi kaudella Sami Lähteenmäki, Patrik Moisio ja Samuli Virkkunen. Vasta tuleva kausi kertoo, olivatko muutokset askel parempaan. Pelkästään paperia tuijottamalla uudet pelaajat eivät ole yhtään entisiä ässäpelureita varmempia tai rutinoituneempia.
– Ei ole lopulta mitään väliä mistä pelaajat ovat kotoisin. Joukkueeseen haettiin vaihtuvuutta, eikä pelipaikkoja ei voi olla määräänsä enempää. Toivottavasti porilaisnuoret saavat muualta uutta nostetta uralleen, Kivi sanoo.
Löytyykö puolustuksesta vastuunkantajia?
Ässien puolustuksesta lähti paljon käsiä ja kiekollista potentiaalia. Ryan Caldwell ja Kristian Kudroc keräsivät viime kaudella paljon pisteitä, ja vaikka erityisesti Caldwellin kausi oli vaikea, ei puolustajien menetystä kiekollisessa mielessä voi aliarvioida. Ulkomaalaispuolustajien tilalle tulleilla Shaun Heshkalla ja Jyri Marttisella on todella kova työ paikata puolustukseen syntyneet aukot.
Ässien takalinjat ovatkin täynnä melko päteviä kiekkoilijoita, jotka hoitavat oman tonttinsa tunnollisesti, kykenevät hyvään peliin omassa päässä ja pystyvät liikuttamaan kiekkoa melko hyvin. Puolustuksesta kiekolliseen peliin kaivataan kuitenkin vastuunkantajia. Ässien menestyksen kannalta Ville Uusitalon tulisi kyetä palaamaan edelliskauden tasolleen ja Heshkan täytyisi osoittautua loistavaksi hankinnaksi. Lisäksi Tommi Taimen pitäisi pystyä ottamaan kiekollisesta pelistä viime kautta suurempaa roolia koko kesän pilanneesta loukkaantumisesta huolimatta.
Ässien valmennus pysyi miltei samana. Karri Kivi aloittaa toisen kautensa päävalmentajana ja häntä avustavat edelleen Mikael Kotkaniemi ja Pasi Kaukoranta. Penkin takana koettiin kuitenkin yksi suuri muutos, kun Eero Kilpeläisen ja Jussi Rynnäksen huipulle valmentanut Kari Lehtonen siirtyi Porista Hämeenlinnaan. Vakuuttavaa jälkeä Ässissä tehneen maalivahtivalmentajan tilalle nimitettiin maalivahtien tavoin Lehtosen opissa ollut Jaakko Rosendahl.
Periaatteessa Rosendahlilla on hyvät lähtökohdat aloittaa ura edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana. Porilaisten maalia vartioineet Antti Raanta ja Juha Järvenpää pelasivat jo viime kaudella erinomaisesti. Suurimmat haasteet maalivahtikaksikolla onkin viime kauden tason säilyttämisessä, sillä niin Raanta kuin Järvenpääkin ovat molemmat vielä melko kokemattomia maalivahteja.
Ylivoimaan haetaan parannusta
Porilaisjoukkueen viime kauden kenties suurin ongelma oli ylivoima. Patapakan ylivoima oli kauden alusta loppuun suorastaan luokatonta. Joukkueen ylivoimatehot jäivät todella vähiin, vaikka joukkueesta löytyi SM-liigan ylivoimaisesti paras maalintekijä. Harjoituskausi on kuitenkin ollut Ässien kannalta lupaava, sillä ylivoimaan on näyttänyt tulevan aivan uudenlaista potkua ja ainakin tähän mennessä Heshka ja Pihlman ovat näyttäneet päteviltä ylivoimamiehiltä.
Selkeää parannusta viime kaudesta tarvitaankin. Vaikka Karri Kivi viime kaudella muuta ajoittain väittikin, viime kauden lopun kaltaisella ylivoimalla ei voi menestyä. Pudotuspeleissä ja kärkikamppailuissa jokainen maali on tärkeä ja Ässät antoi viime kauden heikolla erikoistilannepelaamisellaan aivan liikaa tasoitusta muille. Hyvä erikoistilannepelaaminen on yksi menestyvän joukkueen kulmakiviä, ja juuri tuohon puoleen tulisi päävalmentaja Kiven keskittää viime kautta enemmän huomiota.
– Kyllä me olemme pyrkineet ylivoimaan satsaamaan. Se on ollut meillä iso teema, Kivi myöntää.
Ässillä on jälleen kerran mahdollisuudet päästä pitkälle, mikäli ulkomaalaisvahvistukset pelaavat hyvin ja puolustuksesta löytyy johtohahmoja. Pudotuspelipaikkaan patapakan tulisi nykyisellä materiaalillaan kyetä, mutta mikäli erikoistilanteet eivät parane, uudet hankinnat eivät onnistu odotetulla tavalla, eivätkä maalivahditkaan yllä edelliskauden tasolle, voi porilaisten kevät jäädä jälleen lyhyeksi.