KooKoo oli Liigan runkosarjan ylivertainen lisäpistekuningas. Se ansaitsi jatkoajalla ja vapailla kuljetuksilla 13 sarjapistettä. Potti on 13 prosenttia KooKoon kaikkiaan keräämistä 99 sarjapisteestä. KooKoon 60 runkosarjaottelussa 17 venyi yli varsinaisen peliajan. Osuus kokonaisuudesta on 28 prosenttia eli yli joka neljäs ottelu.
Huonoimmat joukkueet varsinaisen peliajan jälkeen olivat Ässät, HPK ja Sport. Niissä tilanteissa kukin hävisi viisi enemmän kuin voitti. KooKoo ja Ässät päätyivät lopulta sijoille kuusi ja seitsemän ja sarjapiste-ero oli neljä pistettä KooKoon eduksi, joten kaksikon paremmuuden voi nähdä ratkenneen kyvykkyyteen ottelujen pikkutunneilla.
Eniten jatkoaikoja ja voittolaukauskilpailuja tahkosi Sport. Sen 60 runkosarjaottelusta 23, eli yli joka kolmas, päättyi ylitöihin. Liigajoukkueilla tavanomaisin yhteissaldo jatkoajoista ja voittolaukauskilpailuista oli tällä kaudella sarjapisteissä -1 tai +1. Yksi lisäpiste olisi riittänyt Sportille yhtä sijaa parempaan loppusijoitukseen. Toisaalta tällöin Sport olisi peitonnut loppusijoituksissa HPK:n, jolle ylitöiden vaikutus sarjapistemäärään oli sama kuin Sportilla, -5. HPK kuitenkin urakoi vain 15 kertaa jatkoille. Kertoja siis kahdeksan vähemmän kuin Sportilla.
Tappara oli ainoa joukkue, joka voitti ja hävisi yhtäläisen määrän lisäpisteitä; kuusi voittoa, kuusi tappiota.
Joukkueen pärjäämiseen jatkoajalla ja voittolaukauksissa vaikuttaa moni seikka. Kenttäpelaajien kyvyt niissä tilanteissa, maalivahtien vastaavat, valmennuksen paneutuneisuus kulloiseenkin vastustajaan niitä varten, myös pelaajien taktinen paneutuneisuus niitä varten, pelaajien keskittyminen ja myös lykästämisellä on roolinsa. Tälläkin kaudella jatkoajoilla ja voittolaukauskilpailuissa voitettiin ja hävittiin sarjasijoituksia.
Muokattu 18.3.2025 kello 11.08: Muokattu kattamaan sekä jatkoajat että voittolaukauskilpailut. Aiemmin teksti oli vain voittolaukauskilpailuista.
