Valmentajan haastoa voi sittenkin hyödyntää Liigassa moneen eri rikkeeseen – Tuomarit eivät noudata sääntöjä Telian ongelmien vuoksi

LIIGA / Uutinen
HPK-HIFK-ottelu toi ilmi uusia puolia valmentajan haastosta.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Valmentaja voi haastaa maalin ainoastaan maalivahdin häirintänä, mutta haaston jälkeen maali voidaan hylätä täysin eri syyllä. Oikeudenmukaisuus toteutuu, mutta teknisten haasteiden takia Liiga joutuu rikkomaan omia sääntöjään.

Valmentajan haastot ovat nousseet puheenaiheeksi Liigassa lauantaina 17.11. pelatun HPK–HIFK-ottelun jälkeen. Kyseisessä pelissä HPK:n maali hylättiin valmentajan haaston jälkeen. Tilanne on herättänyt huomiota, koska syynä hylkäämiseen ei ollut maalivahdin häirintä vaan potkumaali.

Liigan säännöissä seisoo, että päävalmentaja voi haastaa ainoastaan maalivahdin häirinnän. Periaatteessa tilanne onkin näin eli valmentaja voi pyytää videotarkastusta ainoastaan siitä, oliko tilanteessa maalivahdin häirintää. Käytännössä haaston yhteydessä kuitenkin tarkastetaan paljon muutakin.

– Valmentaja ei pysty haastamaan kuin maalivahdin häirinnän. Käytännössä samassa tilanteessa tarkistetaan kuitenkin myös muut kuusi kohtaa, joita videotarkastuksessa voidaan katsoa, Liigan tuomarijohtaja Jyri Rönn kertoo.

Maalivahdin häirintää tarkastaessa käydään siis läpi myös muut hylkäämiseen johtavat tekijät, joita ovat:
1. Ylittikö kiekko maaliviivan?
2. Ylittikö kiekko maaliviivan ennen maalin siirtymistä pois paikaltaan?
3. Oliko erä tai otteluaika päättynyt ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan?
4. Ohjattiinko kiekko maaliin kädellä tai potkaistiin kiekko maaliin?
5. Menikö kiekko tuomarista maaliin?
6. Pelasiko hyökkäävän joukkueen pelaaja kiekon maaliin yläriman yläpuolella olevalla korkealla mailalla?

Maali voidaan siis hylätä valmentajan haaston perusteella, vaikka olisi täysin selvää, että tilanteessa eivät täyty maalivahdin häirinnän tunnusmerkit.

– Totta kai, jos tuomari ei ole mennyt katsomaan tilannetta ja nähdään, että maali olisi pitänyt hylätä, se sitten hylätään. Oikeudenmukainen ratkaisu tehdään, Rönn perustelee.

Sääntöjen mukaan päätuomari tekee lopullisen päätöksen haaston jälkeen maalin hylkäämisestä. Tekniset ongelmat ovat kuitenkin pakottaneet Liigan rikkomaan omaa sääntöään tällä kaudella. Kesällä Liigan mediakumppaniksi tulleen Telian piti tuoda halleihin tablettitietokoneet, joista päätuomarien oli määrä tarkastaa tilanteet. Liigan tilannehuoneessa istuvien videomaalituomarien olisi tarkoitus editoida tarvittava kuvamateriaali lähetysvirrasta päätuomarien nähtäville.

Telia ei kuitenkaan ole saanut videokuvayhtettä kaikkien hallien tablettitietokoneiden ja tilannehuoneen välillä toimimaan. Siksi haastotilanteissa päätökset tulevat pitkälti tilannehuoneesta – jolloin ei toteudu sääntö siitä, että lopullinen päätös tulee olla päätuomarien. Kun maali voidaankin nyt hylätä haaston yhteydessä monesta eri syystä, käytännössä tilannehuoneen valta on luultua suurempi.

Valmentajan haasto onnistuu ainoastaan, jos joukkueella on käytössään vielä aikalisä. Mikäli haasto ei tuota tulosta vaan maali jää voimaan, joukkue menettää aikalisänsä sekä haasto-oikeuden. Onnistuneella haastolla joukkue säilyttää aikalisän ja saa myös myöhemmin ottelussa tehdä uuden haaston. Tämä sääntö on myös voimassa, vaikka maali hylättäisiin muusta syystä kuin maalivahdin häirintänä. Esimerkiksi HPK–HIFK-mittelön tilanteessa HIFK ei menettänyt haasto-oikeuttaan, vaikka tilanteessa maalia ei hylätty maalivahdin häirintänä.

» Lähetä palautetta toimitukselle