– Se Mestis-kausi oli ratkaiseva.
Näin aloittaa vastauksensa KalPan monivuotinen maalivahtivalmentaja Ilpo Kauhanen kysymykseen, mikä mahdollisti 20-vuotiaan Juha Jatkolan yllätysharppauksen kuopiolaisten ykköstorjujaksi ja koko sarjan maalivahtieliittiin.
Jatkolan lisäksi samankaltaisen syöksyn maalivahtipörssien kärkikahinoihin tekivät HIFK:n Roope Taponen ja Kärppien Leevi Meriläinen. Mestis-tausta yhdistää myös Taposta.
– Roope on edennyt A-junnuista Mestikseen, jossa hän sai ison ja
pelaavan roolin. Hän olisi ollut kypsä pelaamaan Liigaa aiemminkin,
mutta kausi alemmalla sarjatasolla kehitti häntä enemmän, taustoittaa HIFK:n maalivahtivalmentaja Jan Lundell.
– Mestis on hyvä sarja nuorille molareille. Se on U20 SM-sarjasta kuitenkin yksi askel eteenpäin ja Liigaan verrattuna Mestiksessä tulee enemmän läpiajoja ja ylivoimahyökkäyksiä. Mestiksessä pääsee torjumaan paljon, jonka myötä se on hyvä polku Liigaan, jatkaa Kauhanen perusteluja Jatkolan läpimurtokaudesta.
Kärppien Meriläinen pelasi Mestiksen sijaan kauden 2021–22 OHL:ssä Kingston Frontenacsin joukkueessa, jossa hän oli selvä ykkösmaalivahti. Kärppien maalivahtivalmentaja Ari Hillin mukaan kausi Kanadan juniorisarjassa vaikutti paljon seuraavaan liigakauteen.
"Yksi lahjakkuuden mittari on se, kuinka hyvin maalivahti pystyy oppimaan omasta pelaamisestaan: mitä kannattaa jatkaa ja mitä pitää kehittää"
– Nuorilla maalivahdeilla on usein iso askel nousta aikuisten peleihin. OHL-kaudessa oli se etu, että hän pääsi pelaamaan paljon ja sai rutiinia pelaamiseen, mutta se tuli vähän fysiikan kustannuksella. Alkukaudesta piti Samppa Jaakolan johdolla laittaa pelaamisen ohella Leevin fysiikkaa kuntoon.
– Liiga-kausi oli sikäli erilainen, että alle 20-vuotiaiden MM-kisat oli jo elokuussa, joten hän pääsi vähän myöhässä meidän ryhmään mukaan. Kesä jäi lyhyeksi myös toisesta päästä, kun heillä venyi OHL-kausi toukokuun puoliväliin. Oma sopeutumisensa Leevillä oli sekä aikuisten maailmaan että takaisin isoon kaukaloon, Hilli jatkaa.
Kolme 20–22-vuotiasta kovatasoista ykkösmaalivahtia samalla liigakaudella ei ole jokavuotinen ilmiö. Jääkiekkoliiton maalivahtipelin kehityspäällikkö Kari Lehtonen välittää haastattelussa kiitokset liigaseuroille, jotka päättivät antaa vastuuta monivuotisen junioripolun läpikäyneille nuorukaisille.
– On todella hienoa, että nuorille on annettu vastuuta, ja kaverit ovat kiittäneet minuuteista ja kantaneet vastuunsa. Toki toivon, että näitä tarinoita tulisi tuplaten tai triplaten. Jokainen liigaveskari käy juniorimyllyn läpi, enkä vielä ole nähnyt, että synnytyslaitokselta tuotaisiin liigapeliin torjumaan.
Kokenut maalivahtivalmentaja ei varsinaisesti ole yllättynyt, että nämä nuoret tekivät näin komean nousun Liigan huipulle.
– Jatkola on 16-vuotiaasta asti tuttu, ja potentiaali on totta kai tiedossa, kun U16 maajoukkueeseen valitaan. Meriläistä ja Jatkolaa seurasin viime elokuussa U20 MM-kisoissa ja erittäin hyvää tekemistä molemmilta. Mestaruus oli kiekon mitan päässä ja maalivahtipeli oli uomissaan.
