Tammikuun pelien jälkeen Suomi-sarjan kevätkausi on suurin piirtein puolivälissä. Helmikuulle runkosarjaa jää vielä pelattavaksi etelässä kahdeksan ja pohjoisessa kuusi kierrosta sekä joitakin rästiotteluita.
Runkosarjan päätyttyä molempien lohkojen neljä parasta pelaavat pudotuspelit, jotka käydään heti ensimmäisestä kierroksesta alkaen lohkojenvälisinä. Välierien voittajat saavat paikan Mestiksen karsintasarjassa.
Putoamiskarsintoihin puolestaan joutuvat molempien lohkojen kaksi heikointa joukkuetta. Toisessa otteluparissa kohtaavat etelälohkon kymmenes ja pohjoislohkon kahdeksas ja toisessa molempien lohkojen yhdeksänsiksi sijoittuneet joukkueet. Näiden parien häviäjät joutuvat karsimaan sarjapaikastaan kakkosdivisioonan parhaiden joukkueiden kanssa.
Etelälohkossa kuviot uusiksi
Etelälohkossa tilanne Jokipoikien takana näytti joulukuussa vakiintuvan, kun WarKiksen lisäksi myös HeKi sai vedettyä mukavan eron sarjan keskikastiin. Tammikuu kuitenkin muutti kaiken. Talousvaikeuksien ahdistama WarKis on luisunut syöksykierteeseen, eikä HeKin menokaan ole enää ollut yhtä vakuuttavaa kuin ennen joulua. Niinpä pudotuspelipaikkojen kohtalo on edelleen auki. Kahdeksan kierrosta ennen sarjan päättymistä on toisen ja seitsemännen joukkueen välinen ero vain kuusi pistettä.
1. Jokipojat
Kuukausi sitten tällä paikalla epäiltiin, että Jokipoikien ainoa jännitysmomentti loppukauden osalta on se, selviytyykö joukkue runkosarjasta tappioitta. Tammikuussa kävi selväksi, että ei selviydy. Jokipojat on hävinnyt kevätkauden kahdeksasta ottelustaan peräti kolme. Sarjatilanteeseen tämä ei tosin ole tuonut suurta muutosta. Jokipoikien etumatka kakkoseen on edelleen turvalliset 14 pistettä.
Ensimmäisen tappion joensuulaisille aiheutti VT-HT hakemalla kevätkauden avauskierroksella yllättävät vieraspisteet Mehtimäeltä. Tappioita tuli tammikuun loppupuolella pari muutakin, kun sekä HeKi että Ketterä pystyivät kotonaan kaatamaan Jokipojat. Tappioihin on kaksi selitystä ylitse muiden: kehno asenne sekä kova harjoittelu, jolla tähdätään menestykseen kevään ratkaisupeleissä.
Jokipojat hankki siirtoajan umpeutumisen alla kovan vahvistuksen, kun hyökkääjä Jani Keränen palasi WarKiksesta takaisin Pohjois-Karjalaan. Myös loukkaantumisesta kärsinyttä Mikko Vannista odotetaan helmikuun aikana kokoonpanoon. Sami Puruskainen pitää edelleen hallussaan sekä Jokipoikien sisäisen että koko etelälohkon pistepörssin kärkisijaa. 28 ottelusta hänellä on kasassa tehot 16+23=49. Puolustaja Miika Haapala on tehnyt pakille komeat 41 pistettä 28 pelissä. Myös Mikko Kinnunen ja Tapio Ahtonen ovat etelälohkon pistepörssissä viiden sakissa.
Runkosarjan loppu: Jokipojilla ei ole todellisia uhkaajia etelälohkon kärkipaikan suhteen. Joukkue saa hävitä vielä monta pelin lisääkin ilman, että se heikentää asemaa sarjassa.
2. HeKi
Vahvan loppusyksyn ansiosta etelälohkon kolmanneksi noussut HeKi paranteli tammikuussa edelleen asemiaan nousemalla yhden sijan ylöspäin. Tahti ei kuitenkaan ollut enää yhtä vakuuttava kuin ennen joulua, eikä HeKi saanut venytettyä piste-eroaan keskikastiin. Viidenteen sijaa on matkaa melko turvalliset viisi pistettä, mutta aivan kirkossa kuulutettuna ei heinolalaisten pudotuspelipaikkaa vielä voi pitää.
HeKi aloitti kevätkaudenkin vahvasti ja onnistui tammikuun puolivälissä kaatamaan kotonaan jopa Jokipojat. Kuun lopussa tuli kuitenkin pieni notkahdus, kun tuplaviikonloppu toi tappiot sekä Ketterälle että KOO-VEE:lle. Takaiskuihin oli kuitenkin hyvä selitys: kotipeli KOO-VEE:tä vastaan pelattiin loukkaantumisten ja pelikieltojen vuoksi 12 kenttäpelaajalla. Alkava tappioputki katkaistiin nopeasti vierasvoitolla VT-HT:sta.
