Boston Bruins ei ole päässyt kahdessa edellisessä Stanley Cupin finaalissa omalle hyvälle 60 minuutin tasolleen, vaan joukkueen peli on aaltoillut liikaa, ja avainpelaajat Charlie McAvoysta ja Patrice Bergeronin ykkösvitjasta lähtien ovat olleet virhealttiita − tai ainakin rohkeus ratkaista on puuttunut.
St. Louis Bluesin puolelta Jordan Binnington on maalillaan noussut ilmiömäiseen vireeseen karmean kolmannen finaaliottelun jälkeen. Tuukka Rask toisessa päässä ei ole pelannut huonosti, mutta suomalaisen taso ei tällä hetkellä riitä mestaruuteen.
Päävalmentajat Craig Berube ja Bruce Cassidy ovat nostaneet viime otteluiden yhteydessä tuomaritoiminnan tikunnokkaan − eivätkä täysin syyttä. Kumpikin joukkue on kärsinyt vihellyksistä ja vielä enemmän viheltämättä jättämisistä. Viides kamppailu Bostonissa osittain jopa ratkesi tuomarivirheeseen.
On lähes varmaa, että kuudennen finaalin yhteydessä päätuomaroinnista vastaavat herrasmiehet joutuvat tekemään kovia päätöksiä eikä ole mahdollista, että ne hyödyttäisivät molempia joukkueita samaan aikaan.
NHL:n finaalisarja on ollut alussa asti nuoralla tanssimista ja pienet asiat ovat pitäneet sarjan tiiviinä ja tasaisena. Toisen ottelun jatkoerä olisi voinut kääntyä Bruinsille, jolloin joukkue olisi karannut kahden voiton karkumatkalle. Bluesin itsensä kerääminen nelospeliin oli myös sarjan kannalta elintärkeää.
Nyt Bruins on ensimmäistä kertaa tappiolla sarjassa ja joutuu kaivamaan ainakin keskikokoisen rusakon silinteristään St. Lousin fanaattisen kotiyleisön edessä. Blues tietää nyt, miten mylvivän kansan saa valjastettua voimavaraksi painostavan pakotteen sijaan. Tai näin ainakin voisi kuvitella, että asia on.
Blues oli kolmannessa finaalissa ensimmäistä kertaa liki 50 vuoteen kotiyleisön edessä Stanley Cup -finaaleissa − lopputulos synkkä 7−2-tappio. Nyt Blues on ensimmäistä kertaa liki 50 vuoteen kotiyleisön edessä tilanteessa, jossa iso kannu on voiton päässä − heidän näpeistään.
Ajatellaanpa vaikka juuri kolmannen lapsensa saanutta Vladimir Tarasenkoa. Venäläinen on ollut joukkueensa tähtipelaaja oikeastaan siitä lähtien, kun puki Sinisten pelipaidan ylleen. Hän ei ole voittanut Stanley Cupia vielä kertaakaan. Washington Capitalsin supertähtenä jopa hieman Tarasenkoa pidempään häärinyt Aleksandr Ovetškin esimerkiksi voitti sen vasta viime keväänä.
Jos huippuhyökkääjään henkilöityvä paine purkautuu positiivisena nosteena joukkueelleen, nousee Lord Stanleyn malja Alex Pietrangelon käsivarsille seuraavan vuorokauden aikana. Tällöin Tarasenkonkin poika saisi itselleen astetta hulppeamman kylpyammeen.
Bruins oli vastaavassa tilanteessa vuonna 2011, jolloin Vancouver Canucks johti ottelusarjaa 3−2. Kuudes kamppailu tasoitti sarjan − historiankirjoista voi lukea, miten tuon sarjan seitsemäs finaali päättyi.
Juttua muokattu: 9.6.2019 kello 12.59: Kuudetta ottelua ei pelattu Vancouverissa.
