Jääkiekkoa käsittelevä fiktiivinen kirja on harvinaisuus, hyvä sellainen vielä harvinaisempi. Ruotsalaiskirjailija Fredrik Backmanin kolmas suomennettu teos "Kiekkokaupunki" onnistuu osumaan tähän harvinaisimpaan joukkoon.
Kirja sijoittuu kuvitteelliseen ruotsalaiseen pikkukaupunkiin Björnstadiin, jonka elämä pyörii jääkiekon ympärillä. Entiset lupaukset ovat seurassa valmentajina ja muina toimihenkilöinä, ja uuden superlupauksen odotetaan johdattavan kaupungin juniorijoukkue mestaruuteen asti.
Kun suurinta tähteä aletaankin epäillä vakavasta rikoksesta, joutuu koko kaupunki miettimään omia arvojaan, eikä jääkiekkokaan tunnu enää yhtä merkitykselliseltä. Sivuhahmojen ympärille muodostuu sivujuonia, mutta keskiössä on kuitenkin pieni ja yhteisöllinen kaupunki, jonka olemassaolon perustuksia yllättävät tapahtumat horjuttavat.
Kirjoittajan vahvuus on ollut kuvata uskottavasti sekä jääkiekkoelämää että pienen kaupungin ihmissuhteita ja perhe-elämää.
Samaistuttava tarina
Vaikka ei olisi kotoisin pikkukaupungista − kuten allekirjoittanut − tai kiinnostunut jääkiekosta, on kirjan runsaasta hahmovalikoimasta kuitenkin helppo löytää joku, johon samaistua.
Nuorten joukossa on kiusattuja ja kiusaajia, urheilijoita ja taiteilijoita sekä eri vähemmistöjen edustajia. Myös vanhemmissa ja muissa kaupunkilaisissa on erilaisia tyyppejä, jotka herättävät erilaisia tunteita säälistä raivoon.
Kirjan kantava teema on unelmointi. Monet aikuishahmot ovat jo joutuneet luopumaan omista unelmistaan ja kanavoivat nyt toivonsa uuteen sukupolveen sekä juniorijoukkueen menestykseen, joka tarkoittaisi myös kaupungille taloudellista nousua.
Eli jääkiekko on kaupungille tärkeää laajemminkin kuin kiekon itsensä takia.
Unelmoinnin keskeinen merkitys näkyy siinäkin, että "Kiekkokaupunki" on vasta kirjasarjan alku. Osa tarinan langanpäistä solmitaan loppusivuilla yhteen, mutta moni asia jätetään avoimeksi. Tulevista käänteistä annetaan myös ennakkotietoja.
Sujuvaa ja uskottavaa kerrontaa
"Kiekkokaupungin" ehdoton vahvuus on sen kielessä. Sekä hahmojen dialogi että tarinankerronta on värikästä ja vivahteikasta. Jokaisella hahmolla on oma, yksilöllinen puhetapansa. Niin nuorison kuin esimerkiksi pubinpitäjän puheet tuntuvat uskottavilta.
Teksti puolestaan vilisee kielellä leikitteleviä ilmauksia, ja välitön mielikuva on, että jos Kari Hotakainen kirjoittaisi jääkiekosta, lopputulos voisi olla tällainen. Ytimekkäitä ilmauksia, kuten "Jääkiekko on pelkkää peliä, se voi parhaimmillaankin vain muuttaa koko elämän" on tekstissä valtavasti, joten joku lukija saattaa toistuviin viisauksiin kyllästyäkin.
Kokonaisuutena kirjan teksti on kuitenkin sujuvaa ja helppolukuista. Vaikka sisältöä ja tapahtumia on paljon, kirjan ahmaisee nopeasti läpi.
Jääkiekon lisäksi "Kiekkokaupunki" käsittelee muun muassa ystävyyttä, surua ja lojaalisuutta. Sekä tarinassa että tarinan taustalla on runsaasti dramaattisia ja traumaattisiakin tapahtumia. Ajoittain tarinaa etenee myös jännärinomaisesti, mutta perusvire on kuitenkin positiivinen ja lämminhenkinen − humoristinenkin.
välitön mielikuva on, että jos Kari Hotakainen kirjoittaisi jääkiekosta, lopputulos voisi olla tällainen.
Suositeltava lukuelämys
Luin vuonna 2017 monta jääkiekkoaiheista kirjaa − pääasiassa elämäkertoja − ja kymmenittäin muunlaisia kirjoja. "Kiekkokaupunki" asettuu kärkipäähän sekä kiekkokirjoissa että lukemissani kirjoissa ylipäänsä.
Myönnän olleeni ennakkoluuloinen fiktiivisen jääkiekkokirjan suhteen, mutta yllätyin positiivisesti. Kirjan aikana pelataan vain kaksi ottelua, eikä pelitapahtumia paljoa kuvata. Jääkiekko, siihen liittyvät haaveet ja pukukoppielämä ovat kuitenkin koko ajan tapahtumissa mukana.
Aihepiiriä ei ole silti kenenkään syytä pelätä tai vieroksua. Kirjan voi nimittäin lukea yhtä hyvin jääkiekkokirjana kuin ihmissuhdekirjana. Lajityypistään poiketen "Kiekkokaupunki" on selvästi aikuisille eikä nuorille tarkoitettu kirja.
Kirjoittajan vahvuus on ollut kuvata uskottavasti sekä jääkiekkoelämää että pienen kaupungin ihmissuhteita ja perhe-elämää. Parasta "Kiekkokaupungissa" on se, että kyseessä on vasta kirjasarjan alku. Harvinaista herkkua on luvassa lisää.
Fredrik Backman (2017, ruotsinkielinen alkuteos 2016): Kiekkokaupunki (Björnstad). Otava Kustannus. 458 s.
