Muutos. Perin haluttu ja pelätty sana.

Muutoksen perään huudellaan harva se päivä, mutta hihojen kääriminen sen eteen on monille välttelemisen arvoista hommaa. Soihdunkantajat tietävät, että kivet lentävät kiitosta ennemmin.

Muutos synnyttää aina epämiellyttäviä tunteita. 

Viime kesänä Liiga ilmoitti olevansa muutoskykyinen organisaatio, kun se palkkasi muun muassa kauppakeskus Triplan toimitusjohtajana menestyksekkäästi toimineen Kati Kivimäen luotsaamaan venettä kohti uusia tuulia.

Uusi kapteeni, entistä paremmat suuntanäkymät. Varsinkin markkinoinnin ja asiakaskokemuksen osalta.

Puhurin noustessa myrskyaallot alkoivat kuitenkin pärskyä veneen sisäpuolelta päin, minkä myötä Kivimäki ilmoitti hyppäävänsä laivasta.

Viimeisen tiedotteen kommentti "koen, että Liigan toimitusjohtajan on sittenkin parempi tulla syvemmältä lajin piiristä" on selvä testamentti ja antaa osviittaa siitä, kummalta puolelta venettä sen pohjaa nakerrettiin.

Veneen valmistajan eli Liigan puolelta on ollut totutun hiljaista, vaikka juuri nyt olisi tärkeää tulla ulos ja kirkastaa asioiden kulku. Joku puhuisi siitä kuuluisasta tuhannen taalan paikasta.

Puheenjohtaja Heikki Hiltunen kommentoi totutusti tavalla, joka hämmentää enemmän kuin selventää. Hän kertoo olevansa yhtäaikaisesti pettynyt Kivimäen päätöksestä mutta toteaa samalla, että "tulimme siihen tulokseen, ja Katikin koki, että tehtävään olisi parempi tulla lajin sisältä".

Kuka siis loppupeleissä päätti ja mitä?

"Uusi prosessi vaatii aina aikaa", totesi Jukka Rautakorpi taannoin JYPin 100-vuotiskauden julkistamistilaisuudessa. Hän kuvasi muutosprosessin alkua jäsentelemättömäksi. Tuolloin pinnalla kelluu johtavien tahojen erilaisia näkemyksiä.

"Tietoa lähdetään jäsentämään, josta tehdään johtopäätöksiä ja sitten se siirtyy tekemiseen", Rautakorpi totesi.

Kivimäen ja Liigan yhteisessä prosessissa moinen johti eroamiseen.

Hiltunen nostaa esiin myös oman historiansa Vaasan Sportin johtotehtävissä, jossa kertoo tarvinneensa useamman kauden ennen kuin alkoi sisäistää urheiluliiketoiminnan lainalaisuuksia.

Syystä, joka toistaiseksi makaa pimennossa, Kivimäki koki horisontin näkymät joko liian kaukaisina tai alla olevan veneen kiikkeränä. Hänelle riitti yksi kausi.

Ville Peltonen on korostanut joissain asiayhteyksissä, kuinka tärkeää valmentajalle on saada pelaajalta lupa valmentaa. Mitä ilmeisemmin Kivimäelle ei irronnut kunnollista lupaa johtaa.

Liiga ei ollut valmis siihen muutokseen, minkä perään se aiemmin kiikaroi. Mikko Pulkkinen muodostanee turvallisen väylän takaisin tutuille vesille. On puhdasta spekulaatiota, olisiko Kivimäki lopulta ollut tuon muutoksen pääarkkitehti. 

Ehkä voimakkain ajuri oli sittenkin varmistaa yhteisöllisten etelän reissujen säilyminen sen kaltaisina, ettei golf-kierroksilla tarvitse kiirehtiä asiasisältöjen tai vastaavien tylsyyksien pariin.

Sellainen vene ei seilaa, vaan ennemmin ajelehtii.