Ratkaisuvoima on HeKissä jakaantunut kiitettävän tasaisesti. Peräti kuusi pelaajaa on jo ylittänyt 20 tehopisteen rajan. Joukkueen paras pistemies on tällä hetkellä seuran omiin kasvatteihin kuuluva vauhtikone Pekka Heinonen, jolla on koossa tehot 10+17=27. Myös Ranskasta täksi kaudeksi kotiseudulleen palannut ex-Pelicans-hyökkääjä Janne Sinkkonen on ollut hyvässä vireessä: 21 ottelussa 24 tehopistettä. Puolustuksessa Anssi Silfver pelaa edelleen hurjalla piste/ottelu –tahdilla.
Runkosarjan loppu: HeKin pudotuspelipaikka ei ole vielä täysin varma, mutta hyvin todennäköinen kuitenkin. Joukkueen pelivire ei ole olennaisesti heikentynyt, vaan tammikuun lopun tappiot selittyvät pitkälti loukkaantumissumalla. Kakkossija on HeKin tähtäimessä.
3. Titaanit
Kotkan Titaanit lähtee runkosarjan ratkaisupeleihin peräti kolmannelta sijalta. Taistelu pudotuspelipaikoista jatkuu silti täyttä häkää, sillä Titaaneiden ero viidenteen sijaan on vain kolme pistettä ja joukkue on pelannut 1-2 ottelua enemmän kuin pahimmat kilpakumppaninsa.
Titaanit pystyi kevätkauden alussa ottamaan muutamia tärkeitä voittoja. Pahimmista kilpakumppaneistaan se kaatoi niin HeKin, KOO-VEE:n, VG-62:n kuin WarKiksenkin. Miinuspuolelle tuli merkintä kotitappiosta VT-HT:ta vastaan. Ilman pisteitä Titaanit jäi myös vieraillessaan Savonlinnassa.
Kotkalaisten paras pistemies on edelleen mainiota kautta pelaava Jyri Paavola, joka johtaa etelälohkon maalipörssiä ja on toisena pistepörssissä tehoilla 27+19=46. Joulutauon jälkeen on piristynyt myös aiempien kausien tehokaksikko Simo Rouvinen – Tero Vuorinen, joka on noussut koko lohkon pistepörssissä kymmenen joukkoon.
Runkosarjan loppu: Titaanit käy edelleen tasapäistä taistoa VG-62:n, KOO-VEE:n ja SaPKon kanssa kahdesta viimeisestä pudotuspelipaikasta. Titaaneilla on 3-4 pisteen kaula takaa-ajajiinsa, mutta sillä on myös vähemmän otteluita jäljellä. Sarjan loppuohjelma on vieraspelivoittoinen, mutta pudotuspelipaikka on silti lähellä.
4. WarKis
Loistavan syksyn pelannut WarKis on vuodenvaihteen jälkeen luisunut kaaokseen. Tammikuun kahdeksasta ottelustaan varkautelaiset voittivat vain kaksi, ja siirtoajan alla joukkue menetti puolenkymmentä avainpelaajaansa. Loukkaantumisetkin ovat vaivanneet varkautelaisia, mutta joukkopaon taustalla lienevät huhut seuran taloudellisista ongelmista.
WarKis otti tammikuussa kotivoitot VG-62:sta ja Ketterästä, mutta VT-HT ja HeKi onnistuivat hakemaan pisteet Varkaudesta. Kaikki neljä vieraspeliään WarKis hävisi. Tappiokierre on pudottanut keskisavolaiset jo neljänneksi, ja pudotuspelipaikan säilyttäminen vaikuttaa erittäin hankalalta.
Pahin ongelma WarKiksen menestysmahdollisuuksien kannalta on avainpelaajien lähteminen muualle. Joukkueen toiseksi paras pistemies Jani Keränen palasi Jokipoikiin, ja KalPan reservimiesten muodostama kakkosketju Pasi Ahosilta – Matias Miettinen – Arto Kejonen otti suunnakseen kakkosdivisioonassa pelaavan Sotkamon Kiekon. Kokenut puolustaja Jani Mertanen puolestaan siirtyi Suonenjoen Kiekko-Karhuihin. Paras pistemies Antti Riekkinen ja maalivahti Juha Kauhanen sentään olivat ringissä vielä viimeisessä pelissä ennen siirtoajan umpeutumista.
Runkosarjan loppu: WarKiksen todelliset mahdollisuudet loppukauden osalta selviävät vasta, kun pöly on laskeutunut ja joukkueen seuraavan ottelun kokoonpano on tiedossa. Pudotuspelipaikan säilyttäminen on joka tapauksessa erittäin vaikeaa. Todennäköisesti WarKis päätyy sijoille 7-8.
5. VG-62
VG-62 jatkaa taisteluaan viimeisistä pudotuspelipaikoista. Tammikuussa joukkue pelasi hivenen alavireisesti ja hävisi vierasottelunsa kaikille muille paitsi pisteautomaatti PePolle. Vahvat kotipelit pitivät naantalilaiset kuitenkin playoff-viivan tuntumassa. Matkaa neljännelle sijalle on ennen helmikuun ratkaisupelejä kaksi pistettä.
Kotikentällään armonlaaksolaiset pystyivät kukistamaan SaPKon ja Ketterän, mutta vieraspelit Kotkassa, Varkaudessa ja Vermuntilassa päättyivät niukkoihin tappioihin. Jokipoikien vieraana VG oli vailla mahdollisuuksia. Kuukauden lopun kaksi kohtaamista PePon kanssa toivat odotetusti täydet neljä pistettä.
