Lokakuun onnistujia ja epäonnistujia analysoivat Jatkoajan NHL-toimittajat Antti Wennström ja Lassi Alanen.
Kuukauden nousijat
Joukkue: Montreal Canadiens
Alanen: Ennen kautta Canadiensia pidettiin yleisesti, ja hyvästä syystä, yhtenä NHL:n heikoimmista joukkueista. Carey Pricen taso laski viime kaudella dramaattisesti, Shea Weber on polvileikkauksen jäljiltä todennäköisesti sivussa vielä useita kuukausia ja Max Paciorettyn kauppaamisen myötä joukkue menetti ennen kauden alkua kapteeninsa ja luotettavimman maalintekijänsä.
Lähtökohdista huolimatta Canadiens on voittanut 16 ensimmäisestä ottelustaan kahdeksan ja kerännyt kunnioitettavat 19 pistettä. Vakuuttavinta joukkueen kannalta on, että tilastojen valossa kyseessä ei ole todellakaan ollut hyvä tuuri, vaan Canadiens on oikeasti ollut ensimmäisen kuukauden ajan yksi NHL:n parhaista joukkueista.
Erityisesti tasaviisikoin montrealilaisjoukkue on ollut erinomainen. Se on luonut jatkuvasti vastustajiaan enemmän laukaisuyrityksiä (53,66 CF%), maalipaikkoja (53,56 SCF%) sekä maaliodottamaa (54,71 xGF%). Canadiens ei ole siis alkukaudella luottanut poikkeuksellisen tehokkaaseen erikoistilannepelaamiseen, vaan on napannut pisteitä olemalla dominoiva juuri tasakentällisin.
Pelaajista erityisesti yhdeksän maalia tehnyt Brendan Gallagher, vaikean kevään Vegas Golden Knightsissa viime kaudella kokenut Tomas Tatar ja yli piste per peli -tahdissa oleva Max Domi ovat vakuuttaneet ensimmäisen kuukauden aikana. Heidän lisäksi Canadiensin suomalaiset Jesperi Kotkaniemi, Artturi Lehkonen ja Joel Armia ovat kaikki pelanneet odotuksiin nähden erinomaisesti.
Joukkue: Carolina Hurricanes
Wennström: Hurricanesin fanit ovat saaneet alkukaudesta paljon ilonaiheita. Sebastian Aho rikkoi melkein yhden monista Wayne Gretzkyn ennätyksistä, Andrei Svetšnikov on toistaiseksi vaatimattomasta pistemäärästä (6) huolimatta näyttänyt NHL-tason pelaajalta, ja kaikki kesän kenttäpelaajahankinnat ovat tuoneet omia mausteitaan joukkueen pelaamiseen.
Suurin positiivinen seikka on kuitenkin ollut se, että Rod Brind'amour on tyhjistä aloittamisen sijaan vahvistanut joukkueen kiekollista pelitapaa, ei räjäyttänyt sitä palasiksi. Hurricanesilla on eväät vaikka minne − paitsi maalivahtipelinsä osalta. Loukkaantumisesta toipuneen Scott Darlingin pitäisi nostaa joukkue edes keskikastin tasolla torjuntojen osalta.
Joukkue on luonut tappiopeleissäkin enemmän paikkoja kuin vastustajansa. Petr Mrazek ja Curtis McElhinney ovat päästäneet yksittäisiä helppoja maaleja käytännössä jokaisessa pelaamassaan ottelussa. Kiekollinen peli on joka tapauksessa nyt erinomaista, ja Hurricanes taistelee pudotuspelipaikasta melkein vaikka ilman maalivahtia.
Pelaaja: Mikko Rantanen, Colorado Avalanche
Alanen: Jo viime kaudella suomalaisten pistepörssin voittanut, 84 pistettä 81 otteluun tehnyt Rantanen on aloittanut kautensa uskomattomassa vireessä. Hän on tällä hetkellä koko NHL:n pistepörssin ykkösnimi pisteen erolla Connor McDavidiin. Saavutus on historiallinen, sillä suomalaisista ainoastaan Saku Koivu ja Teemu Selänne ovat johtaneet NHL:n pistepörssiä ennen Rantasta vähintään kahden kierroksen jälkeen.
