Ilveksen välitodistukset: Sama vanha kaava toistui

Dallas Starsista lainalle Ilvekseen täksi kaudeksi saapunut Kiviaho ei ole saanut liiemmin vastuuta virkaveljensä pelatessa lähes kaikki ottelut. Torjuntaprosentti 91,51 on kohtuullinen, mutta jos voittoprosentti näyttää pyöreää nollaa, ei kiitettävää arvosanaa voi antaa.

Vaasan Sportista Ilveksen maalille saapuneen paluumuuttajan kausi on ollut erittäin plusmerkkinen. Toivonen on saanut käytännössä pelata kaikki ottelut, jotka on halunnut. Päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohden on 2,17, mikä on Liigan toiseksi viimeisessä joukkueessa erittäin hyvä lukema.

Pienenä kysymysmerkkinä Ilvekseen hankitun pitkään Ruotsissa pelanneen Fageruddin odotettiin ottavan haltuun puolustuksen kiekollisen johtajan rooli. Yritys on ollut kova, mutta tulos on toistaiseksi jäänyt piippuun. Laukausmäärät ovat valtavia, mutta tulosta ei vain synny. Fagerudd on lisäksi Jarkko Näppilän kanssa ainoa, joka on Ilveksen puolustajista kiekonhallintatilastoissa miinuksen puolella.

Viime keväänä siirtorajan tienoilla tupsukorviin saapunut Kessel osoitti kiekollisen puolustajan elkeitä ja teki pisteitä keskimäärin joka toisessa ottelussa. Täksi kaudeksi tuo kiekollinen osaaminen on kadonnut jonnekin. Kessel kellottaa Fageruddin jälkeen Ilves-puolustuksen suurimpia ylivoimapeliaikoja, mutta tehopisteitä on syntynyt vasta kuusi. Omassa päässä peli on sentään ollut kohtuullista.

Dallas Starsin kesällä 2013 NHL:ään varaama Mäkelä on hieman yllättäen ollut Ilves-puolustajien eliittiä nimenomaan puolustuspelissä. Kolmosparin peliaikoja tahkoavan Mäkelän Corsi Close -prosentti on peräti 56,2, joka on aivan Liigan kärkipäätä. Mäkelä on lisäksi Ilves-puolustajista ainoa, jonka ollessa jäällä ei vastustajajoukkue ole saanut aikaiseksi ainuttakaan ylivoimamaalia.

Jonkinasteiseksi kiekolliseksi lupaukseksi juniorimaajoukkuepelien myötä profiloitunut Mäkinen ei ole onnistunut lunastamaan niitä lupauksia liigatasolla. Viisi tehopistettä 29 pelattuun otteluun ei oikeuta kiekollisen puolustajan arvonimeen. Pelaa kuitenkin kohtalaista yleispeliä, mikä oikeuttaa pelipaikkaan Liigassa. Yksinkertaistanut pelaamistaan huomattavasti aiemmista vuosista.

HPK:sta saapunut Niemi on pelannut oikeastaan juuri sillä tasolla kuin mitä häneltä ennen kauden alkua odotettiinkin. Varmaa oman pään puolustuspelaamista ja ylöspäin yksinkertaista ja helppoa avaamista. Päävalmentaja Tuomas Tuokkolan luottomiehiä alivoimalla.

Ilveksen oma kasvatti oli parhaimmillaan jopa Liigan eliittiä puolustavien puolustajien kastissa, mutta tällä kaudella pelaaminen ei ole ollut enää totutulla tasolla. Hyökkäyspäähän ei oikein tahdo syntyä tulosta, oman alueen pelaaminen on huomattavasti aiempaa epävarmempaa eikä hyökkäyksien avaaminenkaan ole ollut entisen veroista.

Hyökkääväksi puolustajaksi profiloitunut Salmela on pelannut loppuvuodesta myös hyökkääjänä, joka rooli hänelle on tuttu myös aiemmalta uraltaan. Hoitanut kulloisenkin roolinsa mallikkaasti.

Jo lähes 400 liigaottelua tahkonnut liigajyrä on kokenut Ilveksessä renesanssin. Uran uudet ennätyspisteet, nyt 2+8, ovat syntyneet jo kauden avauspuolikkaan jälkeen. Saa Tuokkolalta valtavasti vastuuta ja onkin kaikilla mittareilla mitattuna noussut Liigan parhaiden yleispuolustajien joukkoon.

Flinckin sopimusta Ilvekseen kritisoitiin fanien joukossa kovasti ja epäiltiin miehen olevan vain kallis nelosketjun sentteri. Epäilykset ovat kuitenkin osoittautuneet vääriksi, ja Flinck pelaa elämänsä kautta johtaen puolenvälin krouvissa jopa joukkueen sisäistä pistepörssiä. Nykytahdilla miehen oma piste-ennätys menee rikki jo tammikuussa. Hyökkäystehojen lisäksi myös erittäin kokonaisvaltaista puolustuspeliä, mistä osoituksena myös Corsi Close -lukema 59,5%.

Jaatinen hankittiin Ilvekseen kesken kauden paikkaamaan pahenevaa loukkaantumissumaa. Tuotto tästä sijoituksesta on ollut lähes nolla. Jaatinen ei ole saanut hyökkäyspäässä aikaiseksi kuin kaksi tehopistettä. Jaatisen kiekonhallintaprosentit ovat kehnoja: vastustaja pääsee Jaatisen ollessa kentällä laukomaan peräti 33 prosenttia todennäköisemmin kuin Ilves.