VG-62:n pirtein pelaaja on tammikuussa ollut Hannes Kymäläinen. Jalkapallolegenda Pauno Kymäläisen poika on noussut joukkueen sisäisessä pistepörssissä kärkipaikkaa hallussaan pitävän Sami Vireen tuntumaan. 21 ottelussa on syntynyt komea pistelukema 13+20=33. Tammikuun lopun kahdessa PePo-ottelussa Kymäläinen hurjasteli yhteensä kahdeksan tehopistettä. Maalin suulla torjuntavastuuseen on Ossi Ojasen sivussa ollessa joutunut kakkosmaalivahti Kimmo Wasström, joka on onnistunut erinomaisesti. Wasströmin torjuntaprosentti 93,49 oikeuttaa maalivahtipörssin kakkossijaan.
Runkosarjan loppu: VG-62 ratkaisee yhdessä Titaanien, KOO-VEE:n ja SaPKon kanssa kahden viimeisen pudotuspelipaikan kohtalon. VG:n lähtöasetelma runkosarjan viimeisiin peleihin on hyvä, koska se pääsee pelaamaan kahdeksasta jäljellä olevasta ottelustaan viisi kotikaukalossa. Joukkue nousee todennäköisesti pudotuspeliviivan yläpuolelle.
6. KOO-VEE
Ennen joulutaukoa neljän joukkoon noussut KOO-VEE tipahti tammikuun aikana pari sijaa alaspäin sarjataulukossa. Marginaalit keskikastissa ovat kuitenkin olemattoman pienet, joten joukkueella on edelleen erinomaiset mahdollisuudet pudotuspeleihin. Varjon loppukauden ympärille heittää kuitenkin epäselvä maalivahtitilanne.
KOO-VEE pelasi tammikuussa tapansa mukaan arvaamattomasti. Joukkue otti kolme niukkaa kotivoittoa ja sen lisäksi kaatoi yllättäen HeKin vieraskentällä. Pettymykseksi sen sijaan voidaan lukea helmikuun ensimmäisen päivän selkeä 1-5-kotitappio päävastustajiin kuuluvalle Titaaneille. Voittamalla tuon ottelun vähintään kahdella maalilla KOO-VEE olisi noussut pudotuspeliviivan yläpuolelle.
KOO-VEE:ssa tapahtui joulutauolla kaksi merkittävää pelaajasiirtoa. Alkukauden tukipilari, maalivahti Harri Kohvakka lähti Italiaan SV Kalternin joukkueeseen. Hänen tilalleen tuli kuitenkin vielä nimekkäämpi veskari, FPS:ssä ilman peliaikaa jäänyt Juha-Matti Taponen. Mainiosti pelannut Taponen oli tammikuussa KOO-VEE:n tärkeimpiä pelaajia, mutta siirtoajan umpeutuessa hän palasi takaisin Forssaan. Loppukauden maalivahtitilanne on hivenen epäselvä. Ykkösehdokas maalin suulle olisi alkukauden kakkosmaalivahti Tomi Jortikka, mutta Titaaneja vastaan kokoonpanossa oli kokematon maalivahtikaksikko Aleksi Joenniemi – Henri Hänninen.
Runkosarjan loppu: Taposen lähdön myötä KOO-VEE:n iskukyky on arvoitus. Joukkue on pelannut melko puolustusvoittoisella taktiikalla, joten maalivahdin rooli korostuu väkisinkin. Jos joku nykyisistä veskareista onnistuu, jatkuu taistelu pudotuspelipaikasta. Todennäköisempää on kuitenkin jääminen sijoille 6-7.
7. SaPKo
SaPKo kyttää edelleen pudotuspelipaikkoja tarkkailuasemissa tasaisen keskikastin hännillä. Joukkue on pelannut koko ajan lievän nousujohteisesti, vaikka sijoitus ei olekaan kohentunut. Neljänteen sijaan on savonlinnalaisilla matkaa enää kolme pistettä, ja joukkue on pelannut 1-2 peliä vähemmän kuin päävastustajansa.
SaPKon peli ei ole edelleenkään etelälohkon kärjen tasolla. Tämän osoittivat sarjan kärkijoukkueet Jokipojat ja HeKi jättämällä savonlinnalaiset vaille mahdollisuuksia. Takkiin SaPKolle tuli myös vieraspelissä VG-62:ta vastaan, mutta muista peleistä itäsavolaiset ottivat täydet pisteet. Voitot SaPKo otti muun muassa päävastustajiinsa kuuluvista Titaaneista, WarKiksesta ja KOO-VEE:sta.
SaPKo sai joulutauolla uuden ykkösmaalivahdin, kun K-Vantaassa syksyn pelannut Tomi Nyman teki paluun Savonlinnaan. Alkukauden ykkösvahti Federico Bobba joutui aukomaan luukkua, ja Kai Tillanen siirtyi Hyvinkään Ahmoihin. Nyman on pelannut varsin hyvin, mutta SaPKon suurimmat ongelmat olivat alunperinkin muualla kuin maalin suulla. Joukkue on tehnyt vasta viidenneksi eniten maaleja etelälohkossa, mikä itäsavolaisten hyökkäyskalustolla on aika heikko suoritus. Sapkolaisittain positiivinen asia on Jori Kokkosen piristyminen. Entinen Sport-hyökkääjä on noussut pistepörssissä kohisten.