NHL:n lokakuun parhaaksi pelaajaksi valittu TPS-kasvatti hyötyy toki MacKinnonin kaltaisen supertähden kanssa pelaamisesta, mutta sama voidaan sanoa myös toisinpäin. Rantanen näyttää tällä hetkellä yhdeltä NHL:n parhaista laitureista, ja mikäli Avalanchen ykkösketju säästyy loukkaantumisilta, saattaa hän hätyytellä 90 tai jopa 100 tehopisteen rajaa tällä kaudella.
Pelaaja: Timo Meier, San Jose Sharks
Wennström: Alkukauden todellinen kanuuna löytyy Sharksista, jossa Meier on ollut osa erittäin toimivaa Tomas Hertlin ja Logan Couturen kanssa muodostettua ykkösketjua. Joe Thorntonin paluun myötä ketjuihin tuli muutoksia, kun tehoja yritetään löytää useammalta ketjulta, mutta en pitäisi yllättävänä nopeaa kolmikon palauttamista yhteen.
Meierin vireen takana on itseluottamusta ja sopiva roolitus, johon on kuulunut maskipelaaminen ylivoimalla. Maalipörssin kärkisija on aika kova saavutus pelaajalta, joka oli viime kaudella jopa katsomon puolella. Aiempi piste- ja maaliennätys uhkaa rikkoutua jo kauden aikana.
Kuukauden laskijat
Joukkue: Los Angeles Kings
Alanen: Vain neljä voittoa varsinaisella peliajalla 13 ottelusta napanneen Kingsin seurajohto painoi viime viikonloppuna paniikkinappulan pohjaan ja antoi kenkää päävalmentaja John Stevensille sekä apuvalmentaja Don Nachbaurille. Seuran uudeksi päävalmentajaksi nimettiin kokenut Willie Desjardins ja apuvalmentajan paikalle tuotiin pelaajauransa vuonna 2013 päättänyt ja Saksaa aikuisten arvokisoissa viime vuosina valmentanut Marco Sturm.
Vaikka edistyneiden tilastojen perusteella Kings on ollut enemminkin keskinkertainen kuin surkea, kentällä on nähty hidas ja todella intohimoton joukkue, jonka huippuyksilöt eivät ole pelanneet sopimustensa velvoittamalla tasolla. Nähtäväksi jää, onko valmentajanvaihdos ainoa GM Rob Blaken tekemä peliliike vai tapahtuuko muutoksia myös kokoonpanossa.
Joukkue: Washington Capitals
Wennström: Mestarijoukkue on putoamassa lujaa todellisuuteen. Uusi valmentaja Todd Reirden ei ole muuttanut joukkueen pelityyliä sanottavasti, mutta joukkue päästää tällä hetkellä ihan liikaa vaarallisia maalitilanteita ja maaleja. Braden Holtby ei ole kyennyt pelastamaan joukkuetta lapsuksilta, eikä tänä vuonna hänellä ole Philipp Grubauerin kaltaista huippukakkosta rinnallaan.
Mielenkiintoinen fakta on se, että viime kauden runkosarjassa Capitals ei ollut erityisen hyvä joukkue edistyneiden tilastojen perusteella. Luisu maalipaikoissa ja kiekonhallinnassa oli selkeä pudotus kahdesta ensimmäisestä Barry Trotzin kaudesta. Nyt edistyneet tilastot ovat suunnilleen samalla tasolla, mutta kun niistä on seurannut heikompaa tuloksia, on Capitals pudotuspeliviivan alapuolella.
Joukkueen kärkimiesten tulee ryhdistäytyä puolustuspelissään. Tappavan kova ylivoima ei yksin riitä 82 ottelun runkosarjassa menestykseen, jos viidellä viittä vastaan omissa soi säännöllisesti enemmän kuin hyökkäyspäässä.
Pelaaja: Jack Roslovic, Winnipeg Jets
Alanen: Monet kaavailivat ennen kauden alkua 21-vuotiaasta Roslovicista pätevää kolmossentteriä Mark Scheifelen ja Bryan Littlen taakse, mutta Jetsin kesän 2015 ensimmäisen kierroksen varaus ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut vastaamaan huutoon. 13 ensimmäisessä ottelussa Roslovicilla on kasassa vaatimattomat kaksi tehopistettä. Tämän lisäksi hyökkääjä on saanut peliaikaa keskimäärin vain reilu seitsemän minuuttia ottelua kohden.
| Pelaaja | TOI | CF% | SCF% | xGF% |
| Jack Roslovic | 84,72 | 44,30 | 42,42 | 34,50 |
Tasaviisikoin Roslovicin ollessa jäällä Jets on kontrolloinut laukaisuyrityksistä vain 44,3 prosenttia, maalipaikoista vain 42,42 prosenttia ja maaliodottamasta ainoastaan 34,5 prosenttia. Vaikka kyse on vielä todella nuoresta pelaajasta, eivät Roslovicin otteet varmasti ole miellyttäneet Stanley Cupia vahvasti tällä kaudella tavoittelevan Jetsin valmennusta ja johtoporrasta.
