Tapparan kausi on ollut kuin todella hurja vuoristorata, joka ei tunnu loppuvan koskaan. Ensin tuli tyydyttävä alku, sitten huono vaihe, loistava vaihe, aallonpohjavaihe, loistava kevät ja ailahdellut HIFK-sarja.
Ymmärrätte varmasti pointin. Käydään hieman läpi.
Tappara aloitti kauden ailahtelevasti, mutta onnistui kääntämään syksyn kovaan yhdeksän ottelun voittoputkeen. Tapparan peli kuitenkin pohjasi liikaa Juha Metsolan torjuntoihin ja tiiviiseen viisikkopuolustukseen.
Kiekollinen peli ja ylivoimapelaaminen ei toiminut. Lopulta, kun Metsola pelasi edes hetken kuolevaisena ja maalinteko ei toiminut, Tappara vajosi yhdentoista pelin putkeen, jonka saldona oli vain viisi pistettä.
Päävalmentaja Jussi Tapolan asema kyseenalaistettiin ja Tappara näytti kaukalossa todella huonolta.
Kaikki kääntyi 13. joulukuuta alkaen. Tappara otti puolivälierässä kaatamansa HIFK:n päänahan kovan taistelun jälkeen ja käänsi kurssinsa välittömästi joulutauon jälkeen.
Keväällä loistanut ja runkosarjan toisen tilan napannut Tappara meni puolivälieristä jatkoon 4-2. Sarjan neljä ensimmäistä peliä Tappara alisuoritti, mutta ryhdistäytyi ja rynni lopulta ansaitusti jatkoon.
Tappara jatkaa finaaleihin, jos...
...Tapparan asennevammat jäivät puolivälieriin.
HIFK-sarjassa Tappara tuli sarjan ensimmäisessä neljässä pelissä otteluihin huonosti ja pelasi jopa ylimielisesti paikoitellen. Tappara näytti tasonsa viidennessä puolivälieräpelissä viime lauantaina. Siinä ottelussa kirvesrinnat tulivat kaukaloon pyssyt paukkuen, taklasivat kovaa ja jättivät kaiken jäälle.
Lukkoa vastaan Tapparan on erityisesti muistettava pitää henkinen valmiutensa kunnossa, jos joukkue mielii finaaleihin. Etenkin otteluiden aluissa sakannut Tappara ei voi antaa Lukolle avaimia olemalla peleissä huonolla asenteella ja pelaamalla ilman suoraviivaista lähestymistapaa.
Tapparan asenne mitataan pelien alkujen lisäksi kulmissa ja maalien edustoilla. Hyökkääjä Pekka Jormakka kertoikin jo, että mikäli Tappara ei ole Lukkoa vastaan fyysisissä kamppailuissa valmis, Lukko marssii jatkoon. Joukkueessa on kuitenkin fyysisyyttä etenkin puolustuksessa ja HIFK-sarjan loppu loi uskoa Tapparan kovuuden löytymiseen.
...joukkueen ylivoimapelaaminen palaa runkosarjan lopun tasolle.
Tappara hävisi HIFK:ta vastaan ylivoimaosumat 9-2. Kaksi ylivoimaosumaa kuuteen otteluun ei ole finaalijoukkueen tahti.
Tappara pelasi runkosarjan lopun Liigan parasta ylivoimaa ja paljon tiivistyy joukkueen ykkösylivoimaan. Pelinrakentaja Jan-Mikael Järvinen, laukojatrio Teemu Aalto-Kristian Kuusela-Olli Palola ja maalinedusmörssäri Josh Green jäivät nalkkiin HIFK:ta vastaan, koska HIFK pelasi Järvisen tilan pois ja salli ainoastaan syötöt Greenille. Etenkin Palola ja Aalto olivat supertiukassa tarkkailussa.
Jos Lukko onnistuu välierissä samassa, Tappara on heikoilla. On kuitenkin syytä muistaa, että Tapparan pelaajistossa on taitoa ja kokemusta vaikka muille jakaa. Surkeuden jatkuminen on epätodennäköistä. Etenkin kun ex-lukot Palola ja Aalto saavat extramotivaatiota vanhan seuransa kohtaamisesta.
...Jussi Tapola pystyy vastaamaan Lukko-kollega Risto Dufvan metkuihin.
Lukon päävalmentaja Risto Dufva ei halua jäädä kolmatta kevättä putkeen kakkoseksi Tapparalle välierissä. Juonikas ja kokenut mestarivalmentaja tietää metkun jos toisenkin ja tulee käyttämään taikalaatikkonsa jokaisen tempun välierissä.
Tapparan Jussi Tapolasta tuli puolivälieräsarjan voitolla viides suomalainen tulokasvalmentaja Liigassa 2000-luvulla, joka on voittanut pudotuspelisarjan. Silti kokemattomampi Tapola joutuu kovaan kouluun Dufvan kanssa. Dufva saa lisäksi apuja Ville Niemisen rajattomasta Tappara-tietopankista.
Etenkin Raumalla Lukko tulee todennäköisesti peluuttamaan jarrukenttiään Tapparan tähtiä vastaan ja todennäköisesti myös kova karvaaminen ja fyysinen kovistelu kuuluvat Dufvan strategiaan. Jos Tapola pystyy vastaamaan tähän, Tappara on askeleen lähempänä sarjan voittoa.
