Nykymuotoisen CHL:n kymmenes kausi potkaistiin käyntiin syyskuun ensimmäisellä viikolla, ja kaksi ensimmäistä ottelukierrosta ovat tarjonneet jo paljon vauhtia eurooppalaisten seurakausien lähestyessä. Hallitseva Sveitsin mestari ZSC Lions aloitti kautensa pohjoisesta sen kohdattua torstaina Storhamar Hamarin Norjassa ja lauantaina Ilveksen Tampereella.
Poikkeuksellisesti jääkiekkopyhättö Hakametsässä pelattu ottelu oli iloinen jälleennäkeminen myös Zürichin riveihin kesällä siirtyneelle puolustaja Santtu Kinnuselle, joka palasi Eurooppaan kahden AHL:ssä vietetyn vuoden jälkeen.
Kinnunen palasi Hakametsään liki kahden vuoden tauon jälkeen hänen edustettuaan Tapparaa kausina 2020–22. Paluu tuttuun kaukaloon lämmitti lahtelaisen mieltä kovasti.
– Se tuntui hyvältä! Tampere on aina ollut kiva paikka ja palaan tänne aina mielelläni.
– Nyt tietysti oli Ilves vastassa, mutta Tapparaa vastaan olisi ollut vielä kivempi pelata, Kinnunen myhäilee.
Zürich vei Hakametsän iltapäivässä voiton vakuuttavin 4–1-lukemin. Kinnunen ei kuitenkaan halunnut vähätellä Tampereen keltavihreän leirin suoritusta.
– Ilves on kuitenkin kova nippu, tänäänkin meidän täytyi olla koko ajan varuillaan. Onneksi meidän maalinteko-osasto toimi erinomaisesti, olimme hyökkäyspäässä erittäin hyviä tänään.
Eurooppalainen peli tukee vahvuuksia
Kinnunen on erikoisessa tilanteessa Zürichissa, sillä hän on joukkueen ainoa uusi hankinta kesältä. 25-vuotias ei kuitenkaan koe asetelman haitanneen hänen alkuaan uudessa paidassa.
– Olen ainoa uusi pelaaja joukkueessa, joten on hieman haastavaa, kun kaikki muut tietävät jo mitä tehdä.
– Sopeutuminen on kuitenkin sujunut ihan kelvosti. Tietysti nautin täällä paljon ylivoimavastuuta, joka tarkoittaa myös sitä, että tulosta on tehtävä. Kurssi kääntyy varmasti vielä korkeammalle, kun ympärilläni on näin hyviä pelikavereita.
Vaikka eurooppalainen pelitapa ja kaukalo ovat Kinnuselle entuudestaan tuttuja, vaatii palaaminen kapealta Pohjois-Amerikan jäältä silti aikaa. Kinnunen kokee kuitenkin hyötyvän paluusta vanhoihin normeihin merkittävästi.
– Olen totutellut siihen, että minulla on jälleen enemmän aikaa, kun jää on isompi. Pohjois-Amerikassa tilanteet tulevat niin nopeasti, joten pidän kovasti siitä, että täällä saa pitää kiekkoa hallussa paljon enemmän.
– Se sopii vahvuuksiini paremmin.
Pelillisten erojen lisäksi eurooppalainen kiekko eroaa merkittävästi pohjoisamerikkalaisesta kauden aikaisen alkamisen ohella. Vaikka harjoituskausi ja ensimmäiset tosipelit ovat tulleet huomattavasti viime vuosia aiemmin, ei lahtelainen ole kantanut huolta siitä.
– Ei sinänsä. Tietysti lähtö Pohjois-Amerikkaan olisi ollut vasta näillä kulmilla, mutta pidän siitä, että heti alkukaudesta on näin hyviä ja tasokkaita pelejä. Se auttaa myös minua pääsemään haluamaani vauhtiin sopivan aikaisin.
CHL-kausi alkaa harjoituskauden päätteeksi ennen ensimmäisiä pääsarjaotteluita. Kinnunen on itsekin pelannut kahdella CHL-kaudella Tapparan paidassa, mutta formaatin rakenteeseen on kajottu merkittävästi sen jälkeen, kun hän viimeksi pelasi Euroopassa.
Kaudelle 2023–24 uudistunut CHL-formaatti saa puolustajalta kehuja.
– Pidän formaatista, ja siitä, että vastustajajoukkueet vaihtelevat vielä aiempaa enemmän. On siistiä, että CHL:n tasoisessa kilpailussa voi kohdata näin paljon erilaisia joukkueita ja pelityylejä.
