Ilves voitti Kuortaneen Auroraliigan pronssiottelussa ja palasi mitalikantaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019 ja hopeamitalin. Joukkueen konkariosasto osasi arvostaa voittoa tuoreeltaan loppusummerin soitua.
− Keskimäärin tämä tuntuu paremmalta kuin hävitä kauden viimeinen ottelu, mitä olemme tehneet tässä aika monta vuotta. Hyvältä tuntuu. Viimeksi kun olemme Ilveksessä pronssia voittaneet, taisin olla 16-vuotias. Nyt tuntuu varmaan jopa paremmalta kuin silloin, tunnelmoi Ilves-kapteeni Jenna Lehtiniemi.
Puolustajana pelaava Lehtiniemi luonnehti ottelun kulkua seuraavasti:
− Alussa jäimme telineiseen, mutta saimme nostettua tasoa ja tehtyä tarvittavat maalit. Alku oli väkisin puskemista, mutta saimme pelin auki ja rennoksi. Siitä se lähti, mutta vastustaja oli kova. Saimme satasella painaa hommia, jotta peli kääntyi meille.
Yksi Ilves-sankareista oli tolppien välissä muurin lailla pelannut maalivahti Melisa Mörönen. Veskari allekirjoitti kapteenin aiemman otteluanalyysin.
− Alku oli koko joukkueelta tosi tahmea, mutta onneksi saimme pari rentouttavaa maalia siihen. Minulla oli koko ajan kova luotto tähän joukkueeseen.

Mörönen joutui koppaamaan jo ensimmäisessä erässä liki 20 torjuntaa. Suihkussa ei vielä 20 minuutin jälkeen tarvinnut kuitenkaan käydä.
− Välipalalla pärjättiin tällä kertaa. Kuortane tuli ensimmäisessä erässä tosi kovaa ja loi hyviä maalipaikkoja. Meidän onni, ettei niitä maaleja tullut.
Mörönen oli runkosarjan aikana paljon pois tupsukorvien vahvuudesta ja vastuuta kantoi kakkosmaalivahti Neea Pohjamo. Mörönen kärsi terveysmurheista.
− Alkukaudella oli paha aivotärähdys, ja oli vähän epätietoisiakin hetkiä, että voinko pelata enää. Sain sitten luvan pelata, ja ensin meni vähän aikaa itseluottamusta hakiessa. Sain vastuuta ja tärkeimmissä peleissä itseluottamus oli kunnossa. Pronssi on palkinto siitä, maalivahti sanaili.
Kapteeni Lehtiniemi on todellinen iki-Ilves. 26-vuotias puolustaja kiitteli tämän kauden rytmiryhmää vuolaasti.
− Tää on mun perhe. Olen tämä logo rinnassa kokenut 11 joukkuetta ja sanotaan näin, että tämä menee ihan kärkeen. Meillä on kirjaimellisesti bändi. Meillä on aina bändiesitys ennen peliä, ja Susanna Kupari on orkesterimestari siinä. Tämä on on hieno bändi, jonka kanssa on ollut hienoa pelata tämä ehkä jopa viimeinen vuosi, kapteeni Lehtiniemi päätti.
Tämä on on hieno bändi
Mörönen komppasi tahtia lyönyttä kipparia.
− Niin kuin Zena (Lehtiniemi) tuossa sanoi, tämä on perhe tämä meidän joukkue. Me ansaitsimme mitalin, ja tämän joukkueen eteen teki mielellään töitä.
Vielä tamperelaisyhtyeen edustajat eivät osanneet sanoa, miten lauantai-ilta jatkuu. Tampereelle olisi kai tarkoitus palata.
− Se on vähän auki vielä, että mitä teemme. Porukalla tästä lähdemme ja juhlimme oikein huolella, Mörönen lupasi.