Jotta Ässien nykytilannetta voi tarkastella, pitää ensin tehdä silmäily menneeseen.
Päävalmentaja Ari-Pekka Selinin palkkaaminen kaudeksi 2019−2020 oli oikeastaan juuri sitä, mitä lääkäri olisi Ässille siihen tilanteeseen määrännyt. Taustalla oli 2018 ja vuosi jolloin Ässät oli jatkuvassa turbulenssissa. Sekä joukkue että koko organisaatio kaipasi sekavan vuoden jälkeen paluuta uskottavaksi toimijaksi. Tähän palapeliin "takaisin kotiin palaava oma poika" ja muualla meritoitunut päävalmentaja tuntui täydellisesti sopivalta palaselta.
Tuon floppikauden jälkeen Selin kykenikin laittamaan pelillistä puolta kuntoon, ja ensimmäinen kausi oli tuloksellisesti kohtalainen. Patapakka olisi pelannut ilman koronaa pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Mutta viime kauden jäljiltä Selin valmennusryhmineen on Ässien kenties suurin kysymysmerkki.
Ässien viime kautta voi aivan huoletta sanoa flopiksi. Suoritustaso ei yksinkertaisesti riittänyt. Selinin työympäristö ei toki ollut helppo: Ässien joukkue kasattiin koronan pakottamana myöhässä ja lisäksi joukkue eli kesken kauden käsittämättömän paljon. Jatkuva pelaajaliikenne tuotti vaikeuksia, mutta jäällä ei oikeastaan missään vaiheessa nähty yhtenäistä joukkuetta.
Viime kausi herätti paljon kysymyksiä. Epäonnistuivatko Ty Rattien kaltaiset hankinnat holtittoman pelaajapolitiikan, heikon valmennuksen vai molempien takia? Onko Selin ja muu valmennustiimi tarpeeksi kartalla nykyjääkiekon vaatimuksesta? Onko Selinin eväät jo syöty ja kaikki annettava annettu?
Selin on aiemmin urallaan vaikuttanut valmentajalta, joka saa joukkueen toimimaan kaukalossa riittävän hyvin. Selinin joukkue ei välttämättä säkenöi, mutta oma pää on tarpeeksi tiivis voittojen saamiseen. Mutta viime kauden perusteella tämänkin voi kyseenalaistaa. Kaudella 2020−2021 Ässät päästi sarjassa kolmanneksi eniten maaleja oman pään vuotaessa niin tasakentällisin kuin varsinkin alivoimalla.
Maalilla Linus Söderström teki sen mitä oli tehtävissä, silloin kun oli pelikunnossa.
Nyt Ässien pitää pystyä parempaan ja peli-ilmeen pitää parantua. Selinin halusta ja tahdosta se tuskin on kiinni, mutta pelkkään passiiviseen puolustuspelaamiseen ja riskien minimoimiseen ei voi tyytyä. Selinin, Pasi Arvosen ja Saku Martikaisen täytyy keksiä uusia mausteita soppaan, muutoin Selinin kolmas ja mitä todennäköisimmin viimeinen kausi patapaitojen käskijänä päättyy mollivoittoisesti.
Tällä kaudella valmennuksella on enemmän aikaa laittaa pelillinen paletti kuntoon, vaikka helppo tehtävä se ei nytkään tule olemaan, sillä joukkueen vaihtuvuus myös alkavaksi kaudeksi on suurta. Mutta peruspaketti, voittavan pelin aihiot ja tutkaparit pitäisi löytää jo varhaisessa vaiheessa kautta.
Ässien materiaali verrattuna kilpailijoihin ei säkenöi, mutta tämänkin joukkueen voi saada riittävään lentoon ja sen voi ohjastaa pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle. Pitkällä tähtäimellä Porissa ei pitäisi tähän tyytyä. Ässät on mestaruuskautensa jälkeen elänyt vuosi toisensa jälkeen välikausia ja jossain vaiheessa pitäisi tulla se hetki, kun joukkueen tulisi pyrkiä kohti suoraa puolivälieräpaikkaa.
Se hetki ei kuitenkaan tunnu olevan tällä kaudella. Selinin viimeiseksi tehtäväksi taitaa jäädä mahdollisen tulevan menestyksen peruskiven muuraaminen.