Stadin kirkkaat valot, viikko 49

LIIGA / Artikkeli
HIFK ei jättänyt Bluesille saumaa paikallisväännössä.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
HIFK jatkoi vahvoja otteitaan kotihallissa, mutta hävisi viikon ainoan vieraspelinsä Hämeenlinnassa. Kuinka pitkälle vahva kotivire vie stadilaiset? Lisäksi pohdimme alivoiman heikkoutta ja arvioimme ruotsalaisen pommikoneen onnistumista joukkueessa.

Tiistaina HIFK:lla oli tärkeä CHL-ottelu Frölundaa vastaan kotihallissa. Ruotsalaiset olivat jopa yllättävän paljon vastaantulijan roolissa, mutta HIFK:n harmiksi joukkue nappasi voiton vain yhden maalin erolla. Kaikki on siis vielä auki, kun joukkueet kohtaavat ensi tiistaina Ruotsissa toisen kerran. 

Heti keskiviikkona HIFK matkasi Hämeenlinnaan. HPK nappasi maalivahti Juuse Saros sankarinaan kolme pistettä katkaisten samalla HIFK:n neljän ottelun voittoputken.

HIFK kuitenkin paransi kurssin jälleen kotonaan perjantaina, kun Blues jäi aseettomaksi HIFK:n paukuttaessa kuusi maalia espoolaisten verkkoon.

HIFK on hävinnyt vasta kaksi kotipeliä tällä kaudella. Millainen voimavara se on joukkueelle jatkossa?

Sami Iilomo:Tottakai suuri. Menestys kotikaukalossa tuo työrauhaa joukkueelle myös vieraskaukaloissa. Mikäli pistetahti Nordiksella alkaisi hyytymään, paine joukkuetta kohtaan kasvaisi vaativien fanien puolelta. Vieraissa pitäisi kuitenkin pystyä parempaan. Pisteet ovat kuitenkin saman arvoisia koti- ja vieraskentillä, ja vieraissa joukkue on kerännyt vain 1,23 pistettä ottelua kohden.

Henri Havusela: HIFK:lla on ollut useampia kausia, joiden aikana kotipelit eivät ole lähteneet kulkemaan toivotulla tavalla. Tämä on kasvattanut joukkueen sisällä painetta, ja tekeminen kotiyleisön edessä on näyttänyt mailan puristamiselta. Tunnelma hallissa on suorastaan piinaava, jos joukkue ei esitä yleisölleen hyvää jääkiekkoa. Silloin voittaminen muuttuu vaikeaksi.

Tällä kaudella joukkue sai loistavan startin voittaen ensimmäiset ottelunsa kotiyleisön edessä. Itseluottamus ei ole sen jälkeen horjunut, ja pelaajat näyttävät nauttivansa kotihallissa pelatessaan. Toki tärkeämpää on se, miten valmennus saa joukkueen pelaamaan illasta toiseen, mutta henkisesti koko joukkue on ollut korkella tasolla läpi kauden.

Jasse Ikonen onnistui katkaisemaan maalittoman putkensa
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com

Yllätyitkö tavasta, jolla HIFK kaatoi Frölundan tiistaina?

Iilomo:Pakko myöntää, että HIFK:n esitys oli pienoinen yllätys. Joukkue oli ajoittain suvereeni kentällä ja lopputulos 2-1 mairittelee ruotsalaisia. Paikkoja oli vielä useampaankin lisämaaliin, kilauttelihan Arttu Luttinenkin maalirautoja kahteen otteeseen.

Kaikkiaan on ollut hieno huomata, että jokasyksyinen keskustelu Liigan tason laskemisesta on ollut jälleen turhaa haihattelua. HIFK oli tiistaina edellä lähes jokaisella osa-alueella ja vastassa oli sentään Ruotsin kärkiseura.

