Chicago Blackhawks juhli kesällä Stanley Cupia. Kaikki muistavat Patrick Kanen, Jonathan Toewsin ja Duncan Keithin panokset. Samoin kanadalaistähdet Shea Weber, Matt Duchene, Alex Pietrangelo ja Jamie Benn tunnetaan. Mutta mitä löytyykään tähtien takaa? Sieltä löytyy työmyyriä, jotka eivät tarvitse tehopisteitä osoittaakseen arvoaan joukkueelleen. Jatkoajalla esittelyvuorossa on Keskisen divisioonan osasto.
Niklas Hjalmarsson, Chicago Blackhawks, #4
26-vuotias ruotsalainen voitti kesällä uran toisen Stanley Cupinsa. Hän oli molempina kertoina tärkeä palanen Blackhawksin puolustusta, vaikkei tehopisteitä juuri kertynytkään. Ruotsalainen on alivoimalla mestaruusjoukkueen avainpelaaja blokatessaan laukauksia ja riistäessä kiekkoja vastustajien kärkipelaajilta. Isokokoinen puolustaja solmi juuri viisivuotisen jatkosopimuksen Blackhawksiin.
Jamie McGinn, Colorado Avalanche, #11
Avalanchen taiselun ruumiillistuma. Väkevässä hyökkäyksessä rooli viime vuosien väläyttelyistä huolimatta lähinnä kolmoskentässä, mutta voi sieltä yllättää. Nopea ja pelityyliltään muutenkin vauhdikas aggresiivinen laituri taklaa kovaa ja tarvittaessa pudottaa hanskansa. Ikääntyessään hermokontrolli parantunut, turhat jäähyt vähenemään päin. Iskee tarvittaessa tärkeitä maaleja maalinedustalta, alivoimalla saanee roolia blokatessa laukauksia. Oikeiden ketjukavereiden kanssa liigan kovimpia oikeaoppisia työmyyriä.
Antoine Roussel, Dallas Stars, #21
Ranskalainen NHL:ssä? Tälläinen poikkeustapaus kertoo pelaajasta, joka taklaa, raastaa ja tappelee Starsin puolesta. Nopea pelaaja nousi ensimmäisellä kaudellaan heti yleisön suosikkeihin Teksasissa. Numeronvaihdon jälkeen Roussel tarjosi vanhan pelipaidan ostaneille uuden päivitetyllä pelinumerolla. Starsin hyökkäys on kokenut muutosta, mutta sai ranskalainen roolin minkä tahansa, hän hoitaa sen varmasti kunnolla.
Kyle Brodziak, Minnesota Wild, #21
Joku voisi pitää vain hulluna sikailijana, mutta kyseessä on kova työmies jolla vain palaa välillä hella yli, kuten kellä tahansa. Hyödyntää isoa kroppaansa muussakin kuin vain tappeluissa. Monipuolinen pelaaja, pelannut myös puolustajan tontilla. Hieman jäähyherkkä, mutta kova taistelemaan. Hyvä maalineduspelaaja molemmissa päissä kenttää, kova laukaus.
Nick Spaling, Nashville Predarors, #13
24-vuotias laituri lähenteli toisena vuotena putkeen kymmenen maalin rajaa ja hänellä on yhä potentiaalia parempaan. Hyvät mahdollisuudet nousta Predatorsin kärkiketjuihin, armoton työmies jaksaa painaa joka ilta, vaikka peli onkin ajoittain tehotonta. Isokokoinen hyökkääjä ei ole mikään kovin taklaaja, mutta ei vältä kontakteja vaan on vahva kaksinkamppailuissa.
Vladimir Sobotka, St. Louis Blues, #17
NHL:n aliarvostetuimpiin eurooppalaisiin lukeutuva monipuolinen hyökkääjä on tärkeässä osassa Bluesin kivenkovaa hyökkäystä, alemmissa kentissä. Voi saada näytönpaikkoja myös ylempänä, mutta pääasiassa hoitaa likaista työtään alivoimalla ja tasavajaalla pienemmällä minuutilla. Kokoisekseen vahva puurtaja on viime kaudet tehnyt tehopisteissä tasaista jälkeä, mutta kiekonriistäjänä ja taistelijana hän on nosteessa.
Matt Halischuk, Winnipeg Jets, #15
Nopea rightin laituri saapui Jetsiin uudesta divisioonavastustajasta, Nashville Predatorsita. Läpimurtoa muutaman vuoden metsästänyt kanadalainen on kertaalleen onnistunut rikkomaan kymmenen maalin rajan pienellä peliajalla ja hakee uutta piste-ennätystä nyt kanadalaisseurasta. Mahdollisuus nousta tasaisessa Jetsin hyökkäyksessä aina ylivoimavastuuseen saakka, mutta on hyvä myös alivoimaduunarina, sähäkkä laituri tulee kovaa iholle.
