Venäjä ja MM-kisat 2001

Tilanne Venäjällä on kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana muuttunut. Jääkiekkobisnes on Venäjällä vähitellen ajautunut sekä jääkiekkoa tuntevien että markkinoinnista jotain ymmärtävien henkilöiden käsiin, ja kansan mielenkiinto lajiin on saatu jälleen heräämään. Tähän ei ole tarvittu edes Moskovan apua, sillä nykyiset mahtiseurat Metallurg Magnitogorsk, Avangard Omsk, Lokomotiv Jaroslavl, Severstal Tsherepovets, Lada Toljatti, AK Bars Kazan sekä loputkin 2 päättyneellä kaudella Superliigan play-off -vaiheeseen selvinnyttä joukkuetta pitävät majaansa Moskovasta katsottuna todella kaukana. Huippujoukkueet pystyvät kilpailemaan palkanmaksukyvyssä ainakin eurooppalaisten seurojen kanssa, ja 'paluumuuttajia' nähdään Venäjän Superliigassa vuosi vuodelta enemmän. Mainittakoon, että maineikas ZSKA oli päättyneellä kaudella Venäjän pääsarjan 16. ja viimeinen sarjassa säilyjä. 'Divarista' nousivat ensi kaudeksi takaisin ylimmälle sarjatasolle perinteikkäät moskovalaisseurat Spartak ja Krylja Sovetov.

Vuoden 2000 kisoissa venäläiset odottivat NHL-pelaajien tähdittämältä joukkueeltaan lähes itsestään selvää mestaruutta, mutta seurauksena oli kaikkien aikojen floppi. Vedenpitävää selitystä moiseen ei ehkä koskaan löydetä, mutta lähes olematon valmistautuminen ja valmennusjohdon auktoriteetin puute olivat ainakin osaselityksiä. Parempi onni avausotteluissa olisi silti voinut vapauttaa joukkueen pelin - nyt joukkue rimpuili loppuun asti henkisessä umpisolmussa. Orkesterissa on oltava yksi kapellimestari ja kaksikymmentä soittajaa. Päinvastaisessa tilanteessa se ei soi. Tämä on voinut olla mielessä Venäjän jääkiekkoliitolla, kun vuoden 2001 joukkuetta johtamaan nimitettiin Boris Mihailov, mies joka oli puikoissa myös vuonna 1993, kun Venäjä otti toistaiseksi viimeisimmän arvokisavoittonsa. Mihailovin saavutukset sekä pelaajana että valmentajana taannevat hänelle myös nykyisten kiekkotähtien kunnioituksen. Naganossa hyvin onnistuneen Vladimir Jursinovin nimitys katsomovalmentajaksi lienee niinikään yritys saada valmennusjohdolle lisää auktoriteettia. Nykyään varsin realistisesti ja kiihkottomasti maansa urheiluasioita seuraava Venäjän media on havainnut vuoden 2001 MM-kisoihin valmistautuvassa joukkueessa sellaista kipinää, joka lupaa realistisia mitalimahdollisuuksia.

Venäjän kiekkomaajoukkueen kokoajalla on vähintään yhtä paljon ongelmia kuin esimerkiksi Suomen joukkueen valitsijalla. Ensinnäkin runsaudenpula: Venäjän pääsarjassa pelaa 18 joukkuetta, ja seuraavallekin sarjatasolle riittää huippumiehiä kuten vaikkapa Moskovan Spartakin Ilja Kovaltshuk, NHL:n tämän vuoden todennäköinen ykkösvaraus. Lisäksi USA:ssa, Kanadassa ja Euroopassa kiekkoilee yhteensä ainakin 10 joukkueellista enemmän tai vähemmän varteenotettavia venäläisiä kiekkoammattilaisia. Ryhmässä on mielellään oltava pelaajia mahdollisimman monesta ilmansuunnasta ja joukkueesta; kapinahenki nousee muuten helposti esiin. Mihailov ei ole julkisesti puhunut mistään 'katosta' joukkueessa pelaavien NHL-miesten määrän suhteen, mutta teot ovat osoittaneet, että pallo on jossain määrin ollut itse pelaajilla: ne, jotka ovat hakeneet yhteyttä Mihailoviin ja ilmaisseet halukkuutensa kisoihin, on otettu valinnoissa huomioon. Mihailov itse ei ole kovinkaan aktiivisesti yrittänyt tavoittaa pelikautensa päättäneitä Amerikan-apuja. Muutamat joukkueeseen valitut hivenen yllättävät konkarit (kuten Valeri Karpov ja Juri Kuznetsov) kielivät jonkun mielestä ehkä siitä, että myös muutama 'valmentajan vanha kaveri' on päässyt mukaan. Molemmat mainitut ovat ainakin harjoitusotteluissa pelanneet valmentajan luottamuksen arvoisesti. Mihailov kuten edeltäjänsäkään ei joukkuetta rakentaessaan mieti ns. roolitusta ainakaan suomalaiseen tapaan. Kaikki kentälliset pyrkivät hyökkäämään ja tekemään maaleja - 'jarrukentästä' ei ole puhettakaan. Ylivoimaa varten ei rakenneta tehokentällisiä vaan kukin ketju saa yrittää vuorollaan - tosin neloskentän vuorot jäänevät käytännössä vähiin.

