Olympiavastustajat ovat kuitenkin todella kovia. Pisteet Suomea tai Kanadaa vastaan vaatisivat ihmetekoja, joten kuolemanotteluksi jää alkulohkovaiheen päätöskamppailu Norjaa vastaan.
Itävalta saa ensimmäistä kertaa maajoukkueensa käyttöön samanaikaisesti kaksi maan nykykiekon suurinta tähteä, kun laitahyökkääjät Thomas Vanek ja Michael Grabner saapuvat New Yorkista Sotšiin. Joukkueen puolustus on kuitenkin paperilla jopa pienelle kiekkomaalle heikko, ja maalivahditkaan eivät ole ihmemiehiä. Itävallalla on ennenkin ollut vaikeuksia pelata joukkueena. Olympiaturnauksessa erityisesti ailahtelevaisen Vanekin on näytettävä joukkueelleen sitoutumista.
Kiekko-ongelmia Itävallassa
Vaikeudet näkyivät jo kevään 2013 MM-kisoissa, joissa edellisvuonna A-sarjaan noussut joukkue putosi, jälleen kerran, takaisin alempaan divisioonaan, vaikka Vanek oli mukana. Joukkuepelin salat unohtuivat itävaltalaisilta ja viisikkopelaaminen ja puolustus jäivät kelvottomalle tasolle. Emanuel Viveiros sai kuitenkin jatkaa päävalmentajana, ja hänen on tällä kertaa saatava supertähti ja rivimiehet pelaamaan yhteen.
Itävaltalaiskiekkoa on ollut kehittämässä myös tuttu suomalaisnimi. Alpo Suhonen on toiminut maan jääkiekkoliiton urheilujohtajana keväästä 2012 asti, ja itävaltalaiskiekon parissa riittää miehelle töitä.
Olympialaisiin valittu joukkue on vanha: sen keski-ikä on koko turnauksen neljänneksi korkein. Erityisesti puolustusta voi luonnehtia erittäin kokeneeksi. Lupaavien, nuorten itävaltalaispelaajien ongelmana on usein se, että he jäävät maan pääsarjassa liian pieniin rooleihin suuren ulkomaalaispelaajien määrän vuoksi.
Itävallan maajoukkue pelasi harjoitusottelun Tanskaa vastaan pari päivää ennen olympiamatkaa. Ilman NHL-pelaajia kiekkoiltu ottelu päättyi kuitenkin wieniläisyleisön harmiksi Tanskan niukkaan 3-2-voittoon.
Tähdet hyökkäyksessä: tehoja odotetaan
Itävallan nimekkäimmät pelurit, kaikki kolme NHL-pelaajaa, ovat laitahyökkääjiä. Joukkueen suurin tähti Vanek kiekkoilee tällä hetkellä New York Islandersissa, jossa mies on tehnyt huippusentteri John Tavaresin rinnalla kovat tehot, mutta maajoukkueessa vierelle ei löydy yhtä kovatasoista keskushyökkääjää.
Ykkösketjun toisella laidalla pelannee Vanekin seurakaveri Michael Grabner, joka on toinen seurajoukkueensa vakiokasvo ja maajoukkueensa vastuunkantaja. Itävalta tarvitsee Islanders-kaksikolta valtavien peliminuuttien ja johtajuuden lisäksi tehoja.
Itävallan kolmas NHL-pelaaja Michael Raffl pelaa ensimmäistä kauttaan NHL:ssä ja Philadelphia Flyersissa. NHL-kokemusta löytyy myös Andreas Nödliltä. Tunnollisesti puolustava laitahyökkääjä siirtyi täksi kaudeksi takaisin kotimaansa liigaan, mutta tehot ovat jääneet vaatimattomiksi.
Suomalaisille tuttu pelaaja on Oliver Setzinger, joka pelasi takavuosina Ilveksen, Pelicansin, Sportin, KalPan ja HPK:n riveissä. Kokenut 30-vuotias hyökkääjä käväisi Suomen-vuosiensa jälkeen Pohjois-Amerikassa, mutta Lausannessa nykyään pelaavan miehen pelipaikka on löytynyt kotimaan liigasta jo useamman kauden ajan.
Vieraampi nimi on Itävallan molemmat maalit harjoitusottelussa Tanskaa vastaan tehnyt, kotimaansa sarjassa hyökkäävä Brian Lebler. Olympialaisissa vastassa on kuitenkin aivan eritasoisia puolustuksia ja maalivahteja.
Nimetön, iäkäs puolustus
Itävallan puolustajat ovat kokeneita kiekkoilijoita: peräti kuusi miestä kahdeksasta on yli 30-vuotiaita. Seitsemän heistä pelaa maan pääsarjassa ja se kahdeksas, nuori Stefan Ulmer, pelaa Sveitsin liigassa.
Ryhmän tukipilari on yhteensä 239 maaottelua Itävallan paidassa pelannut Gerhard Unterluggauer. Kovia minuutteja itävaltalaispuolustuksessa läpi vuosien urakoinut 37-vuotias on ollut maajoukkueensa mukana jo vuodesta 1993 ja pelaa nyt kolmannessa olympiaturnauksessaan - 12 vuoden tauon jälkeen.
Toinen kokenut pelaaja on 32-vuotias Thomas Pöck, joka on pelannut aiemmin NHL:ääkin. Yli kaksimetrinen André Lakos on pelannut KHL:ää, SHL:ää ja AHL:ää, mutta uran parhaat kaudet ovat 34-vuotiaalla takana. Monipuolinen puolustaja on kuitenkin yhä hyvä ylivoimapelaaja ja fyysinen pelote.
Starkbaum paljon vartijana
Itävallan pääasiallisen torjuntavastuun kantaa olympiaturnauksessa Bernhard Starkbaum, joka torjuu kiekkoja työkseen Brynäsissä, Ruotsissa. Mies on pelannut SHL:ssä hyvin jo muutaman kauden ajan, mutta epäonnistui viime kevään MM-kisoissa. Lyhyessä olympiaturnauksessa ja epävarman puolustuksen takana haparoinneille ei ole sijaa.
Muille maalivahdeille, Itävallassa pelaavalle Rene Swettelle ja Saksassa torjuvalle Mathias Langelle tuskin on kaavailtu torjuntavastuuta.
Vedenjakaja - Aikooko Vanek kiekkoilla vai surffailla?
Thomas Vanekilta odotettiin viime keväänä paljon, kun mies saapui vahvistamaan Itävallan MM-kisajoukkuetta. Miehen kisasuoritus oli kuitenkin pettymys: erityisesti kisojen alussa Vanek surffaili haluttomasti joukkueelleen elintärkeissä alkusarjapeleissä. Pistesaldoksi jäi supertähdelle kelvollinen kuusi tehopistettä seitsemään peliin, mutta miehen johtajuustaidot epäilyttävät.
Olympialaissa mies on kuitenkin Itävallan joukkueen kapteeni. Lyhyessä turnauksessa ei ole varaa kiukutteluun, vaan Vanekin on näytettävä oikeanlaista esimerkkiä. Kapteenin on saatava yksilöt pelaamaan joukkueena.