– Taponen oli viikon mukana EHT:llä Ruotsissa. Hän ei pelannut, mutta seurasin treenaamistaan ja olen myös HIFK:n pelejä seurannut.
Taponen halusi pitää kiinni mahdollisuudesta pelata
Menneen kauden nuorista maalivahdeista yksi nousee piirun verran muita ylemmäs. Taposeen kiteytyy IFK:n nousu pohjamudista aina mitalipeleihin saakka. Vaikka neljäs sija onkin pettymys, ilman Taposen loistavaa kevätkautta Töölössä oltaisiin aloitettu kesäloma verrattain huomattavasti aiemmin.
Lundell näkee Taposen läpimurron olleen luonnollinen ja luonteva jatkumo hänen suunnitelmallisella urallaan. Vielä alkukaudesta 2022–23 IFK:n vastuutorjuja oli Niilo Halonen. Kun koppi ei tarttunut, nappasi Taponen paikan eikä suostunut siitä enää kauden aikana luopumaan.
– Hän halusi pitää kiinni mahdollisuudesta pelata. Erot maalivahtien välillä voivat olla hiuksenhienot, jolloin itseluottamuksen merkitys korostuu.
"On todella hienoa, että nuorille on annettu vastuuta ja kaverit ovat kiittäneet minuuteista ja kantaneet vastuunsa."
Nuoren maalivahdin kehittyminen nojaa pitkälti laadukkaaseen arkeen. Valittuun prosessiin tulee kyetä luottamaan, eikä lähteä hakemaan pikavoittoja. Lundell muistuttaa, että vahva itseluottamus rakentuu harjoittelun ja onnistumisten myötä.
– Liigassa menestymisen paineet ovat läsnä joka ilta. Sellaisessa tilanteessa tuo itseluottamusta sen sisäistäminen, että on tehnyt kaikki tarvittavat asiat mahdollisimman hyvin.
Lundell toteaa, ettei Taposella ole riippakivenä heikkoutta, joka hidastaisi hänen kehittymistään maalivahtina. Harjoittelemisen tulee vastaisuudessakin kehittyä järjestelmällisesti siten, että se tukee modernin huippumaalivahdin vaateita.
– Pelinlukutaitoa ja erilaisten tilanteiden ennakoimista on tärkeää kehittää. Kuinka pystyt auttamaan esimerkiksi puolustusta heidän työssään. Tänä päivänä et voi enää pelata mielessäsi ainoastaan yhtä pelitilannetta, muuten olet auttamattomasti myöhässä.
Lundell muistuttaa, että tulevan kauden osalta kaikki lähtee taas alkutekijöistä. Loppupeleissä kaikki pohjautuu valmistautumiseen – laadukkaaseen harjoittelemiseen ja asioiden oikeaoppiseen toistamiseen.
Jatkola kasvoi haastajasta vastuunkantajaksi
Joukkueen suoriutumista arvioitaessa HIFK:n Taponen tosiaan erottuu räpsänmitalla Jatkolaan ja Meriläiseen. Jos taas otetaan tarkasteluun kehityskaari U20 MM-kisoista elokuusta 2022 kauden 2022–23 päättymiseen, päihitti Jatkola odotusarvoisen ykkösmaalivahdin sekä Nuorissa Leijonissa että KalPassa ja pääsi kokeilemaan myös EHT:llä.
– Juha pääsi alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin elokuussa ja otti siellä ratkaisupeleissä ykköstorjujan paikan. Hänestä oikein huokui itseluottamus, kun hän tuli kisojen jälkeen KalPan mukaan. Juhasta näki, että askel eteenpäin oli otettu, ja seuraavaksi hän alkoi pikku hiljaa syödä meidän tšekkimolaria Matěj Machovskýa, Kauhanen allekirjoittaa.
– Ehdottomasti Juha ansaitsi peliminuuttinsa tällä kaudella. Pelaamisesta paistoi tasaisuus ja treeneissä hän oli todella työteliäs. Juha oli koko ajan parempi maalivahti. Ja helmikuun EHT-turnaukseen kun hän sai kutsun, niin alunperin piti pelata vain yksi ottelu. Emil Larmi taisi tulla kipeäksi, niin Juha pääsi toiseenkin peliin ja oli molemmissa hyvä.
