Alle 20-vuotiaiden miesten jääkiekon maailmanmestaruuskisojen finaalissa nähtiin sunnuntaina outo sattumus, kun Kanadan Aidan Dudas nosti kiekon joukkueensa puolustusalueelta pleksin yli. Kiekko ei päätynyt katsomoon vaan osui pleksin yläpuolella televisiokameraan. Ottelun suomalainen päätuomaripari Lassi Heikkinen–Kristian Vikman päätti säästää Dudasin rangaistuksetta.
Päätös oli oikea. Kansainvälisen jääkiekkoliiton turnauksissa, jollainen nuorten MM-kisat luonnollisesti on, ei ole rangaistavaa, jos kiekko tuollaisissa tilanteissa osuu kentän yläpuolella oleviin rakenteisiin. Esimerkiksi kameroihin tai mikrofoneihin. Mikäli kiekko ei olisi osunut kameraan, sääntöjenmukainen seuraus olisi ollut kahden minuutin rangaistus pelin viivyttämisestä.
– IIHF järjesti pari päivää ennen turnausta tuomareille palaverin, jossa itse asiassa juuri kyseinen detaljikin käytiin läpi. Sanottiin, että mediayhtiö TSN:llä on kisoissa iso tuotantokalusto ja siellä on kameroita, jotka ovat osittain kentän puolella. Sen takia oli selvää, ettei rangaistusta tuomita, Vikman kertoo.
– Onhan se melkoista, että tuollainen erikoisuus tapahtuu sitten MM-finaalin loppuhetkillä, mutta oli tosiaan onni, että juuri tuo asia oli käyty seikkaperäisesti ennakkoon läpi, hän hymähtää.
Kanadan ja Venäjän välistä finaalia oli tapahtumahetkellä pelaamatta reilu minuutti. Kanada johti 4–3. Kanada pelasi alivoimalla, joten mikäli Dudas olisi passitettu jäähyaitioon, Venäjä olisi päässyt kahden miehen ylivoimalle – maalivahdin pois kentältä ottamalla kolmen miehen ylivoimalle. Siksikin suomalaisten ratkaisu nostatti potran kalabaliikin. Linjatuomari vieläpä ehti ennen päätuomarien päätöstä näyttää sormillaan kahta minuuttia Kanadalle.
– Otimme tuomarinelikon nopeasti kasaan. Olimme kaikki yhtä mieltä, että osui kameraan. Ja kaikki muistivat, että tästä oli nimenomaan puhetta, Vikman toteaa.
Tuomarit palaveerasivat ennen kisoja turnauksen erotuomarivalmentajien ja IIHF:n sveitsiläisen erotuomaripäällikön Danny Kurmanin johdolla.
Vikman myös selventää käytössä ollutta sääntöä. Jääkiekon kansainvälisissä säännöissä lukee suomennettuna "pelaajalle ei tuomita rangaistusta, jos hän nostaa kiekon joukkueensa puolustusalueelta pois osuen sillä tulostauluun tai muuhun jääalueen yläpuolella sijaitsevaan rakenteeseen". Kyseessä on säännön 135 viides kohta.
Finaalisattumuksen tapauksessa olennaista on kohta "jääalueen yläpuolella sijaitsevaan". TSN:n kamera sijaitsi vain osittain jään yläpuolella ja televisiokuvan perusteella kiekko näytti osuvan kentän ulkopuolella sijainneeseen kohtaan.
– Säännön mukaan ei ole merkitystä, onko kiekon osumakohta kamerassa kentän puolella vai ei. Varmaankin se on haluttu sillä tavalla selkeäksi. Sunnuntainen kamerakin oli pyörivä. Ilmeisesti jopa 360 astetta. Siksi vaihteli paljon, oliko se koko ajan kentän puolella ja kuinka paljon se oli kentän puolella, Vikman kertoo.
Säännön sanamuoto "jääalueen yläpuolella sijaitsevaan" – alkuperäiskielellä englanniksi above the ice surface – siis käytännössä tarkoittaa vähintään osittain jääalueen yläpuolella sijaitsevaan.
Toisaalta antamalla mediakumppaninsa pystyttää kameroita niin matalalle kentän ilmatilaan IIHF rikkoo omia sääntöjään, sillä sääntökirjan 12. säännön kohta viisi ohjeistaa pelialueen yläpuolella olevien objektien minimikorkeudeksi jäästä seitsemän metriä. MM-finaalin kohukamera oli alempana.
Vaikka Vikman selventää tätä harvoin käytettyä sääntöä, hän kieltäytyy kommentoimasta loppuottelun muita pelitapahtumia.
– En voi ottaa kantaa yksittäisiin tilanteisiin. Enkä oikein otteluunkaan. Sen voin sanoa, että oli huikea jääkiekko-ottelu. Vauhdikas ja paljon taitoa jäällä. Huikea intensiteetti.
– Koko turnaus oli tuomariurani ehdottomia kohokohtia. Harva noihin pääsee. Ikimuistoinen kokemus.
Nyt keskustelun alla oleva sääntö ei ole kameroiden ja muiden seitsemää metriä alempana olevien rakenteiden osalta käytössä Suomessa. Suomen sarjojen ottelutapahtumissa ei sallita alle seitsemän metriä jään yläpuolella olevia rakenteita.