Runkosarjan loppu: SaPKo on hiipinyt jo aivan pudotuspeliviivan tuntumaan. WarKiksen ja ehkä KOO-VEE:nkin ohitse SaPKo tullee nousemaan jo lähiaikoina, mutta VG-62:n ja Titaanien kanssa voi tehdä tiukkaa. Pudotuspeleihin pääsy on pienestä kiinni.
8. VT-HT
Vermuntilan Tempo pelasi erinomaisen tammikuun ja nousi pois karsijan paikalta. Joukkue otti peräti kuusi voittoa ja nousi tavoittelemaan vielä ainakin teoreettisella tasolla myös pudotuspelipaikkoja. Eroa neljänteen sijaan on seitsemän pistettä.
| lähikuva Sami Lehtiselle Tempo on luonnollinen vaihtoehto
[lue lisää] |
VT-HT:n nousun takana on parin kaivatun pelaajan liittyminen joukkueeseen. Jussi Saarenheimo toipui polvileikkauksen jäljiltä viimein pelikuntoon, ja kausina 1998-2002 joukkueen avainpelaajiin kuulunut Juha Laiho päätti tehdä paluun kaukaloon. Myös Italiasta palannut Krister Pietsalo oli siirtymässä Tempoon, mutta peliluvan saaminen loppukaudelle osoittautui liian kalliiksi prosessiksi.
Uusien pelaajien myötä myös tehopisteet ovat joukkueen sisällä jakautuneet tasaisemmin kuin alkukaudella. Etenkin nelosketju on piristynyt ja saanut onnistumisia aikaiseksi. Myös Petri Tervo on äitynyt kovaan pistetehtailuun päästyään Saarenheimon paluun jälkeen pelaamaan omalla paikallaan hyökkääjänä. Kesken syyskauden joukkueeseen siirtynyt maalivahti Niilo Kerminen on ollut mies paikallaan. Voitto-ottelussa Titaaneita vastaan Kermiselle kirjattiin ällistyttävät 79 torjuntaa!
Runkosarjan loppu: VT-HT käy piristyneen Ketterän kanssa kisaa siitä, kumpi joutuu PePon seuraksi putoamiskarsintoihin. VT-HT:llä on kolmen pisteen etumatka, mutta myös yksi ottelu enemmän pelattuna. Vaikka karsinnat kutsuisivatkin, on vaikea uskoa VT-HT:n joutuvan nähdyn kaltaisilla esityksillä vaikeuksiin pohjoislohkon jumbon kanssa.
9. Ketterä
Loppusyksyllä pahoihin vaikeuksiin ajautunut Ketterä jatkoi nihkeitä otteitaan tammikuussa. Niinpä kovaan vireeseen yltynyt VT-HT ajoi imatralaisten ohi pudottaen nämä karsijan paikalle. Tammikuun lopussa Ketterä heräsi vihdoin taistelemaan ja otti yllättävät kotivoitot kahdesta sarjan kärkijoukkueesta, HeKistä ja Jokipojista.
Ketterä jatkoi tammikuussa erittäin vähämaalisten otteluiden pelaamista. Joukkue on onnistunut maalinteossa vain noin 2,5 kertaa ottelua kohden, mikä on Suomi-sarjassa todella vaatimaton luku. Vastaavasti päästettyjä maaleja on vain hieman yli kolme per ottelu. Tammikuussa Ketterä teki enimmillään neljä ja päästi enimmillään viisi maalia.
Joukkueen tehokkaimpia pelaajia olivat tammikuussa Markku Moisio ja Vesa Koppi, jotka nousivat myös Ketterän sisäisen pistepörssin kärkeen. Sen sijaan Ruotsista joulutauolla tullut Simo Liukka ei ainakaan vielä ole esittänyt ihmeitä: 7 ottelussa tehot 1+2=3. Sveitsiläishyökkääjä Sven Bamertin ruuti on kastunut tyystin. Syyskauden tehokkain Ketterä-hyökkääjä ei tammikuussa tehnyt yhtään tehopistettä. Maalin suulla Antti Ore ylsi tammikuun lopun voitto-otteluissa loistosuorituksiin. Jokipoikien pitäminen yhdessä tehdyssä maalissa on tällä kaudella melkoinen meriitti.
Runkosarjan loppu: Ketterä tulee taistelemaan kahdeksannesta sijasta loppuun asti VT-HT:n kanssa. Tällä hetkellä vermuntilalaiset näyttäisivät kuitenkin olevan hivenen paremmassa vireessä. Ketterä ei ole päässyt eroon hyökkäyspelin ongelmistaan, vaan viime aikojen voitot ovat tulleet tiukasti puolustamalla.
