Suomi pystyi kokoamaan hylkäyksenkin jälkeen itsensä, ja pääsi jatkamaan peliä ylivoimalla. Maalia ei kuitenkaan syntynyt jatkoerän aikana, ja Yhdysvallat voitti ottelun voittomaalikilpailun jälkeen.
Suurin kysymys hylätyn osuman jälkeen oli peruste hylkäykselle. Sellaista ei missään vaiheessa kerrottu, ja se oli aikaisemminkin kisojen aikana ongelmana.
Kommunikaatio ottelun tuomareiden ja toimitsijapöydän välillä ei toiminut ollenkaan sillä tavalla, millä sen pitäisi. Tuomarin pitäisi kertoa selvä syy hylkäykseen toimitsijoille, ja sen jälkeen kuuluttajan informoida sama yleisölle. Varmasti myös ottelua television tai muiden laitteiden kautta seuraavat saisivat samalla saman tiedon.
Finaalin tapaus ei ollut ainoa laatuaan. Samaa voidaan sanoa myös Annina Rajahuhdan hylätystä osumasta Sveitsiä vastaan, ja myös Kanadan pitkään tarkistetusta maalitilanteesta välierässä.
Tässä on sellainen asia, mikä on syytä korjata tulevissa Kansainvälisen Jääkiekkoliiton turnauksissa. Seuraava mahdollisuus siihen ylimmällä tasolla on jo torstaina alkavissa alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Ruotsissa.