HIFK-sarjassa Tapola siirsi Jarkko Malisen kolmoskenttään, loi puolustavamman viisikon ja asetti sen Tampereella puolustamaan HIFK:n ykköskenttää. Tämä on yksi mahdollinen skenaario myös Lukon tähtiä vastaan.
Raumalainen dieseljuna
Jos oli Tapparan runkosarja vuoristorataa, Lukon kohdalla tasaisuus oli hallitsevana piirteenä.
Sarja lähti käyntiin kolmella tappiolla, samanlainen ikävä hetki osui marraskuun maaottelutauon taakse. Muuten Lukon juna ei yskinyt kulkiessaan kohti runkosarjan päätöstä. Joukkueen tavoite oli 108 pistettä, jonka turvin sijoitus olisi varmasti kuuden joukossa.
Pistetavoite jäi saavuttamatta, mutta sijoitus oli kolmas. Välietappi numero yksi oli näin saavutettu.
Runkosarjan kahdeksassa viimeisessä ottelussa Lukko jätti vastustajansa neljä kertaa ilman osumaa, kolmesti yhteen maaliin ja vain huippuvireinen Blues yllätti Lukko-vahti Ryan Zapolskin kolme kertaa. Kovia lukemia juuri silloin, kun valmistautuminen pudotuspeleihin oli kiivaimmillaan.
Lukko aloitti pudotuspelit KalPaa vastaan siitä mihin joukkueen peliesitykset runkosarjassa jäivät. Kuopiolaisille ei tarjottu edes tekopaikkoja, maaleista puhumattakaan.
Mutta hyvälläkin joutsenlaululla on jossain vaiheessa taipumuksensa kääntyä vastatuuleen soutamiseksi. Raumalaisten vastatuuli oli Ville Vahalahden ikävä loukkaantuminen. Lukko menetti laitahyökkääjän poistumisen kautta paljon, mutta oppi myös paljon.
Lopulta KalPa kaatui odotetuin numeroin 4-2.
Lukko jatkaa finaaleihin, jos...
... joukkue jatkaa tehokasta ylivoimapeliään.
Rannikkotykki Janne Niskala ja Mikko Kousa. Siinä kaksi puolustajaa, joiden ratkaisut siniviivalta on syytä peittää, tai kiekko on maalissa. Kumpikin jäi KalPa-sarjassa olemattomiin tehopisteisiin, mutta tässä kohdassa asiat vääristelevät todellisuutta.
KalPa-sarjassa Dufvan johtama valmennusryhmä käytti ylivoimalla isokokoista Olava Vauhkosta maskimiehenä. Ratkaisu oli onnistunut, ja laitahyökkääjä osoitti heti vaarallisuutensa. Samoja pelihousuja Metsola joutuu katselemaan.
Ylipäätään maskimiehen rooli on tiukassa taistossa tärkeä asia. Markus Kankaanperä pelaa oman maalin edustalla erittäin kovaa, mutta siihen Lukon on kyettävä vastaamaan. Muuten Metsolan urakka torjunnoissa jää helpoksi.
... yhtään loukkaantumista ei enää tule.
Todella vanha klisee sanoo, ettei sota yhtä miestä kaipaa. Näinhän se on, mutta siinäkin hommassa on joku rajansa. Lukko on nyt menettänyt kärkiketjuistaan kaksi hyvää hyökkääjää. Jerry Ahtola ja aiemmin mainittu Vahalahti ovat isoja aukkoja paikattavaksi. Itseasiassa niin isoja, ettei niitä paikata millään.
Lukko rakensi joukkueensa varsin tarkalla miesmäärällä, joten reservistä ei paljotta apuja löydy. Jo KalPa-sarjassa joukkue nosti puolustaja Henrik Forsbergin hyökkäykseen, kun keskushyökkääjä Eetu Koski jätti kaukalon kesken kamppailun.
Ketjujen harmonia mukautuu kohdilleen parhaiten useampien otteluiden päätteeksi. Yksikin loukkaantuminen sekoittaa ketjut ja puolustajiin osuessaan pakkiparit. Vahalahden menetys aiheutti jo joukkueen parhaimman tutkaparin rikkoutumisen. Lukolla ei ole varaa menettää enää yhtään luottopelaajaa toipilaaksi.
... Zapolski voittaa Metsolan.
Lukon jenkkivahti pääsee haastamaan virkaveljensä vuoden tauon jälkeen. Sen seitsemän peliä pelattiin keväällä 2014, ja lopulta Metsola oli etevämpi kaikilla mittareilla mitattuna. Nyt ECHL:n paras maalivahti kahden vuoden takaa saa heti uusintamahdollisuuden näyttää kaikille parasta osaamistaan.
Lukko hävisi runkosarjassa Tapparalle molemmat Tampereen pelit tekemättä maaliakaan. Zapolski oli niissä peleissä loistava, mutta tilastoihin merkittiin kaksi tappiota. Maalivahdin kasvosuojuksen takaa katsottuna tilanne on aika lohduton.
Vaikka maalivahtipeli olisi kuinka hyvää tahansa, myös kenttämiehiltä vaaditaan tiivistä puolustuspelaamista. Zapolski paransi omaa ennätystään edellistä kaudesta nollapelien määrässä. Seitsemän kertaa mies piti verkkonsa koskemattomana. Tosin Metsola oli parempi kahdeksalla nollapelillään.
Tulosveikkaus
Tappara voittaa kotietunsa turvin otteluvoitoin 4-3.