Mihailovin joukkue on leireillyt ennen kisoja yhdessä miltei kolme viikkoa. Harjoitusotteluita se on pelannut vain neljä: Vahvistettu Moskovan Dynamo kaatui 5-2, Tsekin kanssa pelattiin Brnossa ensin 2-2 ja Zlinissä Venäjä oli parempi 4-2. Moskovan All-Stars kaatui vielä lopulta 5-2. Venäjällä on kiitelty joukkueen asennetta ja yhteishenkeä, ja varovaisissakin arvoissa uskotaan tien olevan auki ainakin välieriin asti. Mainittakoon, että viime kevään kohumiehistöstä on mukana vain kolme pelaajaa: Jashin, Haritonov sekä Prokopjev. Vuoden 1993 kultajoukkueessa pelasivat nykyisistä miehistä Jashin ja Karpov. 'Cashinista' voidaan vielä todeta, että Venäjällä miestä pidetään todellisena Isänmaan ystävänä, isolla I:llä. Kun toisaalta tiedetään Atlantin tuolla puolen vallitsevat kriittiset mielipiteet miehen seurauskollisuudesta, tulee mieleen ajatus, että Jashinin sydän ei tosiaankaan pysty sykkimään Ottawalle, vaikka kädet ja jalat Sensin eteen työtä tekevätkin. En nimittäin usko, että venäläiset ovat väärässä - siellä ollaan taitavia tunnistamaan tunteita.

Kovia venäläisiä NHL-miehiä olisi vielä viime hetkellä ollut tarjolla lisää: Detroitista Fjodorov ja Kozlov ja Washingtonista Gontshar. Lieneekö tekosyy vai ei, mutta Majorov ei enää laske heidän varaansa paljoakaan viitaten ongelmiin saada ko. miehille ajoissa viisumi Saksaan. Tällaiset kaverit kun eivät itse viisumijonoon tietenkään mene, eivätkä EU:n nykyiset viisumisäännökset tunne mahdollisuutta hoitaa asiaa riittävän sujuvasti esim. lentokentällä maahan saapuessa, vaikka kyse olisi eräänlaisista VIP-henkilöistä. 'Normaali viisumiprosessi' vie n. 10 vuorokautta. Gontshar on viime hetkessä tosin ehtinyt kieltäytymään kisamatkasta.

Maalivahtiosastolta ei tälläkään kertaa odoteta ihmeitä, pahojen virheiden välttäminen olisi jo kylliksi. Koska hyökkäys on Venäjän paras puolustus, eivät maalivahdit yleensä joudu kiekkosateessa urakoimaan. Toki he voivat otteluita ratkaista, mutta siinä tapauksessa todennäköisesti Venäjän kannalta negatiivisesti. Ykkösmaalivahti on NHL:ssäkin pelannut, päättyneellä kaudella Moskovan Dynamoa edustanut ja Venäjän parhaiten palkattuihin kiekkoilijoihin kuuluva Mihail Shtalenkov. Shtalenkov oli Tsekkiä vastaan pelatussa harjoitusottelussa hieman ruosteessa, tämä johtui ehkä muutaman viikon pelitauosta. Kakkosvahti - monen mielestä tasaveroinen Shtalenkovin kanssa - on Severstal Tsherepovetsin Maksim Sokolov, ja selkeä kolmosveskari ZSKA Moskovan Denis Hlopotnov, joka pääsi tuuraamaan aivan kisojen aattona loukkaantunutta Vadim Tarasovia. Sokolov oli ainoa, jonka joukkue selviytyi Superliigan play-offeihin.