Pohjois-Amerikan ovi oli yhä auki
Kinnunen edusti Pohjois-Amerikassa AHL-seura Charlotte Checkersia, joka on tuoreen Stanley Cup -voittaja Florida Panthersin farmiyhteistyöseura. Kinnuselle valkeni alkukesästä, ettei yhteistä tulevaisuutta olisi edessä, joten puolustaja ryhtyi etsimään uutta suuntaa uralleen.
– Aloimme puhumaan agenttini kanssa uusista vaihtoehdoista, kun kävi ilmi, ettei Panthers lähettäisi minulle alustavaa tarjousta.
Hän paljastaa, että myös Pohjois-Amerikkaan jääminen oli tapetilla, mutta lopulta Zürichin vetovoima oli lahtelaiselle liikaa.
– Pohjois-Amerikassa olisi ollut vielä vaihtoehtoja, mutta sitten Zürich muodostui vaihtoehdoksi. Tämä on yksi Euroopan parhaista organisaatioista, ja täällä pelaaminen tekee varmasti hyvää minulle.
Hän myös tyrmää utelut siitä, olisiko Suomeen paluu ollut tapetilla jossain vaiheessa.
– Ei vielä ainakaan. Tavoitteenani on kuitenkin edelleen palata Pohjois-Amerikkaan ja NHL-jäille, joten paluu Suomeen ei ole ajankohtaista.
Mikä Zürichissa sitten viehätti niin kovasti? 25-vuotias kertoo kovaa mainetta NHL-valmentajana niittäneen Marc Crawfordin johtaman valmennustiimin painaneen kovasti päätöksenteossa.
– Kanadalaisvalmennus oli suuri tekijä päätökseni takana. He tietävät, mitä NHL:ssä todella vaaditaan pelaajalta. He tietävät ja kertovat avoimesti, mitä minun täytyy tehdä ja missä asioissa on kehitettävää. He ottivat minut avoimesti vastaan, ja heillä on suunnitelma minun varalleni.
– Se todella vakuutti minut organisaatiosta.
Kinnunen jatkaa ylistyssanojaan puheen kääntyessä sveitsiläiseen kiekkoon suuremmalla skaalalla.
– Sarja vaikuttaa erittäin hyvältä. Kaikki ovat todella taitavia, ja jokaisessa joukkueessa on aivan Euroopan kärkipelaajia. Jääkiekko on yleisesti todella tasokasta siellä.
– Myös erikoistilanteet ovat erittäin isossa roolissa, josta pidän.
Zürichin kokoonpano kuuluu Sveitsin – ellei jopa koko Euroopan – kovimpaan eliittiin. Vaikka kilpailu pelipaikoista on tiukkaa, kääntää Kinnunen tilanteen kuitenkin vain positiiviseksi.
– Se nostaa kilpailullisuutta. Kokoonpanossamme on seitsemän ulkomaalaista pelaajaa, joten minun täytyy todistaa illasta toiseen, että pystyn pelaamaan huipputasolla.
Kehityskohdat huomioitu punakynällä
Tiukka kilpailutilanne tarjoaa näytön paikan lisäksi myös parhaan mahdollisen alustan ja ympäristön henkilökohtaiseen pelaajakehitykseen. Kinnunen on vakuuttunut siitä, että Zürichin valmennusryhmän avulla hänen pelinsä kehittyy taalajäille kelpoiseksi.
– Olen puhunut täällä valmentajieni kanssa pelini kehittämisestä siihen suuntaan, että voin palata NHL:ään ensi vuonna.
Erityishuomiota pelaajakehitykseasä vaativat osa-alueet ovat jo selvästi painuneet puolustajan mieleen.
– Minun täytyy kehittää vielä voimaani, ja keskitymme siihen voimavalmennuksen kanssa koko ajan. Samoin luistelun kanssa.
– Puolustuspään pelaaminen on toinen asia, mihin keskityn eritoten. Hyökkäyssuunnan pelaamiseni on kuitenkin sillä mallilla, että siinä ei ole niin paljoa viilattavaa.
Vaikka pidemmän kaavan tavoite on palata Pohjois-Amerikkaan, ei Kinnunen ole asettanut suurempia kausikohtaisia tavoitteita Sveitsiin.
– En ole juurikaan asettanut mitään, ainakaan vielä. Yritän nauttia mahdollisimman paljon näin alkuun, hän päättää.