10. PePo HC
PePon kevätkausi on alkanut odotetun synkästi. Joukkue ei ole voittanut uuden vuoden puolella vielä yhtään ottelua. Joulukuun alussa alkanut tappioputki on venynyt jo 13 ottelun mittaiseksi, ja piste-ero muihin on viimeistään nyt venähtänyt toivottomaksi. Yhdeksäntenä olevaan Ketterään on PePolla matkaa peräti 16 pistettä.
Lähimpänä pisteiden saantia PePo oli tammikuun alun kotiottelussa HeKiä vastaan. Lappeenrantalaiset sinnittelivät maalittomissa tasalukemissa kolmannen erän alkuun asti, ennen kuin HeKi sai tehtyä ottelun ainoaksi jääneen maalin. Tauon jälkeen PePo pelasi muutenkin melko pirteästi, sillä KOO-VEE ja Ketterä kykenivät voittamaan sen vain kahdella maalilla. Tämän jälkeen tappiolukemat ovat kuitenkin olleet reilumpia.
PePon kannalta ilahduttava asia on, että se on tammikuussa saanut jalkeille jotakuinkin täyden joukkueen, joten AaKoo-tyylistä pelaajakatoa ei heikosta menestyksestä huolimatta sentään ole näköpiirissä. Joukkueen tehopelaaja tammikuussa oli hyökkääjä Joonas Mälkiä, joka on noussut PePon sisäisessä pistepörssissä aivan syyskauden parhaan pistemiehen Sami Virolaisen tuntumaan. Mälkiän tehot ovat 25 ottelussa 7+6=13.
Runkosarjan loppu: PePo valmistautuu karsimaan sarjapaikastaan.
Pohjoislohko
Pohjoislohkon tilannetta tammikuun pelit eivät juurikaan muuttaneet. Neljän joukkueen taistelu lohkovoitosta jatkuu edelleen. Syytä lohkovoittoa onkin tavoitella, sillä pohjoisen ykkönen välttää Jokipoikien kohtaamisen pudotuspeleissä ja saa näin muita paremmat mahdollisuudet selviytyä Mestiksen karsintasarjaan.
Merkittävin muutos sarjataulukossa oli sijoja 5-9 miehittäneen alemman kastin hajoaminen kahtia. RoKi ja Et-Po paransivat otteitaan ja nousivat taistelemaan ainakin teoreettisella tasolla vielä playoff-paikoista. SHT, K-Oulu ja Ahmat ovat puolestaan jääneet sarjan hännille selvittämään, mitkä kaksi joukkueista päätyvät keväällä karsimaan sarjapaikastaan.
1. Raahe-K
Raahe-Kiekko nousi tammikuun kierroksilla pohjoislohkon kärkeen ohi Jeppiksen. Ykköstila on tosin lähinnä kosmeettinen, sillä Diskos vaanii takana tasapisteissä ja kaksi ottelua vähemmän pelanneena. Joka tapauksessa raahelaiset onnistuivat pohjoisen tiukassa kärkitaistossa ohittamaan Jeppiksen ja jättämään tämän kolmen pisteen päähän.
Kärkipaikasta huolimatta Raahe-K:n pelit eivät ole sujuneet aivan ongelmitta. Joukkue hävisi vieraskentällä niin Et-Polle kuin PaKallekin, ja kotipelistä RoKia vastaan irtosi vain piste. Kärkipään sijoitustaistelun kannalta elintärkeitä olivat kuitenkin kotivoitot Jeppiksestä ja Diskoksesta. Niiden ansiosta Raahe-K on toistaiseksi pystynyt pitämään pahimmat uhkaajansa takanaan.
Juho Luoma johtaa edelleen koko pohjoislohkon pistepörssiä (33+29=62), mutta tammikuun tehopelaaja on ollut kokenut Mika Ritoniemi. Aikoinaan 12 peliä SM-liigaa Tapparassa pelannut 31-vuotias hyökkääjä on tehnyt 26 ottelussa 56 (22+34) pistettä ja noussut pohjoislohkon pistepörssin kakkoseksi ohi Jeppiksen Petri Laitisen. Puolustuksen johtotähti Juha Falin onnistui hyvin lyhyellä lainapestillään Hokissa, mutta Raahe-K:n onneksi hän ei päässyt Hokin kanssa yhteisymmärrykseen jatkosopimuksen ehdoista.
Runkosarjan loppu: Pohjoislohkon kärki on niin tasainen, että kaikki sijoitukset välillä 1-4 ovat vielä Raahe-K:lle mahdollisia. Tämänhetkinen asema on kuitenkin sen verran hyvä, että sijoittuminen kahden joukkoon on todennäköistä.
2. Diskos
Erittäin vahvan loppusyksyn pelanneen Diskoksen voittoputki katkesi vuodenvaihteen jälkeen, mutta joukkue on edelleen pohjoislohkon kovakuntoisin. Tammikuussa Diskos ohitti Jeppiksen ja kipusi Raahe-K:n rinnalle sarjakärkeen. Sen asema lohkovoittoa ajatellen on hyvä, sillä jyväskyläläiset ovat pelanneet kaksi peliä vähemmän kuin Raahe-K ja Jeppis.