Havusela: Yllätyin kahdestakin syystä. Ensinnäkin odotin, että yksi SHL:n taitavimmista hyökkäyksistä olisi laittanut HIFK:n puolustuksen ahtaammalle kuin suurin osa liigajoukkueista. Näin ei todellakaan tapahtunut, vaan Ville Husso sai olla yllättävän rauhassa maalilla. Frölundalla oli koko ottelun aikana vain kourallinen laukauksia parhaalta maalintekosektorilta.

Toinen yllätyksen aihe oli se, ettei Frölundan valmennus ollut valmistautunut ollenkaan HIFK:n karvauspeliin. Ruotsalaisten pelityyli on usein sellainen, että puolustajat syöttelevät keskenään kiekkoa alhaalla ja odottavat rauhassa paikkaa avata peliä.

Nyt HIFK tulikin tyylilleen uskollisena kahdella miehellä päälle läpi ottelun, minkä ansiosta Frölundan avauspeli lässähti täysin. Saa nähdä miten homma muuttuu, kun joukkueet kohtaavat Ruotsissa.

Nostetaan tällä viikolla yksittäisistä pelaajista esille Daniel Grillfors. Minkälainen vahvistus on ruotsalainen ollut?

Iilomo:Kun miehen sopimus julkaistiin, kerrottiin Grillforsin olevan monipuolinen, hyvin luisteleva yleispuolustaja ilman varsinaisia heikkouksia. Tuosta on analyysiä vaikea pistää paremmaksi. Loistava pelaaja, joka tekee millintarkkaa työtä niin tasakentällisin kuin erikoistilanteissa. Tehotilastossa mies on Liigan neljännellä sijalla, omissa on soinut vain kahdeksan kertaa Grillforsin ollessa kentällä. Joukkueen ansaittu peliaikakuningas.

Havusela: Odotin Grillforsista tilastojen valossa peruspuolustajaa. Ruotsissa tehopisteet ovat jääneet aika vaatimattomiksi. Liigassa Grillfors on kuitenkin osoittanut olevansa tärkeä kentän molemmissa päissä. Laukaus ei ole erityisen hurja, mutta kosketus kiekkoon on liigapuolustajaksi parempaa keskitasoa. Tässä vaiheessa kautta hän on yli 20 tehopisteen tahdissa.

Sen lisäksi, että Grillfors on hyvä taklaaja, hän jakaa niitä fiksusti. Ei mene tunne edellä tilanteisiin, vaan antaa kovan taklauksen, kun paikka tulee. Grillfors on erittäin onnistunut hankinta HIFK:lta.

Hämeenlinna on viime vuosina ollut paha paikka HIFK:lle.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi

Miksi HIFK:n alivoima ei ole toiminut tällä kaudella?

Iilomo:Ongelma on useamman osa-alueen passiivisuus. Ensinnäkin neliö itsessään on passiivinen ja antaa vastustajan pyörittää peliä. Sinällään taktiikka voisi olla toimivakin, jos vastustajan peli tosiaan pyörisi maalintekosektorin ulkopuolella. Tästä päästäänkin toiseen ongelmaan. Maalinedustalla annetaan vastustajalle liikaa tilaa ja aikaa. Maalin edessä pitäisi pystyä pelaamaan mies tai vähintään maila pois, mutta HIFK:n kohdalla vastustajat ovat päässeet kiekkoon liian helposti käsiksi.

Havusela: Taktisten asioiden lisäksi HIFK:lta tuntuu puuttuvan hyökkäyksestä a-luokan alivoimapelaajat. Hyviä alivoiman tappajia kyllä on, mutta nyt joukkueesta puuttuvat Lennart Petrellin, Joni Töykkälän ja Petteri Wirtasen kaltaiset alivoimaspesialistit.

Monta kertaa on alivoimalla nähty, että vastustajan puolustaja pääsee laukomaan siniviivalta kiekon ylivoimalla maalille. Usein tämä on johtunut siitä, että joku HIFK:n nuoremmista hyökkääjistä on pelannut hetkeä ennen itsensä ulos tilanteesta.

» Lähetä palautetta toimitukselle