Maalivahtien tilastot, runko- ja jatkosarja + play-offs

Pakkiparit on pyritty rakentamaan perinteiseen tyyliin eli hyökkäävä pakki + varmistava pakki. Superliigan kahden kärkijoukkueen miehet loistavat poissaolollaan. Neljänneksi tulleesta Lokomotivista on kolme miestä. Pudotuspeleihin toiselta sijalta lähteneestä mutta seitsemänneksi jääneestä AK Barsista oli niinikään ehdolla kolme puolustajaa, mutta vain yksi näistä kiipeää kisakoneeseen. Puolustuksen tähti on joka tapauksessa hanakasti hyökkäävä Anaheimin Oleg Tverdovski (Kariyan jälkeen Ducksin 2. paras pistemies Teemun lähdettyä), jonka parina pelaa hillitympi Krasotkin. Toisen parin muodostavat Petrotshinin - Orehovski. Nouseva tähti Jevgeni Petrotshinin pelasi loistavan kauden, mutta kisamatka oli vaarassa viime hetken loukkaantumisen takia, josta syystä harjoitusmaaottelut Tsekkiä vastaan jäivät väliin. Mies on kuitenkin joukkueen onneksi ehtinyt tervehtyä. Kolmospari on mahtiankkavetoinen Vishnevski - Jevstafjev. Neljännen parin muodostavat tällä hetkellä Zhdan ja Zhukov.

Puolustajien tilastot koko kaudelta

Hyökkääjäosaston valinnassa puhutti jonkin verran AK Barsin parhaan pistemiehen Dmitri Kvartalnovin jääminen rannalle, jota mm. mies itse ei ole voinut lainkaan ymmärtää. Paha takaisku maajoukkueelle oli myös Maksim Sushinskin jalkavamma, joka pakotti Avangard Omskin tehomiehen ennenaikaiselle kesälomalle. Ykkösnyrkiksi on nousemassa Venäjän mestarijoukkueen Metallurg Magnitogorskin tehovitja Golts-Razin-Gusmanov. Tältä ketjulta tullaan näkemään 'klap-klap-' tai 'hurlumhei-kiekkoa', mitä nimitystä nyt saumattomasta ja mielikuvituksellisesta yhteispelistä halutaan käyttää. Superliigan maalipörssin voittanut Golts sekä pistepörssin ykkönen, temperamenttinen Razin ovat maaliahneita ja Gusmanov tyytyy enemmän rakentamaan paikkoja. Aleksei Jashinin ympärille kasattavaan vitjaan päätynevät kokeneet Kuznetsov ja Karpov. Kolmossentteri Prokopjevin laidalla on harjoitusotteluissa pelannut koko ajan Kuvaldin, ja tämä akseli pysynee yhdessä. Ketjun toisella laidalla pelaa näillä näkymin Tampa Bayn Haritonov. Neljäs sentteri on Pavel Datsjuk, jolle jäävät käteen loput laiturit eli NHL-mies Denis Arhipov sekä Anton But. Yksi paikka joukkueesta jäi kisoihin lähtiessä vielä täyttämättä, koska San Jose Sharksin hyökkääjä Aleksandr Korolev saapuu kisapaikalle omia teitään vähän myöhemmin.

Hyökkääjien tilastot (play-off -pelit mukaanlukien)

Mikäli Venäjä ei selviä puolivälieriin, on kyseessä vähintään yhtä suuri skandaali kuin vuosi sitten Pietarissa. Välieriin selviytyminen olisi Venäjältä normaalisuoritus ja loppuotteluun pääsy täysin mahdollista kaiken onnistuessa. Hankkimalla alkulohkon jälkeisessä 'välisarjassa' sijoituksen kahden parhaan joukossa Venäjä välttänee puolivälierissä kohtaamasta Ruotsia tai Suomea.

Mestaruus vaatisi koko joukkueelta itsensä ylittämistä. Venäjän lopullinen sijoitus on todennäköisimmin 2.-4.