Kauhanen tiesi Jatkolan potentiaalin ja sen, kuinka kehittymistä voi auttaa.
– Teknisesti Juha on ollut hyvällä tasolla jo juniorina ja aina ollut hyvä luistelemaan ja liikkumaan. Juha myös lukee peliä hyvin ja tietää, milloin kannattaa haastaa vastustajaa ja milloin ei. Hän osaa myös kokonsa käyttää oikein. Näitä taitoja pitää treenata koko ajan.
– Juha pelasi meillä jo viime kaudella joitakin pelejä ja pelasi ihan hyvin, mutta tuli myös pikku sulamisia, että päästi lyhyessä ajassa muutaman maalin. Se on nuorelle maalivahdille ihan tavallista, että kehittymiseen liittyy tällaisia kasvukipuja.
"Ehdottomasti Juha ansaitsi peliminuuttinsa tällä kaudella ja oli koko ajan parempi maalivahti."
Mestiksestä saadun kokemuksen lisäksi Kauhanen nostaa tärkeäksi tekijäksi Jatkolan henkilökohtaisen innon.
– Sitten kun Juha lähti Iisalmeen ja sai siellä vastuuta, niin sitä kautta pankkiin kertyi kokemusta erilaisista tilanteista. Peliminuuttien ja toistojen kautta tulee onnistumisia ja rutiinia. Mestiksessä tapahtui myös henkistä kasvua ja tuli pelaamiseen rauha, kun hän tiesi pelaavansa siellä loppukauden. Kauden alussa Juha vähän hyppi paikasta toiseen.
– Juhalla on aina ollut kova motivaatio harjoitteluun, eikä koskaan ole ulkopuolelta tarvinnut kehottaa lisäämään kaasua, vaan hän on huolehtinut siitä itse. Ja näin sen pitää ollakin.
Päättyneellä kaudella Jatkola oli lähtökohtaisesti kakkosmaalivahti ja Machovskýn kirittäjä, kunnes pelin taso osoitti, että isompi vastuu kuuluukin nuoremmalle. Ensi kaudella Jatkola on haastajan sijaan haastettava, mikä ei ole välttämättä yhtä helppo tilanne.
– Ensi kaudella Juhan pitää heti kauden alusta pystyä pelaamaan parhaalla tasolla. Hän on nyt näyttönsä antanut, ja ensi kaudelle Juhalle tulee kirittäjä, eli peliaika ei ole itsestäänselvyys. Totta kai Juha ansaitsi viime kauden näytöillään sen aseman, että lähtökohtaisesti hän on meidän ykkösvahti. Se tarkoittaa myös, että vastuu pitää kantaa.
Haastatteluhetkellä kirittäjän nimi ei ollut vielä julkista tietoa, mutta huhtikuun lopussa KalPa tiedotti hankkineensa Tanskan pääsarjasta yhdysvaltalaisen Stefanos Lekkaksen. Jatkolan sopimus kattaa kauden 2023–24, mutta kesäkuun lopussa pidettävässä NHL:n varaustilaisuudessa hänet todennäköisesti varataan.
– Pohjois-Amerikasta on ollut kiinnostusta, ja uskon, että Juha varataan kesällä. Jos kehitys jatkuu tähän malliin, niin uskon hänen myös saavan näyttöpaikan NHL:ssä. Varmasti hänen oma tavoitteensa on Pohjois-Amerikassa, mutta lähtökohta on, että hän olisi ensi kaudella meidän vastuunkantaja.
Mahdollista NHL-uraa ajatellen Kauhanen osaa nimetä selvän kehityskohteen Jatkolan pelaamisessa.
– Pohjois-Amerikassa pelaamista kun miettii, niin mailapelaaminen ja peliin osallistuminen Juhan pitäisi saada nykyistä paremmalle tasolle. Sen kanssa aiomme tehdä töitä, ja Juha tietää sen itsekin.
NHL-varauksen Kauhanen ei usko muuttavan mitään hänen ja Jatkolan yhteistyössä.
– Juha on tervepäinen, nöyrä ja kova tekemään töitä, niin mihinkään leijumiseen en usko. Joka osa-alueella pystyy aina kehittymään. Kaikkea pystyy parantamaan. Sen takia hallille tullaan joka päivä, että on mahdollista kehittyä.
