Kevät on intohimoisen lätkäjätkän unelma-aikaa. Kaikilla peleillä on merkitystä, tunteet kuohuavat ja seurojen ja pelaajien tulevaisuudet saavat uusia suuntia.
Viime kevään raain taisto käytiin Ilveksen ja HPK:n välillä viimeisestä pudotuspelipaikasta. Ilves johti tismalleen tähän aikaan viime kaudella HPK:ta 13 pisteellä, kun vain yhdeksän ottelua oli pelaamatta.
Lopulta HPK:n uskomaton loppukiri ja Ilveksen sulaminen huipentuivat viimeiselle 60. ottelukierrokselle. HPK voitti, Ilves jäi nuolemaan näppejään sijalle 11. HPK mätki tieltään vielä Jokerit ja kaatui saappaat jalassa puolivälierissä tulevalle mestarille Kärpille.
Sama taistelupari, sama taistelun kohde. Samat päävalmentajat ja paljon samoja pelaajia. Tässä sitä taas ollaan.
Sarjataulukossa ei ole mitään niin raakaa erottelevaa "viivaa" kuin sijojen 10. ja 11. välillä. Pudotuspeleihin pääsy on pelaajille ja joukkueille todella tärkeä symbolisesti, pudotuspelit tuovat lisätuloja toimistolle ja aina on se mahdollisuus, että viimeisenä mukaan päässyt nousee sensaatiomaisesti nostamaan Kanada-maljaa.
Tämän taiston rinnalla kisaaminen kotiedusta on yhtä kovaa kuin kissanpennun ja lankakerän halailusessio.
Pääkysymys kuuluukin, kumpi joukkueista vie viimeisen himoitun pudotuspelipaikan?
Oletan ronskisti, että Ässät tai mikään muu hämäläisjoukkueiden edellä olevista seuroista ei tule perävalot edellä vastaan. Tämä taisto käydään mies miestä vastaan.
Niin. Kumpi vie?
Fakta on, että joukkueiden erottaminen on todella vaikeaa ellei lähes mahdotonta. Olen kysynyt mielipidettä tähän kysymykseen monelta kumpaakin joukkuetta seuranneelta taholta.
Kukaan ei ole vielä osannut antaa suoraa mielipidettä. Ei kukaan.
Tilastollisesti ajatellen joukkueiden tasoerot ovat lähes naurettavan pienet. HPK:n pienempi PDO-lukema (laukausprosentti+torjuntaprosentti) kertoisi Kerhon maalinteon paranevan vielä, mutta Ilves taas nokittaa ylivoimansa tehokkuudella.
Joulutauon jälkeen Ilveksen ykkösvahti Joonas Korpisalon torjuntaprosentti tasakentällisin on ollut 93,98, kun Juuse Saros on kopannut kiekkoja 93,79-prosenttisesti. Lisäksi joukkueiden materiaalista, päävalmentajasta tai pelitavasta on hankalaa löytää valtavia eroja. Yritä tästä nyt sitten ottaa selvää!
Ilves on pelannut HPK:ta kaksi ottelua vähemmän ennen keskiviikkoiltaa ja on kaksi pistettä Kerhoa edellä sarjataulukossa. Viime vuonna tällaiset erot olisivat olleet aivan paperia, kun HPK käynnisti kirinsä, mutta ei hämeenlinnalaisten myötätuuli mikään automaatio ole.
Ilves on etenkin hyökkäyksensä materiaalin osalta aivan eri tason joukkue kuin viime kaudella. Matias Soinnun ja Jesse Niinimäen vahvistama Ilveksen tuliosasto pystyy kantamaan tänä keväänä yhä enemmän vastuuta. Viime keväänä hyökkäys oli pitkälti yhtä kuin Michael Keränen, Kai Kantola ja 10 nallipyssyä.
HPK puolestaan on yhä Pasi Arvosen joukkue, joka pystyy parhaimmillaan kiusaamaan ketä tahansa. Mutta löytyykö joukkueesta samaa pakonomaista vimmaa pudotuspeleihin pääsemiseksi kuin Tuomas Tuokkolan Ilveksestä?
Toinen peräkkäinen kevään sulaminen olisi iso kolaus Tuokkolan maineelle valmentajana. Tämän on puskettava Alavuden valmentajagurua eteenpäin.
Taisto on tasainen, mutta toistaiseksi näen silkinohuen edun Ilveksen puolella. Kevään kuumin taistelupari elää kuitenkin omaa elämäänsä jokaisella ottelukierroksella, joten kaikki voi muuttua yhden illan aikana.
Ota popparisi esiin ja nauti huippuviihteestä.
