– Oli aivan mahtavat seitsemän vuotta KHL:ssä. Tarkoitus oli jatkaa, jos asiat olisivat menneet toisin.
Maalivahti Juha Metsola pelasi KHL:ssä kolme kautta Amur Habarovskissa ja neljä kautta Salavat Julajev Ufassa. Parhaalla kaudellaan 2018–19 Metsola torjui Salavat Julajevin konferenssifinaaliin asti ja suomalainen palkittiin kauden päätteeksi KHL:n parhaana maalivahtina, vaikka sarjassa pelasivat tuolloin nykyiset NHL-torjujat Igor Šestjorkin ja Ilja Sorokin.
Ensi kaudelle suomalaisella oli alunperin sopimus Avtomobilist Jekaterinburgiin, mutta Venäjän aloitettua helmikuussa hyökkäyssodan Ukrainaan suunnitelmat muuttuivat, ja Metsola suuntaa syksyksi Sveitsiin nousijajoukkue EHC Klotenin riveihin.
– On mukava kokea pitkästä aikaa uusi sarja ja uusi maa. Perheen kanssa oli puhetta, että Sveitsi voisi olla mukava maa. Kloten on aivan Zürichin vieressä ja Zürichin lentokenttä on itse asiassa Klotenin puolella, niin matkustaminen on helppoa.
– Ja tietysti olen kuullut maasta ja sarjasta paljon hyvää, oli lopulta helppo valinta, kun mahdollisuus aukesi. KHL:ssä tuli reissattua, niin nyt on mukavaa vaihtelua, että pääsee joka yöksi omaan sänkyyn nukkumaan.
Sinänsä Venäjällä asumisesta jäi Metsolalle myönteisiä muistoja.
– Viihdyimme perheenä todella hyvin ja meistä huolehdittiin joka paikassa hienosti. KHL on sarjana kovatasoinen ja fanit olivat mahtavia. Ylipäänsä venäläiset ihmiset olivat todella mukavia. On harmi, että maan johto on mitä on ja tekee ratkaisuja, joista kaikki kärsivät.
Koska Metsolalla oli ensi kaudeksi sopimus Avtomobilistin kanssa, ei siirto Sveitsiin ollut aivan läpihuutojuttu.
– Aluksi oli vähän epäselvyyttä sopimuksen kanssa, kun kävi selväksi, ettei Venäjälle paluu ole mahdollista. Jekaterinburgissa seuran väki kuitenkin ymmärsi tilanteeni, eikä mitään ongelmaa lopulta ollut. Avtomobilist Jekaterinburg hoiti sopimuksen purun KHL:n kanssa ilman ongelmia.
Myös Metsolan kotiinpaluu keväällä kesken kauden sujui varsin yksinkertaisesti.
– Ei mitään pahaa sanottavaa kummastakaan seurasta. On tietysti kamalaa, mitä Ukrainassa tapahtuu. Kun sotatoimet alkoivat, mietimme, mitä tehdä. Kun päätimme lähteä, kaikki tapahtui nopeasti. Seura toivoi meidän jäävän, mutta he ymmärsivät myös meidän näkökulmamme. Hoidimme paperiasiat kuntoon ja palasimme Suomeen.
“Seitsemän vuotta KHL:ssä sujui paineettomasti”
Metsola aloitti uransa Ilveksessä ja teki läpimurtonsa Tapparassa torjuen kolmena peräkkäisenä keväänä liigafinaaleissa. Ennen KHL:ää tamperelainen oli pelannut kaksi kautta kanadalaisessa juniorisarja WHL:ssä, ja venäläiseen kulttuuriin oli aluksi opettelemista.
– Se oli KHL:ssä erilaista, että seuran GM saattoi tulla hävityn pelin jälkeen pukukoppiin räyhäämään. En kokenut erityistä painetta, koska en ymmärtänyt GM:n puhetta enkä koskaan saanut henkilökohtaista palautetta. Varmasti ulkomaalaispelaajiin kohdistuu enemmän painetta, mutta se meni itseltä ohi, kun keskityin päivittäiseen duuniin enkä seurannut paikallista mediaa.
– Koko seitsemän vuotta KHL:ssä sujui hyvin pitkälti paineettomasti, paitsi viime kesänä olin saada kenkää. Muutama treenipeli meni huonosti, niin seurajohto antoi vaihtoehdoiksi pudottaa palkkaa tai tulee kenkää.
Metsola sanoi olevansa valmis potkuihin, mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut.
– Se oli erikoinen tilanne, kun olin pelannut Ufassa jo kolme kautta ja kyse oli heinäkuussa pelatuista harjoituspeleistä, mutta maassa maan tavalla.
Metsola on urallaan saanut valmennusta muun muassa Jussi Parkkilan, Marko Toreniuksen ja Petri Tuonosen kaltaisilta arvostetuilta maalivahtivalmentajilta. KHL on viime vuosina kehittynyt johtavaksi maalivahtihautomoksi, ja Metsola kehuu Venäjällä saamaansa valmennusta.
– Minulla oli Ufassa ruotsalaisia maalivahtivalmentajia, Fredrik Mikko ja Jan Öhman, viimeisimpänä kanadalainen Vincent Riendeau, ekalla Ufa-kaudellani oli Daniil Tarasovin isä Vadim Tarasov yhdessä Mikon kanssa imemässä oppia ja Tarasov oli pari kautta myöhemmin vielä yksinään Ufassa.