– Harjoittelun kannalta alkukauteen yritetään saada määrällisesti paljon treeniä ja erilaisia harjoitteita. Kauden aikana on maalivahtiaikaa 15–20 minuuttia ennen kuin muu joukkue tulee jäälle. Siinä saatetaan esimerkiksi sellaisia juttuja hinkata, jotka ajankohtaisesti on veskarilla menneet maaliin, Kauhanen avaa maalivahtiharjoittelua yleisellä tasolla.
Meriläinen sai huippukaudelleen kruunun ensikosketuksesta NHL:ään
Kärppien kausi päättyi tappioon pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, mikä oli iso pettymys – Meriläistä ei kuitenkaan voi tästä syyttää. Ensinnäkin, Joel Blomqvist aloitti kaikki kolme Kärppien pudotuspeliottelua ja toiseksi, Meriläinen oli kenties suurin yksittäinen syy Kärppien pudotuspelipaikalle.
– Mitä pidemmälle kausi eteni, sitä mukaa pieneni ero hyvän ja huonon pelin välillä. Keväällä Leevi pystyi jo torjumaan isoja voittoja lähes yksikseen, Hilli vahvistaa.
Meriläinen aloitti kautensa Nuorten Leijonien ykkösvahtina, mutta joutui luovuttamaan torjuntavastuun Jatkolalle turnauksen ratkaisupeleissä. Kärppien ykkösmaalivahdin vastuun Meriläinen kantoi erinomaisesti ja sai liigakauden päätyttyä pelata vielä neljä peliä AHL:ssä ja kaksi peliä NHL:ssä.
– Oleellista oli Leeviltä hoksaaminen, mitä pelin jatkumo vaatii. Tarkoitan pelin jatkumolla torjuntaketjua eli miten liikut ja sijoitut optimaalisesti ennen laukausta ja miten torjunnan jälkeen reagoit ja pystyt löytämään kiekon. Näin maalivahti pystyy tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan, Hilli analysoi Meriläisen kehitystä kauden aikana.
– Tällaisten asioiden kanssa jumpattiin kauden aikana paljon. Videoiden avulla analysoitiin pelejä jälkikäteen, ja sitä kautta löysimme hyvän yhteistyön eli pystyimme rehellisesti puhumaan, mikä on hyvin ja missä on kehitettävää.
Teknisen lahjakkuuden lisäksi Hilli poimi tärkeän henkisen tekijän maalivahdin kehittymisen taustalla.
– Yksi lahjakkuuden mittari on se, kuinka hyvin maalivahti pystyy oppimaan omasta pelaamisestaan: mitä kannattaa jatkaa ja mitä pitää kehittää. Tässä Leevi meni kovasti eteenpäin.
"Maalivahtipeli on sellaista, että jos kiekko ei tartu, niin aika nopeasti unohtuu perusasiat."
Hilli kertoi pitäneensä Meriläisen kanssa yhteyttä tämän jatkettua kauttaan Pohjois-Amerikassa. Nuori maalivahti sai heti NHL-debyytissään kehuja Ottawa Senatorsin päävalmentajalta D.J. Smithiltä, kuinka suomalaistorjuja vaikutti ikäistään kypsemmältä.
– Hyvää palautetta hän sai heti, mutta pitää myös muistaa, että kilpailu pelipaikoista on kovaa ja marginaalit ovat pienet, millä tehdään se ero, pelaako AHL:ssä vai NHL:ssä. Leevin on se rutiinitaso saatava vielä kovemmaksi.
– NHL-joukkueilla on aika selvä polku nuorten maalivahtien kanssa, eli riittävä määrä pelejä AHL:ssä ja sitten katsotaan, riittääkö taso NHL:ssä. Peli kehittyy ja nopeutuu koko ajan, jonka myötä torjuntaratkaisut on tehtävä oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa.
Hillin valmennuksesta NHL:ään ovat siirtyneet esimerkiksi Pekka Rinne ja Niklas Bäckström. Kokenut valmentaja pyrkii auttamaan maalivahteja teknisten asioiden lisäksi myös henkisellä puolella.