Pelaaja: Erik Karlsson, San Jose Sharks
Wennström: Karlssonin alkurytäkkä uudessa konferenssissa ei ole ollut ruusuilla tanssimista. Mukana on ollut siivu roolituksen epäonnistumista, vääriä kätisyyksiä ja totuttelua siivun fyysisempään pelityyliin kuin Ottawa Senatorsissa. Tuloksena on ollut se, että maalitili on vieläkin avaamatta, Senatorsissa paikan perineellä Thomas Chabot'lla on tuplasti Karlssonin verran pisteitä, ja se perustilastojen ihasteltu ja vihasteltu tehotilasto on yhdeksän verran pakkasella.
Mitä johtopäätöksiä tästä pitää vetää? Ei liian suuria. Karlsson oli ehdottomasti lokakuun laskeutujien kärkeä NHL:ssä. Kaikki ei onneksi ole niin heikosti kuin perustilastot näyttävät. Kiekonhallinnassa Karlsson on ollut edelleen korkealla tasolla, ja vaarallisten maalipaikkojen tilastot kielivät lähinnä epäonnesta. Todennäköisesti Karlsson siis parantaa tuloksiaan.
Kuukauden tulokkaat
Elias Pettersson, Vancouver Canucks
Alanen: Petterssonin valinta kuukauden tulokkaaksi on itsestäänselvä. Canucksin uusi ruotsalaistähti on aloittanut tulokaskautensa tekemällä peräti kymmenen maalia ja 17 tehopistettä 11 otteluun. Tällä hetkellä Pettersson johtaa tulokkaiden pistepörssiä selvällä kahdeksan pisteen erolla Colin Whiteen, Oskar Lindblomiin ja Brett Howdeniin, vaikka hän oli sivussa peräti kuudesta ottelusta aivotärähdyksen vuoksi.
Vaikka Petterssonin poikkeuksellisen korkea laukaisuprosentti (34,5) tulee kauden edetessä tippumaan, on hän alkukaudesta osoittanut, ettei hänen uskomaton viime kautensa SHL:n mestaruuden voittaneessa Växjö Lakersissa ollut sattumaa. Poikkeuksellisella pelisilmällä siunattu Pettersson on kesällä kehittynyt fyysisesti sekä parantanut erityisesti luisteluaan. Mikäli kesän 2017 varaustilaisuus järjestettäisiin nyt uudestaan, olisi ruotsalaissentteri todennäköinen ykkösvaraus.
Henri Jokiharju, Chicago Blackhawks
Wennström: Jokiharjun aloitus Hawksissa on ollut mainio. Idolinsa Duncan Keithin rinnalla messeviä minuuttilukemia (melkein 22 minuuttia per peli) pelaava suomalaistulokas on päässyt isoon rooliin ja suoriutunut toistaiseksi hyvällä menestyksellä. Kasassa on lisäksi kahdeksan syöttöpistettä. Paikka tulokkaiden tähtikentällisessä olisi tällä hetkellä ansaittu.
Sivuhuomiona on mainittava, että kuormitus on tällä hetkellä sen verran kova, että tulokset kauden puolivälissä ja lopussa eivät välttämättä ole aivan yhtä mairittelevia. Maaliodottama ja vaarallisten maalipaikkojen tilasto ovat tällä hetkellä reilusti pakkasella verrattuna tuloksiin. Sitä selittää suuresti se, että Jokiharju pelaa jatkuvasti vastustajan parhaita ketjuja vastaan.
Nähtäväksi jää, reagoiko Joel Quennevillen seuraaja Jeremy Colliton mahdollisiin vaikeuksiin peluutusmuutoksilla, ja onko Hawksin vaihtoehtoisista pelaajista Jokiharjun haastajiksi. Lokakuun tulokaspörssissä kuitenkin ansaittu paikka Petterssonin rinnalla.