Erilaiset valmentajat ovat Metsolan mielestä auttaneet häntä rakentamaan oman tyylinsä.
– Riendeau oli todella hauska tyyppi ja hänellä oli hauskoja tarinoita NHL:stä. Hän valmensi ottamaan kiekot kiinni ja sanoi, ettei maalivahtipelissä ole mitään kaavaa eikä ole kahta samanlaista tilannetta, niin on ihan sama, miltä torjuntatyöskentely näyttää.
Riendeau pelasi kausina 1987–95 lähes 200 NHL-ottelua Montréal Canadiensissa, St. Louis Bluesissa, Detroit Red Wingsissä ja Boston Bruinsissa. Valmennuskokemusta kanadalaisella on yhden KHL-kauden lisäksi NHL:stä, AHL:stä, DEL:stä ja QMJHL:stä.
Edellinen peli oli maaliskuun alussa, mutta luotan, etten Sveitsissä saa harjoituspelien takia kenkää.
– Ehkä Riendeau osasi katsoa, että kun olen jo kokenut kaveri, niin osaan kyllä torjua, kun fiilis on hyvä ja silloin koppi tarttuu.
– Se oli ihan ääripää Mikkoon verrattuna, kun hänen kanssaan käytiin pieniä yksityiskohtia ja torjuntatekniikkaa läpi. Öhman oli vähän noiden kahden väliltä ja huipputyyppi hänkin. Se oli mielenkiintoinen kontrasti ja iso näkemysero, kuinka peliä pelataan.
“Katsotaan Sveitsi ja mietitään vuosi kerrallaan eteenpäin”
177-senttinen Metsola on maalivahtina keskimääräistä lyhyempi, mutta se ei ole estänyt pelaamasta huipputasolla Liigassa ja KHL:ssä.
– Pituudestani ei KHL-vuosina puhuttu. Paitsi Mikko sanoi, ettei pituudellani ole mitään merkitystä, että pystyn kyllä kiekot torjumaan. Ja pituudelle ei kuitenkaan mitään voi tehdä, vaan sen realiteetin kanssa on tultava toimeen ja ehkä joitain tilanteita pelattava eri tavalla, miten kaksimetrinen maalivahti pelaisi.
Sveitsin pääsarja on Metsolalle uusi tuttavuus. Yhtään peliä hän ei ole nähnyt, mutta Tapparassa pelatessaan hän kohtasi SC Bernin kahdesti CHL:n alkulohkossa.
– Olen jutellut seuran GM:n ja maalivahtivalmentajan kanssa KHL:n ja NL:n eroista: KHL on täysin puolustussarja, maalipaikkoja tulee pelissä pari–kolme ja ottelut päättyvät 2–1 tai 3–2, mutta Sveitsissä ei ole samanlaista puolustamisen rakennetta ja ylivoimahyökkäyksiä tulee monta kertaa pelissä.
– Se on toisaalta mielenkiintoista vaihtelua ja yleisölle viihdyttävää.
33-vuotias Metsola on valittu parhaaksi maalivahdiksi sekä Liigassa että KHL:ssä ja hänellä on kolme SM-hopeaa, mutta ei mestaruuksia. Erityisiä uratavoitteita tai suunnitelmia Metsolalla ei ole, mutta ei hän toisaalta ole miettinyt peliuran jälkeistä aikaakaan.
– Katsotaan nyt tuo Sveitsi ja mietitään vuosi kerrallaan eteenpäin. Jossain vaiheessa tietysti pitää tulla kotiinkin ja siinä kohtaa täytyy miettiä, pelaanko vielä vai alanko tehdä jotain muuta.
– Peliuran jälkeisiä suunnitelmia ei oikein ole. Olen aina ajatellut, että sitä ehtii miettiä, kun vielä on monta vuotta uraa jäljellä, mutta nyt alkaa käydä selväksi, ettei niitä pelivuosia välttämättä montaa enää ole.
Sveitsissä opiskelun yhdistäminen jääkiekkoon on yleisempää kuin Suomessa esimerkiksi, ja siihen kannustetaan seurojen ja sarjan taholta.
– Sitten kun pelaaminen loppuu, vedän jonkin aikaa happea ja mietin, mitä haluan tehdä. Saatan jatkaa jääkiekon parissa tai saatan haluta tehdä jotain aivan muuta, aika näyttää. Opiskelua jääkiekon rinnalla on tärkeää tukea, koska peliura voi päättyä yllättäen ja silloin on apua, jos on opintoja suoritettuna.
Metsola ehtii perheineen lomailla vielä muutaman viikon ennen muuttoa uusiin maisemiin.
– Heinäkuun loppupuolella lähdetään Sveitsiin, elokuun alussa alkaa seuran kanssa toiminta. Haluan olla vähän ennakkoon paikalla laittamassa asioita kuntoon, perheen kanssa muuttaminen ei tapahdu ihan sormia napsauttamalla. Tampereella ollaan ja nautitaan hienosta kesästä.
Pelituntuma on pitkän tauon jälkeen kateissa, mutta Metsola uskoo sveitsiläisen kulttuurin olevan ymmärtäväisempää kuin venäläisen.
– Treenailen ja lomailen tässä samalla, jäälle olisi tarkoitus mennä heinäkuun aikana. Edellinen peli oli maaliskuun alussa eikä sen jälkeen ole ollut luistimia jalassa, mutta luotan, etten Sveitsissä saa harjoituspelien takia kenkää.