Sport heitti verkot vesille aikaisessa vaiheessa uuden ykkössentterin hakemiseksi. Yksi iso askel oli palkata Jukka Suutari tekemään pohjatyöt pelaajahankinnoissa, ja Suutarin ykkösnimi Juhani Tammisen muottiin oli Bryan McGregor. Aiemmin kaudella Suutarin mukana Vaasaan tuli Suutarin edellinen löytö, Lou Dickenson KooKoosta, ja kaksikko istutettiin hetimiten samaan ketjuun. Tulos on ollut harjoituspeleissä murhaavan tehokasta.
– "Mac" sai kyselyitä SM-Liigasta, Elitserienistä ja myös AHL:stä, minkä kautta olisi ollut mahdollisuus myös NHL-leireille. Me tehtiin paras haaste hänelle, sillä hän haluaa kehittyä pelaajana, ja tulla paremmaksi johtajaksi. Hienoa että Mac ajatteli myös pitkäjänteisesti ja tarttui meidän haasteeseen, sillä muualla olisi tilipussi lihonut kaksin- tai jopa kolminkertaiseksi, kertoi Suutari hankinnastaan.
– Se että pelaaja tulee tänne reilusti alle markkinahinnan, ja Sport oli ainoa seura joka uskalsi myös tarjota alle markkinahinnan olevaa sopimusta, kertoo siitä että hän haluaa sitoutua seuraan.
Skotlantilaisten vanhempien kautta EU-pelaajana Suomessa oleva McGregor herätti viime kauden hurjalla pisteputkellaan monien kiinnostuksen. Idaho Steelheadin joukkueessa Mac teki yhdeksässä ottelussa kauden lopulla tehot 14+16, ja viimeistään tässä vaiheessa monet scoutit avasivat kansiostaan McGregorin sivun.
Siirto Euroopan kaukaloihin oli miehen oma valinta, vaikka Sport ei ollut valinnoissa lähelläkään kärkeä. Lopulta monien unettomien öiden jälkeen Mac pisti nimensä Sportin papereihin.
– Halusin tulla Eurooppaan parantamaan kiekollista peliäni. Tiesin että osaan pelata Pohjois-Amerikassa paikallisella pelitavalla, mutta Jukka (Suutari) kertoi paljon Sportista ja mahdollisuudesta nousta SM-Liigaan, joten päätin tulla Vaasaan, kertoi Mac valinnastaan.
Eurooppalainen harjoittelurytmi ja suomalaiset olot eivät ole ihan vierasta kanadalaissentterille. Vaasa ei kaupunkinakaan ole liian pieni Ontarion miehelle.
– Yliopistossa pelattiin kaksi peliä viikossa, ja treenattiin alkuviikosta kaksi kertaa päivässä, eli aika samaa tahtia kuin täällä on pelien ja harjoitusten suhde, yliopistotaustainen McGregor kertoi.
Vaasa ei ole mikään metropoli, mutta kaupunki on McGregorin mieleen. Tekemistä riittää, olosuhteet ovat hyvät, joukkueessa on muitakin kanadalaisia ja Suomi on varsin samanlainen maa kuin Kanada.
Sport oli ainoa seura joka uskalsi tarjota alle markkinahinnan olevaa sopimusta.
– Kopissa on loistavia kavereita. Paul (Cabana) on auttanut todella paljon kaikessa kaukalon ulkopuolella. Muu joukkue on hyvin opastanut pelillisissä asioissa, ja jos itsellä ei peli kulje niin joku muu on aina hoitanut homman kotiin. Meidän käytössä oleva kuntosali on ”really sick” ja saamme käydä myös uimahallissa niin usein kuin haluamme, Mac kertoi olosuhteista jääkiekolle.
– Olen lisäksi kotoisin samankokoisesta kaupungista kuin Vaasa.
Suomesta ja Kanadasta löytyy muutama aika yllättävä ero.
– Luonto on täällä aivan samanlaista kuin kotipuolessa. Paljon samanlaista metsää ja ilmastokin on vastaava. Ruoka on samanlaista kuin kotona, tosin olen skotlantilaisten vanhempien takia oppinut syömään vaikka mitä. Se on erona että täällä on kaikilla puoleen väliin pohjetta yltävät sortsit. Kotona saisin kuonoon jos pitäisin sellaisia.
– Lisäksi jänikset on todella isoja, ja punaisella valolla ei saa kääntyä oikealle. Kuljen paljon iltaisin korvalappustereot korvilla ja kävelen kaupungilla, sillä haluan nähdä paljon kaupunkia täällä ollessani, Mac jatkaa.
– Lisäksi aion opetella suomen kielen kun täällä olen. Ehkä en Suomesta lähde kovin nopeasti pois.
Viime kaudella McGregor pelasi Boisen kaupungissa, Idahon osavaltiossa USA:n luoteisosassa. Paikallinen ECHL-joukkue Steelheads on Boise Staten yliopiston urheilujoukkueiden lisäksi kaupungin ykkösurheilua. Boise on kaukana maan keskuksista, mutta etäinen sijainti ei Macia haitannut. Päinvastoin.
– Kaupunki on todellinen piilotettu helmi. Kaupungissa opiskelee yli 30.000 ihmistä ja kaupungissa tapahtuu todella paljon. Meitä kohdeltiin erinomaisesti, ja me pelaajat saatiin usein ruuat, taksit ja parturit ilmaiseksi. Viihdyin todella mainiosti. Pelimatkat oli pitkiä, mutta liigassa lennettiin kaikkialle.
– Sportissa mennään bussilla kaikkialle, mutta matkat ei ole niin pitkiä. Kuitenkin bussissa nukutaan aika paljon, eikä matka silloin tunnu niin pahalta, reissaamaan tottunut ammattilainen kertoo.
Idahon ajalta McGregor huomaa ison eron jääkiekkojoukkueen ja yhteisön välillä. Pohjois-Amerikassa on todella yleistä osallistua kotipaikan erilaisiin tapahtumiin, kun taas Suomessa tämä on lähes olematonta. Steelheads pelasi usein yhden pelin kaudessa vaaleanpunaisella paidalla. Tämä ei ollut mikään muotitempaus tai tapa ärsyttää vastustajaa, vaan tempauksella kerättiin rahaa rintasyöpätutkintaan ja –hoitoon.
– Maalasin usein mailanikin vaaleanpunaiseksi. Paidat huutokaupattiin aina pelin jälkeen ja rahat menivät säätiölle. Monesti vierailimme sairaaloissa ja kouluissa. On hienoa aina antaa takaisin yhteisölle. Hehän tulevat myös meidän otteluihin, Mac paljasti pinkin paidan taustan.
– Sportin fanit ovat kuulemma erinomaisia. Odotan että saan pelata heidän edessä ja toivottavasti voin antaa heille syytä iloon. Me olemme kuitenkin viihdetaiteilijoita loppukädessä.