Diskoksen toisellekymmenelle venynyt voittoputki katkesi 1-1-tasapeliin PaKan vieraana, ja Raahe-K:n vieraana joukkue kärsi pitkästä aikaa tappion. Muilta osin tammikuu sujui hyvin, joskin Diskoksen ohjelma oli melko helppo. Erityisen tärkeän 2-3-vierasvoiton keskisuomalaiset ottivat kärkiottelussa Jeppistä vastaan.
Diskos on edelleen tasaisen vaarallinen joukkue, jolta puuttuvat huippuyksilöt. Tammikuussa profiiliaan kuitenkin nostivat selvästi joukkueen nimekkäimmät ex-Mestis-pelaajat Juha Hanhikoski ja Tuomo Yläinen. Hanhikoski on pääsemässä samanlaiseen vireeseen, jossa hän oli viime kaudella, ja Yläinen on noussut kamppailemaan joukkueen sisäisen pistepörssin voitosta. Kokeneiden profiilipelaajien panosta Diskos tarvitseekin yltääkseen pohjoislohkon voittoon.
Runkosarjan loppu: Diskos pelaa 7. ja 8. helmikuuta kotiottelut kahta pahinta kilpailijaansa, Raahe-K:a ja Jeppistä vastaan. Jos Disen koko kauden puhtaana pysynyt kotisaldo on näidenkin otteluiden jälkeen tahraton, on lohkovoitto jo lähellä.
3. Jeppis
Jeppis tipahti tammikuussa pohjoislohkon piikkipaikalta kolmoseksi. Joukkue ei ole ajautunut tappiokierteeseen, mutta pelannut kuitenkin hieman alakanttiin, ja pohjoisen tasaisessa kärkiryhmässä pienikin herpaantuminen näkyy sijoituksessa. Lohkovoiton saavuttaminen vaatisi uutta ryhtiliikettä, sillä ero kaksi ottelua vähemmän pelanneeseen Diskokseen on jo kolme pistettä.
Jeppiksen kohtaloksi koituivat tammikuussa kohtaamiset muiden kärkinelikon joukkueiden kanssa. Vieraspelit Raahe-Kiekkoa ja PaKaa sekä kotipeli Diskosta vastaan toivat pietarsaarelaisille yhteensä vain yhden pisteen. Lisäksi joukkue hävisi yllättäen sarjajumbo Ahmoille vieraskentällä. Kovakuntoisesta RoKista irtosi sentään selkeä kotivoitto.
Alkukaudella Jeppikselle kaikki kaikessa ollut tehokaksikko Petri Laitinen – Marko Lapinkoski on hieman hiipunut, ja tämä on näkynyt joukkueen menestyksessä. Pohjoislohkon pistepörssiä joulutauolla johtanut Laitinen on tipahtanut pörssissä sijalle kolme. Muista kentällisistä ei edelleenkään ole löytynyt merkittävässä määrin apuja, vaikka maalintekovastuu onkin hieman tasoittunut. Puolustus Jeppiksellä onneksi edelleen pitää. Joukkue on päästänyt Diskoksen jälkeen toiseksi vähiten maaleja lohkossaan.
Runkosarjan loppu: Viimeaikaisten esitysten valossa Jeppis näyttäisi jäävän lohkon kärkikaksikon vauhdista. Ero Raahe-Kiekkoon ja Diskokseen on kuitenkin vielä pienehkö, joten voitot kärkinelikon keskinäisistä otteluista nostaisivat Jeppiksen uudelleen taisteluun lohkovoitosta.
4. PaKa
Kuusamolaiset pelasivat tammikuussa varsin vahvasti ja tavoittivat sarjan kärkikolmikkoa hivenen. Hyvä menestys selittyy kuitenkin osin sarjaohjelmalla: PaKa sai pelata tammikuun seitsemästä pelistään viisi kotona. Pisteitä joukkue kaipasikin, sillä viivan alapuolelle jääneet RoKi ja Et-Po heräsivät tammikuussa viimeiseen taistoon pudotuspelipaikkojen puolesta.
PaKa kohtasi tammikuussa kotonaan kaikki kolme muuta kärkinelikon joukkuetta ja sai näistä keskinäisistä otteluista mukavat neljä pistettä. Raahe-K kaatui 3-0-lukemin, ja Diskoksen ja Jeppiksen kanssa pisteet tasattiin. Ainoa heikko hetki joukkueelle osui RoKia vastaan pelatussa vierasottelussa, jonka kuusamolaiset hävisivät selittelyittä 6-1.
PaKa sai tauolla uuden ykkösmaalivahdin, kun 20-vuotiaiden maajoukkueessakin syksyllä käväissyt Hermeksen kakkosjoukkueen maalivahti Matti Pulkkinen liittyi joukkueeseen. 18-vuotias veskarilupaus on aloittanut uransa Suomi-sarja-tasolla erinomaisesti: 7 ottelun jälkeen torjuntaprosentti on komea 92,86. Joukkueen hyökkäystehot kasaantuvat edelleen pohjoislohkon pistepörssin sijoja 6-8 miehittävän kolmikon Jarno Tiilikainen – Marko Tauriainen – Igor Tuljakov harteille.