– Henkinen valmennus on maalivahtien kanssa päivittäistä työtä. Keskustellaan, kuinka tulisi reagoida eri tilanteisiin. Pystyn auttamaan nuoria pelaajia, koska olen nähnyt kokeneempien maalivahtien toimintaa eri tilanteissa. Siitä pystyy ottamaan sellaista oppia, ettei tule isoja yllätyksiä.
– Maalivahtipeli on sellaista, että jos kiekko ei tartu, niin aika nopeasti perusasiat unohtuvat. Joka päivä on ansaittava oma paikkansa.
"Olisi tärkeää pitää huolta Mestiksestä, se on hyvä sarja nuorten pelaajien kehittymiselle"
Kahdessa kolmesta läpimurrosta Liigan huipulle merkittävänä taustatekijänä mainittiin Mestis. Lehtonen on samaa mieltä, että maalivahdeille on olemassa liigapolku ikäkausisarjojen ja Mestiksen kautta.
– Meriläinen, Taponen ja Jatkola ovat kaikki nuorella iällä tulleet seuransa Liiga-rinkiin mukaan ja kiivenneet niitä tikapuita. Itselleni tulee Juuse Saros ainoana esimerkkinä mieleen, että on noussut suoraan U20 SM-sarjasta Liigaan ilman Mestistä.
Lehtonen oli HPK:n maalivahtivalmentajana, kun Saros teki poikkeuksellisen loikan U20 joukkueesta Liigaan heti NHL-varauksen jälkeisenä syksynä, mikä korostaa Saroksen erityistä lahjakkuutta. Enemmistölle maalivahteja Mestis tai jokin muu sarja, missä maalivahti saa vastuuta, on kehityksen kannalta kriittinen.
– Olisi tärkeää pitää huolta Mestiksestä, se on hyvä sarja nuorten pelaajien kehittymiselle. U20 SM-sarjasta on iso hyppy miesten korkeimmalle sarjatasolle, niin Mestis-reitti on mielestäni liigaseuroilla hyvin hallussa ja seurat tekevät hyvää duunia, kun pienestä väestöpohjasta saadaan huippuja kehitettyä.
"Juuse Saros tulee ainoana esimerkkinä mieleen, että on noussut suoraan U20 SM-sarjasta Liigaan ilman Mestistä."
Tulevalle liigakaudelle esimerkiksi SaiPa hankki HockeyAllsvenskanissa päättyneen kauden pelanneen Kari Piiroisen. 21-vuotias HIFK-kasvatti pelasi kaudet 2018–20 OHL:ssä, minkä jälkeen TPS:ssä ja Tapparassa kertyi kahdella kaudella yhteensä 13 Liiga-peliä. Mestiksessä Piiroinen pelasi 32 runkosarja- ja kolme pudotuspeliottelua.
Kaudella 2020–21 Piiroinen oli alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa Suomen ykköstorjuja – pronssiottelussa kaatui muun muassa hyvällä torjuntatyöskentelyllä Venäjä. Nuorten Leijonien kakkosmaalivahtina kyseisessä turnauksessa oli muuan Roope Taponen.
Mora IK:ssa Piiroinen jakoi lähes tasan torjuntavastuun ruotsalaisen Andreas Ljunggrenin kanssa, mutta peliaikaa Piiroiselle tuli aikuisten sarjassa enemmän kuin aiemmin. Suoritustasokin oli lähellä sarjan kärkeä.
On mielenkiintoista nähdä, millaisen kauden Piiroinen pystyy Liigassa pelaamaan Ruotsin kakkostasolta saamansa kokemuksen turvin.
Hieman pidemmällä aikajänteellä on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan viime kaudella Mestis-mestaruuden torjuneen Waltteri Ignatjewin ura etenee. 23-vuotias maalivahti nimittäin siirtyy ensi kaudeksi Mora IK:n maalinsuulle, josta Piiroinen vapautti paikan.
Mestiksen viime kauden kärkitorjujista Jani Lampinen jatkaa Kiekko-Espoossa, Severi Auvinen siirtyy Ketterästä Jokereihin, ja Eetu Randelin jatkaa IPK:ssä. Tässä 20–22-vuotiaiden maalivahtien joukossa voi olla joku, joka vielä tekee rakettimaisen nousun Liigaan.
Taponen, Jatkola ja Meriläinen ovat viimeksi todistaneet sen mahdolliseksi.