Koeajan kautta liigasopimuksen saanut pitkän linjan alasarjapelaaja on tulokaskaudellaan osoittanut olevansa ihan kelvollista liigatasoa. Hyökkäyspäässä ei tehoja liiemmin synny, mutta kahden suunnan pelaaminen on mallikasta ja alivoiman tappaminenkin sujuu.

Kesken kauden Bluesin talousvaikeuksien keskeltä Ilvekseen palannut Kantola on pelannut hyvin ailahtelevasti. Tehoja on syntynyt kohtalaisesti, ja muutkin tilastot ovat pääosin positiivisen puolella, mutta Kantolan yleispelaaminen ei jostain syystä ole aivan sillä tasolla, kuin mitä häneltä on parhaimmillaan totuttu näkemään.

Ilveksen kapteeniksi Sami Sandellin loukkaannuttua noussut Laakso on jatkanut loukkaantumisista selvittyään siitä, mihin edelliskaudella jäi. Maaleja ja tehopisteitä syntyy kiitettävään tahtiin ja siinä sivussa hoituu myös niin puolustus-, alivoima- kuin joukkueen liiderinkin hommat. Juuri ennen joulutakoa solmittu kahden vuoden jatkosopimus on Ilvekselle erittäin tärkeä paperi.

Kesken kauden vakiokokoonpanoon noussut 20-vuotias Meskanen on pelannut loistavan syyskauden. Keskimäärin vain vajaan 14 minuutin peliajalla on syntynyt 11 ottelussa peräti seitsemän tehopistettä, ja paikkoja olisi ollut enempäänkin. Hyökkäyspelin lisäksi Meskanen on osoittautunut myös hyväksi kahden suunnan pelaajaksi. Potentiaali on huima.

Mustosen odotettiin nappaavan itselleen Ilveksen kakkossentterin rooli ja ottavan harppaus seuraavalle tasolle. Sitä harppausta ei ole nähty, mutta pienikokoinen jokerikasvatti on kuitenkin pelannut ihan mukiinmenevän syyskauden. Vauhdikas ja pienikokoinen Mustonen kaipaisi rinnalleen samanlaista kiekottelukaveria, ja Teemu Rautiaisen poissaolo onkin verottanut miehen tehoja.

Mustosen tavoin harppausta seuraavalle tasolle odoteltiin tälle kaudelle, mutta se jäi tulematta. Potentiaalia olisi olla kärkiketjujen tason hyökkääjä, mutta toistaiseksi tehot ovat olleet kolmosketjun tasoa. Yrityksenpuutteesta Rautiaista ei tosin ainakaan voi syyttää.

Alivoimapelin erikoismieheksi profiloitunut Riekkinen on jatkanut siitä, mihin viime kaudella jäi. Alivoima- ja puolustuspelaaminen hoituu tunnollisesti, mutta hyökkäyspäässä avut ovat toistaiseksi pysyneet piilossa. Ylivoimavastuusta huolimatta tehoja ei vain synny.

Kausi päättyi melkein heti alkamisen jälkeen loukkaantumiseen. Ei aivan päässyt vähissä pelaamissaan otteluissa entiseen vauhtiin, mutta oli yksi Ilveksen parhaita hyökkääjiä.

Ilveksen oma kasvatti on lopulta lyönyt läpi vakiokokoonpanoon. Savilahti on pelannut hyvää yleispeliä ja väläytellyt myös hyökkäyspään osaamistaan.

Sointu on pelannut syyskauden todella alakanttiin. Luistin kulkee ja maalipaikkojakin syntyy, mutta tehot ovat vain jääneet puuttumaan. Ketsuppipullon aukeamista odotellessa.

Viime vuonna Nuorten SM-liigan piste-ennätyksen takonut Suomi on vakiinnuttanut paikkansa Ilveksen kokoonpanossa. Tehoja ei ole syntynyt ehkä ihan odotettuun tahtiin, mutta peli kulkee muuten. Corsi Close -prosentti peräti 62,1!

Tyrväisen ura Ilveksessä katkesi törkeään kyynärpäätaklaukseen, pitkään pelikieltoon ja mediakohuun. Ennen Kuusela-tapausta Tyrväinen kuitenkin onnistui kentällä ihan mukiinmenevästi.

Tuomas Tuokkolan luottopelaaja on saanut jälleen isoa vastuuta erityisesti alivoimalla, mutta myös ylivoimavastuuta on tullut. Tehoja ei vastuuta huolimatta ole kuitenkaan syntynyt, eikä kokonaisvaltainen pelaaminenkaan ole edelliskausien tasolla. Corsi Close -prosentti jopa surkea 42,3. Alivoimapelaaminen nostaa arvosanan kakkoseksi.

Kärkiketjujen vastuunkantajaksi hankittu Vihko on pelannut ihan hyvän kauden. Tehotahti on alkukaudesta vähän hiipunut, mutta on edelleen Flinckin kanssa tasapisteissä Ilveksen tehokkain pelaaja.

Nykyjoukkueesta eniten liigapelejä Ilves-paidassa plakkarissa. Peli on hieman hidastunut aiemmista vuosista ja pysyminen liigavauhdissa alkaa tehdä tiukkaa. Nykykunnossaan ei oikeastaan mitään hyötyä liigatasolla. Corsi Close -prosentti Veistolan tavoin surkea, 41,7.