Runkosarjan loppu: PaKan ohjelma helmikuussa on vaikea. Se kohtaa vieraissa kaikki kolme sarjataulukossa korkeammalla olevaa joukkuetta. Nouseminen kolmanneksi on mahdollista, jos Jeppiksen alavire jatkuu, mutta kärkikaksikko on kuusamolaisista liian kaukana.
5. RoKi-79
Rovaniemen Kiekon loppusyksyllä alkanut noususuhdanne sai jatkoa tammikuussa. Joukkue onnistui pari kertaa kaatamaan kärkinelikon joukkueitakin ja sai kavennettua eron playoff-viivaan viideksi pisteeksi. Pudotuspelitoiveet ovat silti edelleen varsin vähäiset, sillä PaKa ei osoita hiipumisen merkkejä.
Kärkijoukkueista RoKi onnistui voittamaan PaKan kotonaan sekä Raahe-K:n vieraissa jatkoajalla. Lisäksi lohkon häntäpään joukkueet jäivät poikkeuksetta RoKin jalkoihin. Tappiot lappilaiset joutuivat kärsimään Jeppikselle sekä Et-Polle, joka vei pohjoisen paikalliskamppailun nimiinsä rovaniemeläisittäin kirvelevin 7-6-lukemin.
RoKin alkukaudesta pahasti kangerrelleeseen hyökkäyspeliin toi piristysruiskeen joulutauolla ryhmään liittynyt amerikkalaishyökkääjä Sean Ober. Kajaanin Hokkiin loppukesästä tyrkyllä ollut mutta ilman sopimusta jäänyt Ober on tehnyt seitsemässä pelaamassaan ottelussa tehot 2+4=6. Hyökkäystehot ovat muutenkin parantuneet kautta linjan. Joukkueen parhaaksi pistemieheksi on noussut Ilari Sainio, jonka tehopisteet 25 ottelusta ovat 11+17=28.
Runkosarjan loppu: Pudotuspeleihin pääsy on RoKille lähes mahdoton tehtävä, sillä eroa PaKaan on viisi pistettä ja rovaniemeläiset ovat pelanneet ottelun enemmän. Neljän joukkoon yltäminen vaatii omien onnistumisten lisäksi myös PaKan epäonnistumisia.
6. Et-Po 72
RoKin ohella myös toinen lappilaisjoukkue Et-Po 72 on kevätkaudella päässyt kovaan vireeseen. Et-Pollakin on vielä teoreettiset mahdollisuudet playoff-peleihin, mutta käytännössä kuuden pisteen ero PaKaan on erittäin vaikeasti kiinni kurottavissa. Et-Po on tosin joukkue, jolla onnistuessaan on mahdollisuudet voittaa kenet tahansa.
Tammikuu sujui Et-Polta erinomaisesti, sillä joukkue hävisi vain kahdesti: vieraissa RoKille ja Diskokselle. Tosin otteluohjelmakin oli joukkueelle melko helppo, sillä esimerkiksi SHT:n Et-Po sai kohdata kaksi kertaa. Ylitorniolaisten kovan kotivireen todistajaksi joutui puolestaan sarjakärki Raahe-K, joka hävisi Isommus Areenassa selvin 9-5-lukemin.
Länsilohkon pistepörssin viime kaudella voittanut Jani Rautio on kauden mittaan päässyt jälleen hurjaan vireeseen ja noussut puolustamaan ykkössijaansa. Tällä hetkellä Rautiolla on kasassa 54 tehopistettä (16+38), jotka oikeuttavat pörssin neljänteen tilaan. Joulukuussa paluun tehneen Konstantin Astrahantsevin kädet käyvät edelleen: 10 ottelua, tehot 6+10=16. Tammikuun lopussa pääsi varsin hyvään vireeseen myös Et-Pon kakkosketju Juha Hasa – Nikolai Sikorski – Markus Kuusela.
Runkosarjan loppu: Et-Pon tilanne on samanlainen kuin RoKin: ilman PaKan tai Jeppiksen notkahdusta ei pudotuspeleihin ole asiaa. Et-Pon kannalta myönteinen asia on kotiotteluiden suuri määrä helmikuussa, mutta toisaalta edessä ovat myös vaikeat vieraspelit Raahessa ja Pietarsaaressa.
7. SHT
Seinäjokelaiset tipahtivat tammikuussa lopullisesti RoKin ja Et-Pon kyydistä ja jäivät taistelemaan sijoituksista karsintaviivalla. Kevätkauden alun seitsemästä ottelustaan SHT joutui pelaamaan peräti viisi vieraissa, ja tämä näkyy tuloksissa: tammikuussa pistesaldo kasvoi vain kahdella. Eroa K-Ouluun on tällä hetkellä kaksi ja Haukiputaan Ahmoihin viisi pistettä.
SHT:n kevätkausi käynnistyi mukavasti 7-2-voitolla K-Oulusta, mutta sen jälkeen on lihonut vain tappiosarake. Tammikuun muista otteluista kertyi tilille kuusi häviötä. Toki vastustajatkin olivat hankalia, ohjelmassa olivat muun muassa vieraspelimatkat Jyväskylään, Raaheen, Kuusamoon ja Ylitornioon. Et-Poa vastaan SHT pääsi pelaamaan myös kotonaan, mutta ottelu päättyi Etelä-Portimon niukkaan 6-7-vierasvoittoon.
Pelaajarintamalla ei ole juurikaan uutta kerrottavaa. Kovimman nousun joukkueen sisäisessä pistepörssissä on tehnyt Juha Kaipio, joka on noussut uhkaamaan joukkueen parasta pistemiestä Mikko Nevalaa. FPS:n testissä ennen kauden alkua ollut ranskalainen Aram Kevorkian ei ole osoittautunut kaksiseksi pelimieheksi edes Suomi-sarja-tasolla: 15 ottelusta ovat saldona tehot 5+1=6.
Runkosarjan loppu: SHT:n loppukauden kannalta ratkaisevia ovat ensi viikonlopun vieraspelit päävastustajien K-Oulun ja Ahmojen vieraina. Jos pistetili ei näissä peleissä kartu, on SHT vaarassa joutua karsimaan. Jos taas seinäjokelaiset voittavat molemmat pelit, on sarjapaikan säilyttäminen ilman karsintoja jo lähes varmaa.
8. K-Oulu
Loppusyksystä tappiokierteeseen ajautuneen Kiekko-Oulun vaikeudet ovat jatkuneet vuodenvaihteen jälkeenkin. Joukkue keräsi tammikuussa vähiten pisteitä koko pohjoislohkossa ja on edelleen joutumassa putoamiskarsintoihin. Eroa sarjajumbo Ahmoihinkin on enää kolme pistettä, kun sitä ennen joulutaukoa oli vielä neljä pistettä enemmän.
K-Oulun tammikuu oli synkkä. Joukkue sai seitsemästä ottelustaan kasaan vain yhden pisteen – yllättäen kotipelistä Diskosta vastaan. Erityisen huolestuttavaa oli häviäminen molemmille päävastustajille, SHT:lle ja Ahmoille, jälkimmäiselle vieläpä kotona Raksilassa. Pientä lohtua voi hakea siitä, että murskatappioita K-Oulu ei ole juurikaan kärsinyt, vaan se on laittanut tiukoille Diskoksen lisäksi myös Jeppiksen ja Raahe-Kiekon.
Joukkueen parhaaksi pistemieheksi on syyskauden pörssikärki Antti Leppäsen rinnalle noussut Arto Jussila. Tehot tälläkään kaksikolla eivät tosin ole kaksiset: 8+12=20. Kahtena peräkkäisenä kesänä siirtomarkkinoilla pahoja menetyksiä kärsineestä oululaisjoukkueesta puuttuvat tällä hetkellä profiilipelaajat. Edelliskausien rivimiehet eivät ole nostaneet riittävästi tasoaan.
Runkosarjan loppu: Pahalta näyttää. Ahmat on selkeästi paremmassa vireessä ja voi nousta oululaisten ohitse. Tämä puolestaan tietäisi sitä, että putoamiskarsintaotteluissa vastaan asettuisi PePon asemesta huomattavasti kovempi VT-HT tai Ketterä. Otteluissa SHT:tä ja Ahmoja vastaan on paljon pelissä.
9. Ahmat Haukipudas
Joulutauolla Haukiputaan Ahmojen tilanne näytti melko toivottomalta. Eroa K-Ouluun oli seitsemän pistettä ja pelit olivat menneet heikosti. Joulutauolla tilanne kuitenkin koheni, ja tammikuussa Ahmojen pistesaldo kasvoi viidellä. Samalla takaa-ajomatka K-Ouluun supistui puolella, eikä karsintaviivan päällä majaileva SHT:kään ole enää tavoittamattomissa.
Ahmat näytti uuden ilmeensä heti kevätkauden avausottelussa kaatamalla kotonaan sensaatiomaisesti Jeppiksen. Heti seuraavalla kierroksella voittoputki sai jatkoa, kun K-Oulu kaatui vieraissa. Kuukauden loppu toi tilille vain yhden pisteen jatkoaikatappiosta PaKalle, mutta vastustajatkin näissä peleissä olivat sarjan kärkipäästä.
Merkittävä tekijä Ahmojen piristymisessä on ollut kokeneen ex-Kärpät-hyökkääjä Markku Holapan paluu. Kahdeksassa ottelussa tehot 2+5=7 tehnyt 35-vuotias Holappa ei ole enää sarjan tehokkaimpia hyökkääjiä, mutta nykykunnossaankin selkeä vahvistus sarjajumbolle. Kaiken kaikkiaan Ahmojen peli on parantunut tammikuussa, ja myös puolustus on alkanut pitää aiempaa paremmin.
Runkosarjan loppu: Ahmat on pohjoislohkon jumbokolmikosta tällä hetkellä kovakuntoisin. Sarjan kärkijoukkueilta se ei kuitenkaan pysty hankkimaan pisteitä kuin korkeintaan satunnaisesti. Helmikuun kotiotteluista SHT:tä ja K-Oulua vastaan pitäisi ehdottomasti tulla neljä pistettä, jotta karsintojen välttäminen olisi mahdollista.
Jatkoaika seuraa kuluvalla kaudella Suomi-sarjaa kuukausittain julkaistavilla katsauksilla. Sarjan edelliset osat ilmestyivät 17.12., 6.11. ja 8.10.
